Kuinka monta lihapullaa on reilua?

Valtakunnan ylimmälläkin tasolla on viime viikkoina keskusteltu ahneudesta. Peruskysymystä on matkan varrella väännetty suuntaan jos toiseen kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Mitä näkökulmaa itse kukin lopulta haluaa korostaakaan.

Kokeillaanpa vähän toisenlaista ajatuskoetta. Sitä kannattaisi varmaan kokeilla jossain koulussa ihan oikeasti ja kuunnella palautetta oppilailta. Vaikka joku päivä rooleja vaihtaenkin, mitä elävässä elämässä tuskin tapahtuisi.

Otetaan lähtökohdaksi luokkahuoneellinen alakoululaisia. Heitä on yhteensä 20. Se on fakta, koska tieto löytyy Internetistä suomalaisten äitien keskustelupalstalta.
Mietitään seuraavaksi millä tavalla koululaiset saadaan ruokittua.

Muita tilastoja selattuani käännän nuoren oppilaan päivittäiseksi lihapullatarpeeksi tasan 6, sen he keskimäärin saavat ja ilmeisesti siten myös tarvitsevat. Koska kaikki eivät ole samankokoisia ja heidän liikkumisensa vaihtelee sekä osa menestyy muita paremmin koulussa, osa tulee tai saa tulla toimeen vähemmällä. Toiset tietenkin tarvitsevat enemmän. Keskimäärin hyvä ei siis voi olla kaikille hyvä. Aivan kuten puolijoukkueteltassa pakkasessa kaikilla on keskimäärin hyvä olla, kun jalat ovat tulessa ja pää jäässä.

Koko luokalliselle pitää siis tarjota 120 lihapullaa päivässä, mitkä koulun ruokala valmistaa ja tarjoilee. Tietenkin keittäjien, rehtorin kuten muidenkin opettajien tulee syödä, mutta jätetään heidät tässä tarkastelussa omien eväittensä varaan.

Mutta miten pyörykät tulisi sitten lopulta jakaa, että se olisi reilua ja oikein?

Otetaan vähän tilastoja avuksi ja lasketaan helpot tapaukset alta pois. Tavallisimpia tallaajia joukossa on noin 70 prosenttia koordinaatistoonkin piirretyn Carl Friedrich Gaussin mukaan nimetyn kuvion mukaisesti – oli sen itsensä historiallinen tausta ja kehitys mitä tahansa. Neljälletoista oppilaalle annetaan siis kullekin 6 lihapullaa, tai oikeammin seitsemälle 7 ja toisille seitsemälle 5. Eihän jako nyt aivan tasan voi mennä heilläkään. Kumminkin näin on saatu jaettua 84 lihapullaa.

Neljä oppilasta käy luokkaa yli-ikäisinä jo toista tai jopa kolmatta kertaa. He ovat selvästi liian vanhoja ja väsyneitä ollakseen tehokkaita taapertajia. Heistä yksi on hoitanut asiansa niin onnettomasti, että saa luvan tyytyä yhteen lihapullaan. Mokoma ei voi ansaita yhtään enempää, itse on kuoppansa kaivanut ja omaa syytään siihen pudonnut. Joskus hän lahjoo yhdellä päivittäisellä pyörykällään luokkakavereitaan auttamaan läksyissä ja voimien vähetessä koulukirjojen kantamisessa, jotta hänkin ehkä joskus saisi useamman lihapullan. Yhdellä lihapullalla kun ei nälkä lähde, joten ero täysin tyhjään vatsaan ei lopulta ole kovin iso.

Muille kolmelle annetaan 2, 3 ja 4 lihapullaa, yksi heistä on sentään aiempina vuosina osoittanut lahjakkuutta ja tunnollista opiskelua. Tähän mennessä on ruokittu 18 oppilasta ja enää on kaksi jäljellä. Lihapullista on nyt jaettu yhteensä 94.

Yksi oppilaista on niin ahkera, että tekee läksyjä ruokatunnin aikanakin eikä tavallisesti ennätä edes syödä. Opettajakin tietää tämän ja antaa hänelle yhden pullan hotkaistavaksi opiskelun lomassa. Tässä taaperossa on tulevaisuus. Hän opiskelee tarmokkaasti kohti parempaa huomista, jotta kahdenkymmenen vuoden koulutuksen jälkeen saisi lihapullia ja perunoita itselle ja tulevalle perheelleen, ainakin kahdeksan! Hänestä voi tulla lakimies, lääkäri tai ties millainen kansakuntaa valaiseva kynttilä. Tai jopa ydinfyysikko, missä epäsosiaalisuuskaan ei olisi haitaksi.

