ANTIPATENTIT JA SUOMI – VASTAUKSENA PROJEKTI TROGLODYTE JA ANTIPATENTTITOIMISTO

Timo Tokkonen, Jakke Mäkelä, Niko Porjo, Kalle Pietilä

Troglodyte-projektin Antipatenttitoimisto-ajatuksen suunnittelutyö on nyt avattu. Projektilla on löyhät mutta yhteiset arvot, koko ajan elävät menetelmät, ja pieni tiimi. Haluatko mukaan? Työ ei tule loppumaan kesken.Sähköposti: project.troglodyte@gmail.com.

Viimeisen parin vuoden aikana on ollut mahdotonta välttyä patenttien
ympärillä käytävästä keskustelusta. Ne on nostettu esiin kaiken muuttavana lääkkeenä ja keskeisenä osana innovatiivisuutta. Patenttialan ammattilaiset tunnistavat kuitenkin asialla olevan toisenkin puolen: kaikki ei ole yhteiseen hyvään tähtäävää ruusuilla tanssimista. Kyseessä on ison mittakaavan bisnes, jonka suuntaa ohjaa taloudellinen voitto. Myös
silloin, kun se ei ole kenenkään etu.

Tämän takia olemme käynnistäneet Projekti Troglodyten.

Suomalaiset pyrkivät perinteisesti näkymään ulospäin neutraaleina toimijoina, jotka rakentavat ja ratkaisevat kriisejä niin turvaamalla rauhaa kuin auttamalla kehitysmaita. Haluamme tarjota vastaavanlaisen neutraalin lähestymistavan, joka pyrkii pitkällä tähtäimellä poistamaan nykyisessä patenttijärjestelmässä olevia ongelmia.

Kuten olemme aiemmin kirjoittaneet, yksittäisellä patentilla on erittäin harvoin merkittävää arvoa. Samoin pienen yrittäjän tai keksijän kyky puolustaa omia oikeuksiaan ovat hyvin rajalliset. Julkisuudessa olleet patenttisodat ovat asian yksi ilmentymä, jossa jätit käyvät toistensa kimppuun satojen tai jopa tuhansien patenttien voimin. Kyseessä on yleensä
kuitenkin strateginen “ydinsota”, jonka on tarkoituskin ratketa ennen asian päätymistä
oikeuteen. Ristiinlisensioimisen jälkeen kumpikin osapuoli jatkaa sovittujen korvausten jälkeen omaa toimintaansa, rakentaen uusia tuotteitaan.

1990-luvun lopussa patenttien ympärille keksittiin uudenlainen liiketoimintaidea. Tämän idean harjoittajia kutsutaan trolleiksi (patent troll, Non-Practicing Entity). Ne eivät itse tuota mitään, mutta keksivät, ostavat ja lisensioivat itselleen patentteja, jotka suunnataan suoraan alueella toimivia yrityksiä vastaan. Toimintamalli on laillinen, mutta on maailmanlaajuisesti herättänyt kysymyksen toimintatavan moraalista ja
patenttijärjestelmää rappeuttavasta vaikutuksesta. USAssa, missä trollien toiminta on aktiivisinta, viranomaisetkin ovat jo huolissaan vain uhkauksiin ja oikeustaisteluihin perustuvasta liiketoiminnasta.

Tällä hetkellä ehkä puhutuin trolli haastaa langattoman lähiverkkoteknologian patentillaan suoraan ravintoloita, hotelleja ja baareja. Vain siitä syystä, että ne ovat
rakentaneet yrityksiinsä WLAN-verkot kaupasta ostamillaan tuotteilla.
Tämä trolli ei iske suuriin yrityksiin, vaan yksittäisiin pieniin tekijöihin joilla ei ole realistisia mahdollisuuksia puolustautua.  Korvaussummana on vaadittu 2500-3000 US dollaria, millä ei kateta asiasta aiheutuvia asianajokustannuksia, joten useat yritykset päätyvät maksamaan. Kun pieniä yrityksiä on kymmeniä tuhansia, trollien saamat voitot on taattu.

Troglodyte-projekti pyrkii omalta osaltaan tukemaan patenttien avulla
oikeutetusti saavutettua toimintavapautta ja taistelemaan kohtuutonta vääryyttä
vastaan. Parhaaksi lääkkeeksi olemme ottaneet avoimuuden. Samoin kuin
patenttisodissa, merkittävä osa trollien syytöksistä sovitaan kulissien takana ilman isoa
julkisuutta. Pienet toimijat pyritään erottamaan toisistaan ja laittamaan
lasku kerrallaan kunkin maksettavaksi.

Mutta eihän tällaisellä asialla ole mitään tekemistä Euroopan saati Suomen kanssa? Ongelmahan on erityisesti USAssa, missä lakimiehet ja oikeus ovat suomalaisen käsityksen mukaan muutenkin jokapäiväinen osa liiketoimintaa? Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Suomi ei ole lintukoto, ja suomalaiset yrittäjät voivat myös päätyä trollien kohteiksi. Tiedämme tällaisia tapauksia olleen, mutta niistä ei haluta puhua julkisesti. Lakimiesten lähettämät haasteet ja kirjeet liikkuvat sähköpostitse ja Kustin polkemana. USAn patenttilainsäädännön mukaan rikkomukseksi riittää yksityisen ihmisen tekemä loukkaus ilman kaupallista tarkoitusta. Tällöin yksinäinen mobiiliapplikaation tekijä voi joutua korvaajaksi, jos hänen tuotettaan on jakelussa USAssa.

Suomalaisittain isompi riski voi silti piillä muualla. Samalla kun kehitämme uutta
teknologiaa esimerkiksi Cleantechin ympärillä ympäristöä vaalivan puhtaan teknologian
puolesta, trolli voi tietämättämme virittää ansojaan toisaalla. Puhtaan ympäristön hyväksi toimivien alueiden lisäksi kehitysaputoiminta voi vaarantua tai vähintään muuttua kalliimmaksi. Samoin viimeisen vuoden aikana on myönnetty patentteja, joilla tulevaisuudessa pystytään vaikuttamaan ruokatuotannon alkupäähän, maanviljelyyn ja kastelujärjestelmiin.

Trollit ovat ottaneet uudet aseet käyttöönsä näilläkin alueilla, mikä voi tulevaisuudessa vaikuttaa niin suomalaisiin yrityksiin kuin heidän asiakkaisiinsa.  Olemme seuranneet tapausta, jossa pyritään kastelujärjestelmien kontrollointiin käyttämällä melko triviaaleja patentteja. Kyseinen toimija on aiemmin myös puolustanut oikeuksiaan oikeusteitse.

Toinen esimerkki itsestään selvän idean suojaamisesta on kahden pullon väliin laitettava suodatin veden puhdistamiseksi esimerkiksi alkeellisissa kenttäoloissa. Se on saanut suojan tämän vuoden aikana Yhdysvaltain patenttitoimistolta. Tällaisen suodattimen valmistaminen tai käyttäminen katastrofialueilla voi siis olla immateriaalioikeuksien rikkomista. Patentteja voidaan kyllä kaataa jälkikäteen, mutta se on hidasta ja samalla kallista. Samaan aikaan kaikenkarvaisia patentteja kuitenkin myönnetään lisää.

Kolmas suomalaistakin kehitysaputoimintaa sivuava patentti on
maapähkinäpohjainen patukka, josta aliravitsemuksta kärsivät lapset saavat yhdestä
patukasta päivittäisen ravinnon tarpeensa. Kyseisen tuotteen patentti on ruokafirman
omistuksessa, joka monopoliaseman turvin pystyy tekemään sillä liiketoimintaa.
Voidaan oikeutetusti kysyä eikö ihmishengen pelastaminen pitäisi olla jokaisen velvollisuus, eikä patenttitaistelun kohde? Voisiko tällaistä sinänsä tärkeää työtä palkita muilla tavoin kuin avustusjärjestöjen niukoista varoista?

Neutraalista laillisuusnäkökulmasta katsottuna näissä esimerkkitapauksissa ei ole mitään väärää. Monen, myös meidän, mielestä moinen toiminta on kuitenkin moraalisesti epäilyttävää. Ravintopatukan tapauksessa on positiivista, että yritys kuitenkin valmistaa ja toimittaa tuotettaan eikä ole pelkkä trolli.

Patenttijärjestelmässä ja sen käytössä on siis parantamisen varaa. Asiasta keskustellessamme useat patenttialan ammattilaiset ovat olleet samaa mieltä ja
kiinnostuneita tekemään asialle jotain, mutta pelkäävät samalla ajavansa
oman uransa umpikujaan. Eikö mitään ole tehtävissä? Meidän mielestämme on.

Ensimmäinen tehtävä on nostaa asia avoimesti esille. Yhteiskunta on meidän
kaikkien ja vaikka asioiden muuttaminen kestää kauan, halutessamme voimme
yhdessä tehdä niin. Troglodyte-projektin ensimmäinen arvo on olla avoin kaikin mahdollisin keinoin. Pyrkimyksenä on saada kohdennettua resurssit itse avustettavaan kohteeseen lakitaistelujen ja korkeiden lisenssimaksujen sijasta. Keksijän tulee saada ideasta osansa, mutta hyvät ihmishenkiä säästävät ideat tulee olla käytettävissä järkevin kustannuksin.

Mitä Troglodyte sitten tekee? Alkukielellä: “Project Troglodyte hunts for worrisome patents. Not all patents are bad, but some could be destructive in the wrong hands.” Metsästämme siis patentteja ja aihe-alueita, joista on syytä on huolissaan. Sen lisäksi mietimme, voisiko niille tehdä jotain eikä vain huolestua.

Olemme rakentamassa Troglodyten yhteyteen “Antipatenttitoimistoa”.
Yleisesti patenttia ei voida myöntää, jos asia on jo entuudestaan tunnettu. Pyrimme
etsimään tulevaisuuden kannalta merkittäviä alueita ja keksimään niille
hyviä ideoita, myös niitä itsestään selviä. Perinteisen patentoinnin sijasta laitamme keksinnöt vapaaseen jakeluun tukemaan humanitääristä tai muuta sosiaalisesti tärkeää toimintaa. Samalla toivomme yksittäisen hyvän idean saavan tuekseen omanlaisensa vapaiden ideoiden salkun, millä voi suojautua trollejakin vastaan.

Asian toteuttaminen ei tule olemaan näin yksinkertaista, mutta sen
toteuttamiselle ei myöskään ole esteitä. Antipatenteiksi voidaan kirjata myös
myönnettyjä patentteja, joiden omistaja haluaa luovuttaa ne esimerkiksi
humanitääriseen työhön ilman erillistä korvausta.

Työtä tulee riittämään, mutta uskomme kaikille positiivisen tavoitteen houkuttelevan eri tahoja mukaan hankkeeseen ja tukemaan itse työtä.

Loppujen lopuksi maailma ja patenttimaailma on sellainen millaiseksi me
sen teemme. Me haluamme ideoiden ja patenttien samalla kertaa palvelevan
paremmin niin keksijöitään kuin meitä kaikkia.

Troglodyte-projektin Antipatenttitoimisto-ajatuksen suunnittelutyö on nyt avattu. Projektilla on löyhät mutta yhteiset arvot, koko ajan elävät menetelmät, ja pieni tiimi. Haluatko
mukaan? Työ ei tule loppumaan kesken.  Sähköposti: project.troglodyte@gmail.com.