Sienestyksen juridiikasta (perjantaikirjoitus)

Ääriolosuhteissa ihminen kysyy oikeita kysymyksiä. Brutaali sienestyskokemus sai minut selvittämään, mitä laki sanoo sieniveitsistä. Vastaus: ilmeisesti ei yhtään mitään.

Olin viikonloppuna kaikessa rauhassa sienestämällä ikiomalla reviirilläni (Varsinais-Suomi) kun puiden takaa tömähti yht’äkkiä esiin herttainen eläkeläispariskunta sienikoriensa kanssa.

Selvisin lopulta tilanteesta kunnialla, koska alitajuntaani oli iskostettu varsinais-suomalainen toimintaprotokolla näissä tilanteissa. Älä päästä ääntä tai tee äkkinäisiä liikkeita. Älä katso sienestäjää silmiin, vaan hiukan oikeallepäin hänestä, kuitenkin niin että näet hänet periferaalinäöllä.  Älä käännä selkääsi, vaan pidä rintamasuunta noin 45 asteen kulmassa. Koita piilottaa sienikori seläksi taakse, mutta älä päästä siitä irti ettei sienestäjän saalisrefleksi pääse voitolle.  Lähde hitaasi liikkumaan oikealle ja taaksepäin.  Älä tunne pelkoa, koska ne haistavat sen.

Ja tärkein: poista sieniveitsen varmistin, mutta pidä veitsi näkymättömissä.

Juuri tätä tärkeintä sääntöä aloin tilanteen jälkeen pohtia, kun sydän oli lakannut hakkaamasta ja olin puristanut kauhunhiet pois paidastani. Eläkeläiset eivät liiku erityisen nopeasti, mutta ovat ovelia ja pystyvät pitkän kokemuksensa takia saartamaan uhrinsa helposti. Tällä nimenomaisella pariskunnalla ei näyttänyt saalistusvietti aktivoituvan — itse asiassa paappa hyppäsi mummelin taakse piiloon — mutta nämä ovat täysin arvaamattomia tilanteita. Jos äreää eläkeläislaumaa häiritään sen kantarelliapajalla, mitä tahansa voi tapahtua kenelle tahansa.

Continue reading Sienestyksen juridiikasta (perjantaikirjoitus)

Työ, tarkoitus ja TE-keskus

 

Eilinen tilitykseni TE-keskuksen puhelinpalvelun ongelmista (Rikos, rangaistus ja TE-keskus) sai lopulta onnellisen lopun. Kuukauden työttömyyspätkäni ei tule aiheuttamaan minulle rangaistuksia, ainakaan tänään. Neljännellätoista yrittämällä, kahden keskeytyneen jonoonpääsyn, lopussa noin vartin jonottamisen jälkeen, pääsin tekemään viranomaisille sen elintärkeän ilmoitukseni elintärkeästä tiedostani.

Ja mikä se elintärkeä tieto sitten oli?

Continue reading Työ, tarkoitus ja TE-keskus

Rikos, rangaistus ja TE-keskus

 

“Teille tulee nyt rangaistus. Keksikää jokin rike jonka olette tehneet ja tunnustakaa se, niin Teitä ei harmita aivan niin paljon”.  Jos TE-keskuksesta joskus tehdään elokuva, haluan tuon repliikin sinne.

Elämä heittelee pätkätyötöntä, ja 1.9. eteenpäin on edessä kuukauden työttömyyspätkä. Siitä pitää ilmoittaa TE-keskukseen välittömästi, tai tulee rangaistus.

Ilmoittautua voi vain ja ainoastaan puhelimitse, tai tulee rangaistus.

Palvelupuhelimessa oli teknisiä ongelmia 1-2.9, eikä se ollut kertaakaan toiminnassa kun yritin soittaa. Siitä tulee rangaistus.

Nyt 5.9. puhelinpalvelu toimii, mutta sinne on niin kova ruuhka että jonotusjärjestelmä ei enää toimi. Siitä tulee rangaistus.

Verkkosivuilla ei ole keinoa ottaa tässä asiassa yhteyttä. Siitä tulee rangaistus.

Löysin lopulta kohdan, jonka kautta voi jättää  yhteyspyynnön “suunnitelmien päivittämistä” varten. Jätin pyynnön jotta saisin edes jotain paperille johonkin, vaikkei asia taida aivan tätä koskeakaan. Siitä tulee ilman muuta rangaistus, todennäköisesti moninkertainen ja takautuva.

Palvelussa on ruuhkaa, joten yhteydenoton saan aikaisintaan 12.9. eli aivan liian myöhään. Tästä tulee rangaistus.

En ole vielä keksinyt sopivaa rikettä jonka olisin tehnyt, joten tällä hetkellä tämä vielä hiukan harmittaa. Sen verran on vielä itsetuntoa jäljellä, että haluaisin että mielikuvitusrikkeeni olisi, no, mielikuvituksellinen. Ehkä jopa elegantti.  Mutta eiköhän tämä tästä. 

Edit: yritän Facebook-sivuillani joukkoistamalla löytää mielikuvitusrikkeistä, joissa olisi mielikuvitusta. Tällä hetkellä johdossa on kaksi eri tavalla hienoa helmeä: passiivis-aggressiivisen kyyninen Et ole ymmärtänyt hankkiutua raskaaksi ajoissa” ja toisaalta kaurismäkeläisen lakoninen “Olet kävellyt myötätuuleen. “

Edit 2: Tarina päättyi lopulta onnellisesti, tai onnellisesti ja onnellisesti, mutta päättyi kuitenkin. Ks Työ, tarkoitus ja TE-keskus.