Jäljellä on enää 25 lihapullaa ja se kaikkein ansioitunein tapaus. Hän saa määrätä mitä muiden tulee tehdä, edustaahan hän luokan mielipidettä muiden puolesta. Täysin laillisesti ja hyväksytysti, demokraattisesti valittuna. Hänet on reilulla äänestyksellä valittu asemaansa, jota hän on todistettavasti hoitanut. Hänen kuvansa näkyy koululehden palstalla ja rehtori kysyy hänen mielipidettään koko kouluunkin liittyvissä asioissa. Hän ei luottamustointensa takia ennätä usein olla luokassa, mutta hän on paikkansa ansainnut. Onneksi hän ennättää sentään vierailla ruokatunneilla. Valittiinhan juuri hänet kahdesta mahdollisesta henkilöstä kenen tahansa joukosta ylivoimaisella enemmistöllä tähän tehtävään!

Kaikkiaan kaksi (!) luokkakaveria ehdotti juuri häntä (!) juuri tähän tehtävään ja kaikista kymmenestä äänestäneestä jopa neljä äänesti häntä vastaehdokkaan jäädessä vain kolmeen ääneen. Hänellä on siis valtakirja sekä kaikki taidot ja kyvyt viedä luokkaa eteenpäin. Loput 25 lihapullaa kuuluvat ehdottomasti hänelle. Hän tietää sen itsekin ja kannustaa kaikkia muita ahkeraan opiskeluun ja olla riitelemättä lihapullien määrästä.

Mutta voi, luokassa on nyt ongelma. Ansioitunein oppilas on ollut niin hyvä, pätevä ja sopiva, että häntä pyydetään edustamaan koko koulua tärkeissä kokouksissa. Ja eihän 25 lihapullaa sellaiseen tehtävään riitä, tarvitaan ainakin 52. Mutta mistä moiset puuttuvat 27 pyörykkää sitten löytyvät?

Kaikki eivät ole samaa mieltä, että yhdelle pitäisi antaa niin monta lihapullaa, mutta kun asiasta on sovittu ja tärkeät konsultitkin ovat määritelleet tason oikeaksi ja hyväksi, ratkaisu on kertakaikkiaan löydettävä. Onneksi voidaan kuitenkin lainata naapuriluokista ja muista kouluista lisää lihapullia, ettei neljä tai viisikin koulupäivää viikossa vievä tehtävä häiriinny. Juuri hänhän kertoo kaikkialla mitä koulun arjessa tapahtuu ja miten aivan kaikkien koulujen ja muidenkin laitosten toimintaa tulisi kehittää. Hän tietää myös montako opettajaa tarvitaan yhtä oppilasta kohti ja millaiset lait ja säännöt koulussa tulee olla.

Oikea lukumäärä lainattuja lihapulliakin palautetaan kyllä aikanaan takaisin, jos ei muuten niin puoliksi leikkaamalla.

Laskutoimituksen apuna on käytetty suomalaisesta arjesta löytyviä tietoja. Tämän alaluokan lihapullajako on siis toteutettu perustellummin kuin monet isojen aikuisten meritointijärjestelmät.

Ai niin, mutta eihän tämä kirjoitus ole oikeasti reilu. Osa oppilaista kun saattaa olla kasvissyöjiä tai allergisia lihapullissa piileville lisäaineille.

Mutta ei moni muukaan asia ole aina reilua.

 

 

P.S. Lisätehtävänä laskea luokan lihapullajaon tilastolliset tunnusluvut ja vakuuttua jaon olevan reilu ja oikein.

 

Kirjoituksen aihepiiriin mitenkään liittyviä tai muutenkaan vaikuttaneita linkkejä mm.:

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194763005289/artikkeli/sastamalan+kohurehtori+sai+huomautuksen+-+ojensi+oppilaita+lainvastaisella+tavalla+.html

http://www.meidanperhe.fi/keskustelut/alue/12/viestiketju/134301/_miten_monta_oppilasta_on_lapsenne_eka_luokalla_
http://www.stat.fi/til/tjt/2010/02/tjt_2010_02_2012-01-25_kat_001_fi.html
http://www.stat.fi/til/tvt/2011/tvt_2011_2012-12-19_kat_001_fi.html
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/54997-jyri-hakamiehen-siirto-palkka-nousee-15-100-eu-kk
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/52814-mita-kaytannossa-tarkoittaa-vanhusten-07n-hoitajamitoitus
http://www.vaalitutkimus.fi/fi/kiinnittyminen/puolueiden_jasenmaarien_kehitys.html

 

One thought on “Kuinka monta lihapullaa on reilua?”

Comments are closed.