Tapaus Alice, Osa 1

Alice jää kohta työttömäksi, mutta ei halua jäädä nurkkaan nillittämään. Hän aikoo toimia aktiivisesti, kuten Timo Tokkosen provokatiivisessa blogissa suositeltiin. Alice vain ei vielä tiedä, antaako Systeemi hänen toimia täysjärkisesti. Saako hän esimerkiksi tehdä vapaaehtoistyötä?

Alice on puolifiktiivinen hahmo. Hän on tässä sarjassa vaikkapa biokemisti, joka on irtisanottu suuresta lääketieteen alan yrityksestä Autiolan kaupungissa. Alicen työsuhde loppuu elokuussa 2012. Hänen tarinaansa seurataan reaaliaikaisesti seuraavina kuukausina. Mikä tapahtuu Alicelle, tapahtuu varmasti monelle muullekin tänä syksynä.

Kuten monet muutkin, Alice saa vuoden palkan suuruisen irtisanomispaketin.  Hänen kokemuksensa eivät siis ole aivan samat kuin suoraan työttömiksi jääneillä.

Alice on inhorealisti ja tajuaa, että vuoden 2012 lamassa ja kaaoksessa hän ei saa oman alansa töitä. Ei hän saa muitakaan töitä, vaikka (tai koska) tohtorishenkilö onkin. Toisaalta hänellä on hyvätuloinen puoliso, vähään tyytyvät lapset, eikä tyrmävää asuntolainaa. Nälkä ei uhkaa heti.

Alice on epätoivoisen työnhaun sijasta päättänyt tehdä syksyllä vapaaehtoistyötä. Idealisti hänessä on halunnut sitä jo pitkään. Toisaalta hänen on ajateltava itsekkäästi myös perhettään ja omaa tulevaisuuttaan, ja siksi hän etsii toimintaa jossa hän a) saa merkinnän CV:hen, b) saa kehittää ammattitaitoaan, ja c) voi saada kontakteja joista on työnhaussa hyötyä. Alice ei siis ole sen enempää naiivi kuin kyynikkokaan.

Alice ei ole kiihkomielinen raittiusihminen (ennemminkin hyvän punaviinin ystävä), mutta hän kuuluu Pro Hymy ry:hyn, joka on maltillinen päihde- ja huumetyötä tekevä  yhdistys.  PH:n hallitus tarvitsisi selvityksen uusien designer-huumeiden haitoista Suomen oloissa, jotta se osaisi ottaa niihin järkevästi kantaa. Alice on luvannut työttömäksi jäätyään käynnistää PH:ssa asiaan liittyvän projektin.

Aihe on periaatteessa Alicelle vieras, mutta pohjatiedoillaan ja asiaan perehtymällä hän voi tehdä kohtuullisen selvityksen muutamassa kuukaudessa.  Tämä ei ole aivan perinteistä “talkootyötä” — Alice ei tarjoile kahvia mummeleille, vaan istuu pitkää päivää kirjastossa ja opettelee uutta. Lopuksi hän tekee julkisen kirjallisen selvityksen, ja käy ehkä kouluttamassa PH:n paikallisosastoja.

Alicelle on varattu nurkka paikallisosaston tiloista, mutta käytännössä hän työskentelee kotoa omalla läppärillään. Alice saa ilmaiseksi käyttää paikallisosaston kahvinkeitintä, mutta muutoin hänelle ei makseta mitään. PH:lla on matkabudjetti, jonka turvin Alice pääsee muille paikkakunnille haastattelemaan varsinaisia asiantuntijoita ja myöhemmin pitämään koulutuksia.

Alice sopi jo asian PH:n kanssa, ja vasta nyt hän havahtui kysymään: voiko näin tehdä?

Alice on toistaiseksi sen varassa, mitä on tutuilta kuullut ja lehdistä lukenut. Alicen työvelvollisuus loppuu vasta elokuussa, joten hän ei ole vielä ottanut viranomaisiin yhteyttä. Juuri nyt hän miettii, mitä pitäisi kysyä (tai olla kysymättä).