Kirjoittaja on ollut akateeminen pätkä- ja silpputyöläinen  ja ajoittaistyötön vuodesta 2012, oltuaan sitä ennen menestyjä.  Lisää asiaa työttömyydestä, osa vakavaa osa ei: Työttömyys.

crime 68c54c9599ba37d9ab98c0c51afe2298

Talvivaara 61: Kolmasosa Euroopan suurimmasta nikkeliesiintymästä hukkaan?

Terrafamen (Talvivaaran) heinäkuun osavuosikatsauksessa oli pieni tekninen detalji, joka onkin itse asiassa elämää suurempi detalji.

“Terrafamen liiketoimintamallissa on oletettu 70 prosentin kokonaissaanti liuotuksessa, ja rakennettujen kasojen toiminnan perusteella voidaan ennakoida, että tavoitteeseen päästään.”

Mitä yhtiö tässä itse asiassa suomeksi sanottuna oikein sanoo?

Se ilmoittaa tuhlaavansa kolmasosan Euroopan suurimmasta nikkeliesiintymästä. 

Continue reading Talvivaara 61: Kolmasosa Euroopan suurimmasta nikkeliesiintymästä hukkaan?

Työtarjousten matematiikkaa

[Edit: korjattu lukuja klo 1035. Alkuperäisessä karkea ja törkeä laskuvirhe.]

Huomasin hienon Facebook-päivityksen, jossa yritettiin arvioida paljonko aikaa TE-keskukset kuluttavat työtarjousrumbaan.  Pikaisella laskennalla päädyttiin siihen, että niihin kuluu 100 henkilötyövuotta. Aloin penkoa hiukan tarkemmin. Arvio näyttää  oikealta.

[Huom! Alkuperäisessä kirjoituksessa karkea ja törkeä laskuvirhe, ja arvioksi tuli 400-600 virkailijaa. Pahoittelen mokaa. Suuri tämäkin luku on].

Työtarjousten hyöty on vähintäänkin kyseenalainen. Ainakin yhden artikkelin mukaan ne johtavat työnantajien kannalta lähinnä turhiinn pakkohakemuksiin, eivätkä viranomaiset seuraa onko niillä todellista vaikuttavuutta.

Työtarjousten määrästä näyttää esiintyvän kahdenlaista lukua, mutta ainakin Ylen mukaan  niitä lähetettiin  563 000 (myös lukua 435 000 esiintyy muualla).

työtarjoukset työtarjous 2013-2015 (1)

 

Ei ole tietoa siitä, kuinka kauan yhden työtarjouksen tekemiseen, lähettämiseen, ja vahtimiseen menee.  Alle kymmenessä minuutissa on tuskin mahdollista saada aikaan mitään järkevää, ellei virkailija sitten summamutikassa arvo paikkoja ja ihmisiä (mikä on sinällään täysin mahdollista). Toisaalta yli 20 minuuttia olisi tehotonta. Paras arvio on 10-15 minuuttia. Yksi virkailija pystynee tekemään 4-6 laadukasta tarjousta tunnissa.

Keskimääräinen työaika kunnissa on noin 1500 tuntia vuodessa (valtiolla ja yksityisillä noin 1600).  Tehdään TE-keskusten kannalta paras mahdollinen tulkinta, ja oletetaan että virkailijoilla ei mene aikaa esimerkiksi palavereihin tai koulutuksiin. Tällöin yksi virkalija pystyisi tekemään 6000-9000 tarjousta vuodessa. Äärimmäisen tehokkaalla ja tehdasmaisella toiminnalla voisi ehkä päästä kymmeneen tuhanteen. Silloin tarjoukseen ei pysty kovinkaan suurta laatua laittamaan.

Tällöin  alempi 430 000 työtarjousta vaatisi yli 40 henkilötyövuotta, ylempi 563 000  lähes 60. [Huom! Alkuperäisessä versiossa virheellisesti kymmenkertaiset luvut]

Kun otetaan huomioon että tuohon tahtiin ei käytännössä kykene kukaan, ja virkailijoilla on myös palavereita ja koulutuksia, sadan virkailijan arvio on varmasti hyvin lähellä.

Tämä tarkoittaa, että Suomessa työskentelee koko  ajan hyvinkin sata virkailijaa, joiden ainoa tehtävänkuva on suoltaa näitä tarjouksia. Tunnista toiseen.  Päivästä toiseen. Viikosta toiseen. Kuukaudesta toiseen. Voi perustellusti kysyä, mitä järkeä tässä on.

On toki mahdollista, että tarjousten teko on automatisoitu niin, että ne eivät juurikaan vaadi ihmisen työpanosta. Silloin voi perustellusti kysyä, mitä järkeä tässä on.

Kirjoittaja on ollut akateeminen pätkä- ja silpputyöläinen  ja ajoittaistyötön vuodesta 2012, oltuaan sitä ennen menestyjä. Lisää asiaa työttömyydestä, osa vakavaa osa ei: Työttömyys. Lisää matematiikkaa, osa vakavaa osa ei: WeirdMath

600px-Ilia_Efimovich_Repin_(1844-1930)_-_Volga_Boatmen_(1870-1873)

Tältäkö tuntuu olla TE-keskuksen työtarjousosastolla töissä?

Ratkaisuihin ongelmia / Solutions in search of a problem

%d bloggers like this: