Talvivaara 18: Sanojen innovaatiota

Talvivaaran innovatiivisuudelle on nostettava hattua. Hieman sääli että innovaatiot kohdistuvat sananvääntelyyn ennemminkin kuin itse kaivostoimintaan, mutta hyvä että edes jotain. Tällä kertaa innovaation näyttää kokeneen termi “suljettu kierto”.

Suljettu kierto on nimenomaan se taikasana, jonka perusteella Talvivaara on saanut kaivoksensa perustaa. Termiä vain ei ole juridisesti määritelty missään. Nyt yhtiö nähtävästi käyttää tätä porsaanreikää hyväkseen.

Yhtiö on aiemmin käyttänyt numeroita hyväkseen hieman samalla tyylillä (ks Talvivaara 17 ja “Talvivaaran pöhinää”. Kaikki Talvivaara-kirjoitukset: täällä. Nyt analysoidaan siis sanoja.

Naiivi maalaisjärki sanoo, että “suljettu kierto” tuo mieleen tilanteen, jossa sotkuja kierrätetään niin, että luontoon ei tarvitse laskea yhtään mitään.

Hiukan realistisempi maalaisjärki sanoo, että kaivos voi joutua ottamaan tai juoksuttamaan luonnosta hiukan puhdasta vettä, tarpeen mukaan. Puhtaan veden juoksutus ei käytännössä haittaa mitään. Pienen joen virtauksia se saattaa hiukan muuttaa, mutta kaivos aiheuttaa aina jotain muutoksia.

Mikään maalaisjärki ei kuitenkaan sano, että “suljetussa kierrossa” päästettäisiin lähivesiin vuodessa 24 miljoonaa kiloa sulfaatteja.

Näin kuitenkin sanoo Talvivaara.  Ylen haastattelussa 23.10. toimitusjohtaja innovoi näin: “ Pitää muistaa, että olemme vasta ihan viime aikoina päässeet niin sanottuun suljettuun kiertoon. Meidän ei tarvitse enää ulkopuolelta ottaa vettä tähän prosessiin, jolloin olemme automaattisesti paremmassa tilanteessa.”

Nyt siis ollaan saavutettu suljettu kierto, ja sitä kautta puhtain mahdollinen tila? Ensi vuonna saa silti päästää luontoon 24 miljoonaa kiloa sulfaatteja, sitä seuraavana 12 miljoonaa, ja näistäkin rajoituksista Talvivaara on tehnyt valituksen hallinto-oikeuteen. Tämäkö on suljettua kiertoa?

Toimitusjohtaja ei kuitenkaan teknisesti ottaen valehtele. Teknisessä ja juridisessa mielessä suljettu kierto tarkoittaa aivan eri asiaa kuin mitä Talvivaara on ehkä mainosmateriaaleissaan antanut ymmärtää.

Prosessi on hieman monimutkainen, mutta Vihreä Lanka 31.5.13 tiivistää olennaisen: “Kaivospiirin puhtaat sulamis- ja valumavedet pitää pitää erillään saastuneista alueista ja vesistä. Jos tässä onnistutaan, nämä vedet voi laskea ympäristöön. Näitä vesiä ei lasketa kaivoksen kiintiöihin. Prosessivedet ja kaivosalueella eri tavoin saastuvat vedet pitää taas käsitellä, jonka jälkeen ne voidaan laskea vesistöön. Metallitehtaan prosessista avi haluaa nykyistä suljetumman: Siitä ylijäävät vedet pitää käyttää uudestaan ensisijiaisesti liuoskierrossa.”

Kuvio voidaan piirtää alla olevan kaltaiseksi. Prosessi ei ole koskaan “suljettu” siitä yksinkertaisesta syystä, että siihen syötetään ulkopuolelta koko ajan rikkihappoa (vuoden 2012 vuosikertomuksen mukaan yli 300 miljoonaa kiloa) sekä lipeää ja kalkkia (yhteensä yli 120  miljoonaa kiloa). Neutralointi tuottaa kipsiä, mikä tuottaa suuren mutta hallittavissa olevan jäteongelman. Ongelma on, että se tuottaa myös miljoonia kiloja sulfaattia. Niitä Talvivaara ei edes yritä puhdistaa vedestä, koska taloudellisesti järkevää tapaa ei yksinkertaisesti ole.

Toimitusjohtajan mainitsema “suljettu kierto” on tekninen detalji, joka ei voisi ulkopuolisia vähempää kiinnostaa. Se tarkoittaa, että lioutusprosessiin ei tarvitse enää ottaa vettä ulkopuolisista järvistä, vaan RO-puhdistuksen avulla samaa vettä voidaan kierrättää moneen kertaan. Sulfaattiongelmaan tämä ei käytännössä vaikuta mitenkään.

