Energiajäte ja hyötyjäte: Ei energiahyötykäyttöön

“Tämäntyyppisiä innovaatioita Suomi tarvitsisi, ei pelkästään erilaisia Pierevät Kotkat -pelejä.”


Joskus yksi kuva tiivistää kokonaisen ongelmakentän.

(Kuva: Sami Jumppanen)

Helppo tuolle on nauraa, mutta innovaattori miettii seuraavaa askelta jo samalla kun hihittelee. Tämä osoittaa todellisen ongelman, joka vaatii todellisen ratkaisun. Kierrätys on aivan liian hankalaa ja sekavaa.

Olisiko tässä paikka softa-startupille? Kierrätyksessä on toivottoman usein tilanteita joissa on täysin mahdoton tietää mikä on oikea paikka tietylle roskalle. Termit vaihtelevat paikkakunnasta ja jäteyhtiöstä riippuen (kaatopaikkajäte voi olla kaatopaikkajätettä, tai sitten vaikka polttokelvotonta jätettä, tai sekajätettä). Rakkaalla lapsella on aivan liian monta nimeä.

Ja vaikka termi olisi selvä, aina löytyy välitilanteita joista ei kerta kaikkiaan tiedä. Mihin esimerkiksi kuuluvat CD-levyt?* (Vastaus kirjoituksen lopussa).

Kuinka vaikeaa olisi tehdä käyttäjille ilmainen palvelu, jossa
a) älypuhelimella napataan kuva roskasta ja
b) lähetetään (mahdollisesti paikannustietojen kera) kuva palveluntarjoajalle, joka
c) lähettää vastauksena viestin, jossa kerrotaan mihin roska kuuluu juuri sillä paikkakunnalla?

Voin sanoa suoralta kädeltä että helppoa se ei ole. Mutta ei myöskään mitään scifiä. Mitään päivystävää tunnistajaa ei tällaiseen palveluun varmastikaan ole varaa tai järkeä palkata, vaan homma on hoidettava lähtökohtaisesti automaattisesti. (Toki erikoistapauksia varten voi olla ihminenkin arvioimassa). Automaattinen kuvantunnistus ei vielä ehkä aivan tarpeeksi hyvin toimi, mutta se edistyy koko ajan.  Eikä start-uppien ole tarkoituskaan helppoja asioita tehdä.

Systeemistä saadaan melko robustikin: jos roskaa ei tunnisteta, softan kannattaa arvioida se siihen jäteluokkaan, johon sen joutuminen tuottaa vähiten ongelmia. Käytännössä turvallisinta on (yleensä) luokitella se kaatopaikkajätteeksi, mutta silloinkin pitää tietää mitä se tarkoittaa paikallisella murteella (Helsingissä se on sekajätettä, Turussa polttokelvotonta jätettä).

Jos järjestelmä saataisiin kertaalleen toimimaan, esimerkiksi Jätehuoltoyhdistyksellä (paikallisten jätelaitosten kattojärjestö) voisi hyvinkin olla intressiä rahoittaa päivittäistä toimintaa (varsinaiset toimintakuluthan ovat pienet). Heidän intresseissään on saada mahdollisimman hyvälaatuista jätettä, oikea materiaali oikeassa pöntössä.

Tuotekehitystä tämä vaatisi, mutta sitä varten täytyy maasta löytyä rahaa. Tämäntyyppisiä innovaatioita Suomi tarvitsisi, ei pelkästään erilaisia Pierevät Kotkat -pelejä.

*) Vastaus: Turussa CD-levy on polttokelpoista jätettä. Helsingissä CD-levy on 1.1.2012 alkaen sekajätettä (joka menee kaatopaikalle), mutta oli ennen sitä energiajätettä (mikä tarkoittaa suunnilleen samaa kuin Turussa polttokelpoinen jäte). Muilla paikkakunnilla käytännöt voivat vaihdella.

Edit: Kirjoituksen kakkososa: Energiajäte ja hyötyjäte: Kuka mitä häh?

