“Jos kaivos toimisi tällä tavalla Helsinki-Tampere-Turku-kolmion sisällä, se olisi ajat sitten suljettu ja vastuulliset johtajat ja viranomaiset tutkintavankeudessa. Kun se toimii Kainuun korvessa jossa “ei ole ketään”, ketään ei asia kiinnosta. Miten tämä muka voisi olla oikein?”

Tämä on uskoakseni viimeinen Talvivaara-bloggaukseni. Tähän saakka minua on motivoinut ymmärtäminen: olen yrittänyt systeemitasolla ymmärtää, mikä kaivoksessa mättää. Mutta näin viimeinkin valon, kun aloin hahmottaa liitteiden A ja B mekanismeja. Nyt tajuan, että ei ole mitään ymmärrettävää.

 Muita Talvivaara-kirjoituksia: täällä. 

Mikä poksautti kuplan?

Käytännössä kaksi viime viikon uutista käänsi lopulta pään. Kaivoksen hätäpatojen valvoja, eli Kainuun ELY-keskus, vaati että Talvivaara saa juoksuttaa valtavasti ylimääräisiä jätevesiä ohi hätäpatojen, koska patojen “rakentamisen materiaalivaatimusten täyttymisestä ja laaduntarkkailusta ei ole täyttä varmuutta”. Tärkeä havainto huhtikuussa, mutta sama viranomainen on marraskuusta asti nimenomaan vastannut juuri tämän rakentamisen materiaalivaatimusten täyttymisestä ja laaduntarkkailusta. Sama viranomainen vieläpä vastaa kaikkien Suomen kaivospatojen rakentamisen materiaalivaatimusten täyttymisestä ja laaduntarkkailusta.

Vastaava niitti oli Suomen Luonnon artikkeli, jossa huomattiin että uraanin talteenottolaitos on hieman riskialttiin näköisesti rakennettu vuotaneen kipsisakka-altaan viereen. Laitokselle ei ole lupaa mutta se on tehty silti. Mitään riskiarviointeja ei ole tehty, koska kipsisakka-altaat eivät virallisesti voi vuotaa, koska niissähän ei virallisesti saa säilöä vettä ollenkaan, ja vaikka niissä nyt onkin luvanvastaisesti säilötty vettä ja ne ovat nyt vuotaneet jo kaksi kertaa, niin kumpikaan vuoto ei ole hallinnollisesti mahdollinen. [Edit: altaat ovat itse asiassa vuotaneet jo neljä kertaa, hallinnollisesti mahdottomalla tavalla]. 

[Edit klo 14:24: noin tunti tämän kirjoittamisen jälkeen Yle tiedotti, että Talvivaara on tehnyt poikkeuspoikkeuspoikkeusimoituksen, joka ehkä lisäisi 1000 kuutiometriä arvoon JE liitteen 2 kohdassa 28. Tämä vahvistaa perusväitettäni. Missään ei ole mitään järkeä].

Neuvostoliittoa tutkimassa

Systeemin tutkimisen kannalta Talvivaara-ELY-kombinaatti on Neuvostoliitto. Jokainen numero on joko  epävarma,  muuttuva, virheellinen, tai tahallaan harhaanjohtava. Jokainen numero voidaan muuttaa toiseksi hallinnollisella päätöksellä (julistamalla poikkeustila), tai tarvittaessa kaikki numerot voidaan nollata (julistamalla poikkeustilan poikkeustila).

Ei kukaan täysjärkinen yrittänyt Neuvostoliittoakaan enää 80-luvulla “ymmärtää” sen virallisten lukujen perusteella. Mahdollisesti apokryfisen tarinan mukaan neuvostotraktoreiden tuotantoa alettiin jossain vaiheessa mitata kilogrammoina. Traktoritehtaat lisäsivät välittömästi kaikkiin traktoreihin pari tonnia lyijypainoja. Paperilla nerokasta ja kustannustehokasta, kun saatiin enemmän kiloja pienemmällä vaivalla.  Hällä väliä että yliraskaat traktorit upposivat peltoihin.