Aineen katoamattomuuden laki tulee vastaan: mikä virtaa sisään yhdessä muodossa, sen täytyy virrata ulos toisessa muodossa. Tälle seikalle ei Talvivaarankaan innovaatiokoneisto mitään mahda.

 

 

Lisäys 25.10.

Yllä olevaa kuvaa on kritisoitu joistakin epätarkkuuksista. Alla on päivitetty ja selkeytetty versio. Olennaisin lisäys on vihreä katkoviiva: se osoittaa, missä kohtaa suljettu kierto tällä hetkellä todennäköisimmin on. Aiemmin yhtiö joutui ottamaan vettä ulkopuolelta metallitehdasta varten. Nyt se (luultavasti) pystyy RO-laitteilla puhdistamaan prosessivettä niin, että uutta vettä ei tarvitse ottaa sisään lähijärvistä (viime vuonna yli miljoona kuutiometriä). Tämä helpottaa vesitaseen ylläpitoa, ja vähentää todellakin riskejä. Saastumisongelmaa se ei kuitenkaan ratkaise, ellei prosessiin ole tehty muitakin rajuja muutoksia joista ei ole kerrottu.

 

Prosessi-tarkennus

 

Published by

Jakke Mäkelä

Physicist, but not ideologically -- it's the methods that matter. Background: PhD in physics, four years in basic research, over a decade in industrial R&D. Interests: anything that can be twisted into numbers; hazards and warnings; invisible risks. Worries: Almost everything, but especially freedom of speech, Internet neutrality, humanitarian problems, IPR, environmental issues. Happiness: family, dry humor, and thinking about things.

2 thoughts on “Talvivaara 18: Sanojen innovaatiota”

  1. Olen kaipaillut kuvia Talvivaaran “ympäristökatastrofin” kuolleista kaloista. Toistaiseksi olen vetänyt vesiperän. Olisiko kirjoittajalla esittää tällaista kuvaa?
    Natriumsulfaattihan ei ole kovin haitallinen aine kaloille, joten sen aiheuttamia kalakuolemia tuskin esiintyy.
    Itse asiasta tunnustus. “Suljettu kierto” tuo mieleen jotain sellaista, missä ei vesi virtaa läpi. Näinhän ei kuitenkaan Talvivaarassa taida olla nyt eikä lähitulevaisuudessa. Tosin parempaa luvataan:
    “Metallitehdas on mahdollisimman suljetussa kierrossa ja käänteisosmoosipuhdistus (RO-laitos) tuottaa metallitehtaan tarvitseman puhtaan prosessiveden. Käänteisosmoosin sulfaattipitoinen rejekti ohjataan suoraan liuoskiertoon korvausvetenä tai varastoidaan kuivaa kautta odottamaan.”
    http://paikanpaalla.fi/talvivaara-arvioi-ylimaaravesien-maaraa/
    Tuo “korvausvesi” ei taida näkyä kaaviossasi? Toisaalta veden varastointi Suomessa kuivaa kautta odottamaan vaikuttaa epäilyttävältä.

    1. Ei ole kuvia kuolleista kaloista, mutta ei noissa järvissä juurikaan kaloja enää olekaan. Katastrofi voi olla myös hidas ja hiipivä, eikä mikään dramaattinen massakuolema. (Henk-koht en tässä yhteydessä ollenkaan pidä termistä katastrofi, mutta suomen kielessä ei oikein ole parempaakaan).

      Sulfaatti ei tosiaan sinällään ole mikään erityinen myrkky, paitsi että makean veden eläimet eivät tietenkään pysty suolavedessä elämään. Raskas sulfaattivesi painuu pohjaan ja syvänteisiin ja tappaa niistä pohjaeläimistön (tätä on havaittu jo Laakajärvessäkin), mikä puolestaan tarkoittaa että kaloille ei riitä ruokaa. Ja jos&kun raskas sulfaattikerros estää veden kierron, pohja jää hapettomaksi, mikä tappaa loputkin. Näin on ainakin Kolmisopessa jo käynyt.

      En lisännyt sitä korvausvettä diagrammiin kun alkoi olla liian kompleksinen jo muutenkin. Ehkä olisi pitänyt. Sehän tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että ennen yhtiö otti lähijärvistä lisävettä kasojen kasteluun. Nyt se ei sitä enää tee. Tämä saattaa jonkun verran pienentää vesien kerääntymisriskiä (jos se toimii kunnolla) mutta kukaan ei tiedä koska vesienhallintasuunnitelmaa ei edelleenkään ole. Sulfaattipäästöön se ei vaikuta yhtään mitään.

      Avasin samaa hommaa hiukan toisesta näkökulmasta täällä:
      http://jakkemakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152325-talvivaaran-toimitusjohtajan-suljettu-kierto-sanahelinaako-vain#comment-2373833

Comments are closed.

Translate »