Jätteisiin liittyviä muita kirjoituksia: Jätteet

Published by

Jakke Mäkelä

Physicist, but not ideologically -- it's the methods that matter. Background: PhD in physics, four years in basic research, over a decade in industrial R&D. Interests: anything that can be twisted into numbers; hazards and warnings; invisible risks. Worries: Almost everything, but especially freedom of speech, Internet neutrality, humanitarian problems, IPR, environmental issues. Happiness: family, dry humor, and thinking about things.

3 thoughts on “Energiajäte ja hyötyjäte: Ei energiahyötykäyttöön”

  1. Tai miksei niinkin yksinkertainen staattinen ratkaisu kuin kartta, joka kertoo missä on lähin minkäkintyyppinen (julkisessa käytössä oleva) roskis? Samaan tyyliin kuin nyt on vaikkapa bussipysäkeille.

    Jätehuollon ehdoilla toimiminen kuulosti ensin huonolta idealta kun ajatus olisi olla käyttäjälähtöinen, mutta itse asiassa noinpäin sen käytännössä juuri täytyisikin toimia. Jokaisessa kunnassa/yhtymässä on omat järjestelmänsä, ja silloin tiedon syöttäjinä täytyy olla juuri yhtymät. Softaa on paljon nopeampaa muokata kuin kuntien jätehuoltokäytäntöjä.

    Tuo pelillistäminen voisi olla ihan mielenkiintoinen ajatus sekin. Maailmassa ei tällä hetkellä ole roskabongareita, mutta jos siitä tekisi sopivan iskevän harrastuksen, niin miksei olisi? Käytännössä harva yli kaksikymppinen olisi kiinnostunut mistään sentyyppisestä, mutta me olemmekin jo ehtoopuolella elämää. Geokätkennässä on tosiaan CITO-periaate (Cache in Trash out), mutta tällä voisi saada siihenkin jopa kilpailullista (?) aspektia. Ehkä. Nämä nyt vain on ideoita jotka pullahtavat pintaan mieleni käymissammiossa sen kummemmin suodattamatta.

  2. Softabisneksen kannalta hienolta kuulostava idea. Itse voisin kuvitella käyttäväni passiivisempaa sovellusta, jossa lähtötietoina on paikkakunta ja käyttäjän syöttämä jätteen laji. Softa/palvelu lähinnä opastaisi oikean jätelajin ja -astian valinnassa.
    Näen mielessäni hierarkisen valikkosysteemin, joka toimisi paikkakunnan jätehuollon ehdoilla. Alussa valittaisiin esim. seuraavien joukosta: paperit, metallit, muovit, muu… ja niiden alta tulisi lisää vaihtoehtoja ja määritteitä (kuivaa, puhdasta?) tunnistamisohjeiden kanssa. Etenkin muovien kanssa tämä info voisi olla hyvä. Itse ymmärrän vielä huonosti eri muovilaatuja. Vaihtoehtoisesti voisi lähteä liikkeelle myös jätteen ominaisuuksien perusteella (palavat / ei palavat / nesteet…), mikä vaan jaottelu alueen jätehuollossa toimisi.

    Ehkä vähän huono kuvaus, mutta jonkinlainen puumalli, ei ihan binääripuu kuitenkaan, mutta sellainen, jossa pienillä valinnoilla päästään helposti oikeaan lopputulokseen.

    Bonus-idea: ehkä porkkanana voisi olla jätteenkeräämisen tilastointi! Voidaan puhua pelistä, jos sana “tilasto” ahdistaa :) Jäteinfosovellus voisi tallentaa “suorituksen” netissä olevaan tietokantaan, aivan kuten Sports Tracker ym. tallentavat urheilusuorituksia. Tästä voitaisiin saada pontta jäteasioiden huomioimiseen. Tästä päästään rönsyilemään ainakin kahta päähaaraa pitkin: jätteen lajittelu, ja jätteen poistaminen luonnosta yleensä.
    (Katso myös: Roska päivässä -liike)

    Varmasti on mahdollisuuksia tässä aihepiirissä!

Comments are closed.

Translate »