Arvopohjainen mielipide

Jokin koherentti loppupäätelmä olisi silti hyvä tehdä ennen kuin lopettaa. Faktoja ei ole, koska koko tietoa tuottava mekanismi on neuvostoliittolaisen absurdi. Jos päätelmiä ei voi tehdä faktapohjalta, on ne tehtävä arvopohjalta.  En edes yritä väittää että alla oleva olisi loogisesti timanttista ajattelua. Mutta näin kuitenkin ajattelen:

Jos kaivos toimisi tällä tavalla Helsinki-Tampere-Turku-kolmion sisällä, se olisi ajat sitten suljettu ja vastuulliset johtajat ja viranomaiset tutkintavankeudessa. Kun se toimii Kainuun korvessa jossa “ei ole ketään”, ketään ei asia kiinnosta. Miten tämä muka voisi olla oikein?

Mikäli Kainuu on samaa valtiota kuin muu Suomi, on lähdettävä siitä että samat säännöt ja lait koskevat kaikkia. Tottakai on oltava valtavasti paikallista joustoa, mutta ei näin perusasioissa.

Konkreettisesti: olenko sitä mieltä, että kaivos on suljettava? Ikävä kyllä olen. Talvivaara (Kainuun ELY-keskuksen tukemana) on ajanut itsensä kuolemankierteeseen. Edelliset kirjoitukset sekä yllä ja liitteissä kuvatut esimerkit antavat jotain kuvaa siitä, miksi olen näin tylyyn lopputulokseen päätynyt.

Kylmiä perusteluja

Enkö usko väitteitä, että lopettaminen aiheuttaisi vielä pahempia ympäristötuhoja? En. Jotkut tahot pelottelevat, että bakteerit sulattelisivat peitetyistäkin malmikasoista vuosikymmenien ajan raskasmetalleja. Jotain vuotoja varmasti tulisikin.  Mutta Talvivaaran ongelma on pikemminkin päinvastainen: ei se nytkään saa metalleja liukenemaan, ellei se syötä prosessiin satoja tuhansia tonneja rikkihappoa. Jos rikkihapon syöttö lopetetaan ja kasat peitellään kunnolla, prosessi hidastuu ja loppuu aikanaan.

Lisäksi kaivos on jo ennen toiminnan alkua tehnyt lopetussuunnitelmat, joiden perusteella alasajo voidaan turvallisesti tehdä. Konkurssitilannetta varten tälle on myös 30 miljoonan euron vakuudet.  Todelliset ympäristöriskit tulevat erilaisista laittomista viritelmistä, joita yhtiö näyttää aluelleen rakentaneen (uraanilaitos, huteria patoja, sekavia ojia). Kukaan ei tiedä, paljonko niitä on, luultavasti ei johto itsekään.

Olenko sitä mieltä, että puhdistuksen hinta otetaan veronmaksajilta? Mistäpä muualtakaan? Vakuus kattaa kyllä alasajon, mutta ei riitä saastuneen ympäristön puhdistamiseen, saati ylimääräisten pommien purkamiseen.  Toisaalta Solidium (eli me veronmaksajat) on kaivoksen suurin omistaja ja viranomaiset (meidän veronmaksajien suojelijat) ovat hyväksyneet kaiken tapahtuneen. Valtio (me veronmaksajat) on lisäksi tukenut yhtiötä avokätisesti esimerkiksi rautateitä rakentamalla.  Meidän rahoillamme on haluttu ottaa riskiä; riskin määritelmään kuuluu, että on mahdollisuus epäonnistua.

Onko oikein, jos omistajat (valtio, eläkeyhtiöt, pienosakkaat) menettävät konkurssissa rahansa? Julmasti sanottuna: on. Kapitalismin olemukseen kuuluu, että omistajilla on oltava todellinen riski menettää koko sijoituksensa jos kaikki menee väärin. Siksi heille osinkojakin maksetaan silloin, kun kaikki menee oikein. Jos voitot kotiutetaan mutta tappiot sosialisoidaan, ollaan kestämättömässä tilanteessa.

Ja olenko sitä mieltä, että mainarit kortistoon vaan? Kai voisin koittaa muotoilla pehmeämmin, mutta noin siinä juuri käy.  Turha kaunistella: sulkeminen aiheuttaisi tuhat henkilökohtaista tragediaa. On kokemusta: itseni on irtisanottu ennen mahtavasta yrityksestä, joka lahosi sisältäpäin ja romahti (Nokia). Herättää raivoa joutua kortistoon muutaman johtajan valtataistelun takia. Tilanne on monella tapaa sama Talvivaarassa. Muutama johtaja päätti että ei edes yritetä toimia sääntöjen mukaan; muutama viranomainen päätti hyväksyä tämän;  ja nyt ollaan tässä.