Paketin voimassaoloaikana Alice ei tietenkään saa mitään työttömyyskorvauksia. Vuoden kuluttua hän sen sijaan alkaa saada ansiosidonnaista, mikäli on edelleen työtön. Vuoden ajan Alice on siis hieman kummallisessa välitilassa, ja käytännöt ovat vielä epäselvempiä kuin “normaaleille” työttömille. Alice pelkää useitakin riskejä:

  1. Voidaanko hänen vapaaehtoistyönsä tulkita “työksi”, jolloin sillä voisi olla seuraamuksia esimerkiksi myöhemmän ansiosidonnaisen suhteen? Ansiosidonnaistaan hänellä ei ole varaa riskeerata.
  2. Voiko hänelle tulla yllättäviä veroseuraamuksia?
  3. Voiko Pro Hymy ry:lle tulla ongelmia? PH on voittoa tuottamaton yhdistys, eikä ongelmia periaatteessa voi tulla, mutta voiko silti?

Olisiko Alicen syytä yksinkertaisesti olla viranomaisten suuntaan aivan hiljaa vapaaehtoistyöstään? Alice ei käytännössä jää “kiinni” jollei sano mitään. Tässä on kuitenkin muutama ongelma: 1) Alicen on tehtävä ainakin muutama matka, joista hänen on saatava kulukorvaukset (oma budjetti ei veny). 2) Alice haluaa projektista merkinnän CV:hensä, ja tuntuu riskaabelilta olla kertomatta asiasta viranomaisille. 3) Alice ei pidä salailusta.

Onko irtisanomispaketilla olevan ylipäätään lupa tehdä tällaista? Normaalin työttömän on oltava aina markkinoiden saavutettavissa, joten varsinkin matkat ovat ehkä harmaalla alueella. Päteekö sama paketilla olevaan? Jos hän tekee kirjallisen sopimuksen PH:n kanssa, miten se sitoo häntä?

Voiko Alice tehdä enempää kuin 17 tuntia viikossa? Alice on kuullut, että paketilla voi tehdä 16 tuntia viikossa palkallista työtä. Yli 17 tunnin viikko voi sen sijaan tiputtaa ansiosidonnaisen määrää ehkä rajustikin, ehkä jopa estää sen jos työ tulkitaan vakituiseksi. Pitääkö sama tuntiraja paikkansa myös, jos työ on palkatonta?

Voiko yhdistys maksaa Alicelle kulu- ja matkakorvauksia? Matkakuluja on ilmeisesti mahdollista korvata, ja päivärahoja maksaa korkeintaan 20 päivää vuodessa. Mutta tästäkin Alice haluaisi varmistuksen.

Onko Alicen työlle olemassa “käypä hinta”, josta voisi tulla seuraamuksia? Käytännössä Alicen asiantuntijatausta on niin vahva, että esimerkiksi valtiolla vastaavasta työstä maksettaisiin hyvinkin 3500 EUR/kk. Eroaako Alicen talkootyö sellaisesta työstä, jota periaatteessa “kuka tahansa” osaisi tehdä?

Voidaanko tulkita, että Alice “vääristää markkinoita”? Yhdistykset eivät saa tehdä sellaista (voitollista) työtä, joka vääristäisi kilpailua (mitä se sitten tarkoittaakin). Voidaanko Alicen työ tulkita sellaiseksi — ennen muuta koulutus, jota hän aikoo tehdä? Hänen osaamistaan ei ole kuin kourallisella Suomessa; vääristääkö hän toisten markkinatilannetta toimimalla ilmaiseksi?

Onko mistään edes mahdollista saada pitäviä ennakkopäätöksiä? Alicea helpottaisi, jos hän saisi verottajaöta ja työvoimaviranomaisilta selkeät ennakkopäätökset siitä, mitä voi tehdä ja mitä ei. Tuttaviltaan kuuleman perusteella Alice alkaa saada kuvan, että tällaisia päätöksiä ei anneta. Riskit ovat liian suuret, jos viranomaisten päätöksiä ei voi ennakoida.

Alice toivoo tällä hetkellä, että olisi selvittänyt näitä asioita ennen kuin lupautui mihinkään. Toivon mukaan hän löytää pian luotettavaa tietoa, jota tässä sarjassa voidaan sitten esitellä.

 

Published by

Jakke Mäkelä

Physicist, but not ideologically -- it's the methods that matter. Background: PhD in physics, four years in basic research, over a decade in industrial R&D. Interests: anything that can be twisted into numbers; hazards and warnings; invisible risks. Worries: Almost everything, but especially freedom of speech, Internet neutrality, humanitarian problems, IPR, environmental issues. Happiness: family, dry humor, and thinking about things.

Translate »