On toinen kysymys, ovatko ne työpaikat ylipäätään kestäviä. Kaivoksen vesipäästöt haittaavat jo muita elinkeinoja. Paikallinen matkailu ja maatalous ovat jo kärsineet, mutta vähän kauempana etelän suuntaan on teollisuutta jolle puhdas vesi on elinehto: panimoja, elintarviketeollisuutta, lääketeollisuutta.  Niiden toiminta voi kaatua jo pelkkiin huhuihin huonosta vedenlaaduista (Nokian vesikriisi vuonna 2007 horjutti Nokian panimoa, mutta ei kaatanut, koska kriisi oli nopeasti ohi). Tällä hetkellä Talvivaara melko varmasti tuottaa enemmän työpaikkoja kuin tuhoaa; mutta jos nykymeno jatkuisi vielä vuosia ja järvien saastuminen etenisi, tilanne luultavasti olisi toinen.

Miksi kaikki on turhaa?

Eikö olisi järkevämpää antaa kaivoksen jatkaa kunhan se saa riski- ja vesienhallinnan haltuun, jotta se aikanaan tuottaisi rahaa jolla ympäristövauriot voi korjata? Tähän saakka olen ajatellut juuri noin.

En kuitenkaan enää usko, että mitään riskinhallintaa on koskaan edes ollutkaan. Vesienhallintaa ei virallisestikaan edes aloitettu kuin vasta pari kuukautta sitten. Bioliuotusprosessia ei ole käytännössä testattu ollenkaan isossa mittakaavassa; ei ole mitään tietoa, voiko se ylipäätään toimia Kainuun kylmässä ja sateisessa ilmastossa. Prosessi ei yksinkertaisesti ole toiminut missään vaiheessa kunnolla, ja Talvivaaran itsensä teettämän selvityksen mukaan ei ole takeita että se toimisi jatkossakaan.

Ei sellaiselta pohjalta voi toimia. Kaivoksen täytyy antaa mennä konkurssiin ja toiminta lopettaa ainakin nykymuodossa. Periaatteessa jatkaminen uuden omistajan ja ennen muuta johdon alla voisi olla mahdollista, mutta se vaatisi että nykyjohdon rakentamat ympäristöpommit puretaan, kaivos rakennetaan alusta asti uudelleen, ja prosessi muutetaan kokonaan. Valitettavasti kestävää taloudellisesti järkevää prosessia ei tällä hetkellä tiettävästi ole. Nikkelipitoisuus on yksinkertaisesti liian pieni.

En näe enää yhtään vaihtoehtoa jossa olisi mitään positiivista, joten tämä on vähiten negatiivinen. Tyly fakta on hyväksyttävä: Talvivaara ei ole elinkelpoinen. On tärkeää olla sinnikäs, mutta jossakin vaiheessa pään hakkaaminen seinään on lopetettava.

 Muita Talvivaara-kirjoituksia: täällä.

Kirjoittaja kuuluu Suomen Luonnonsuojeluliittoon, mutta spekulaatiot, mielipiteet ja tulkinnat ovat puhtaasti omia. 

LIITE A: URAANIN TALTEENOTON TYPERYYDET

Yritin hahmotella sitä, miten uraaniasiassa on toimittu. En itse asiassa vastusta uraanin talteenottoa jos sitä muun malmin seassa joka tapauksessa on, mutta se pitäisi tehdä rehellisesti, lupien mukaisesti, ja turvallisesti.

1. Uraania on jo 70-luvulta saakka tiedetty olevan maaperässä.

2. Uraani unohdettiin (?) mainita, kun kaivokselle haettiin ympäristölupaa. [Edit: Tästä on hieman erilaisia versioita, lähteestä riippuen, enkä ole jaksanut selvittää lopullista "totuutta". Julkisuudessa uraanista joka tapauksessa vaiettiin kokonaan.]

3. Uraani löytyi yllättäen (?), kun sitä alkoi kerääntyä jätteeksi

4. Ainoa “ympäristöystävällinen” tapa hoitaa uraaniongelma on kaivoksen mukaan ottaa uraani talteen eikä jättää ongelmajätteeksi. [Tämä lienee itse asiassa jopa totta]

5. Ympäristölupaa uraanin talteenotolle ei ole, mutta laajennuksen yhteydessä kaivos on sitä hakemassa. Kaivoksen  taloudelliset suunnitelmat lähtevät siitä, että se saadaan rakentaa.

6. Talteenottolaitos on itse asiassa jo rakennettu, ilman lupia. Mahdollisesti näin saa tehdä, ainakin niin kauan kuin niitä ei kutsu talteenottolaitoksiksi.

7. Nyt osoittautui, että laitos ja uraanin säilytysaltaat on rakennettu vuotaneen kipsisakka-altaan viereen.

8. Terveellä järjellä ajatellen tämä vaatisi riskianalyysin siitä, voisiko mahdollisesti vuotava tai hajoava kipsisakka-allas aiheuttaa vaaraa.

9. Riskianalyysiä ei ole tehty, osittain siksi että luvan mukaan kipsisakka-altaassa ei saa säilyttää vettä eikä vuotoriskiä siis ole (mutta katso liite B).

10. Kipsisakka-altaassa tosin säilytetään vettä, ja sitä on sieltä vuotanut, mutta koska luvan mukaan se ei saa olla siellä, se ei ole siellä, eikä sitä koskaan tule olemaan siellä koska lupa kieltää.

11. Siksi tällaista riskianalyysiä ei välttämättä voi edes vaatia, koska kipsisakka-altaassa ei kerran vettä saa olla.

Tässä vaiheessa nostin käteni pystyyn. 

LIITE B: TYPERYYS JA POIKKEUS-, HÄTÄ-, HÄTÄPOIKKEUS-, JA KRIISIHÄTÄPOIKKEUSJUOKSUTUKSET

Yritin hahmotella loogisesti, miten viime viikolla tapahtunut kipsisakka-altaan vuoto suhteutuu aiemmin tapahtuneeseen.

1. Talvivaarasta ei kesän 2012 jälkeen ole juossut luontoon litraakaan luvanmukaista vettä.

2. Prosessiveden kuuluisi mennä kipsisakka-altaiden läpi, jossa raskasmetallit saostuvat pohjaan kipsiksi.

3. Kipsi on stabiilia, ja kunhan vain pohjarakenne on tehty kaatopaikkavaatimusten mukaisesti, niistä saadaan aikanaan aivan hyviä loppusijoituspaikkoja peittämällä ne.

4. Pohjarakenteita ei kuitenkaan tehty kaatopaikkavaatimusten mukaisesti, ilmeisesti siksi että altaita ei siinä vaiheessa sanottu kaatopaikoiksi vaan kipsisakka-altaiksi. [?]

5. Koska kyseessä ei ole kaatopaikka, ei voida vaatia liikoja. Siksi altaiden pohjilla on vain ohutta muovikalvoa. Sen alla on hiekka-ja kivikerroksia.

6. Jos hiekan läpi juoksee vettä, hiekka valuu pikkuhiljaa kivikerroksen läpi ja terävät kivet ovat aikanaa muovia vasten repimässä sitä.

7. Hiekan läpi ei lain mukaan kuitenkaan voi valua vettä, koska altaissa ei saa säilyttää vettä niin paljon että sillä olisi merkitystä, eikä se niin ollen voi valua muovinkaan läpi.

8. Kesällä 2012 yhtiö ilmoitti poikkeusluvalla juoksuttavansa vedet kipsisakka-altaan ohitse suoraan jälkikäsittelyyn. Tällöin raskasmetallit valuvat maapohjaisten altaiden pohjaan. Tätä (luvanvastaista) “normaalijuoksutusta” saa tehdä yhteensä 1,3 miljoonaa kuutiota vuodessa.

9. Juoksutusmäärä pohjoiseen on N, missä N on ehkä 100-300 m3/h.

10. Myöhemmin on osoittautunut, että yhtiö alkoikin sen jälkeen varastoida kipsisakka-altaisiin vettä. Eikä mitä tahansa vettä, vaan hapanta raffinaattiliuosta suoraan tehtaalta, joka liuotti kipsiä ja siinä olevia raskasmetalleja. Koska tämä toiminta ei ole luvan mukaista, sitä ei voinut tapahtua, joten sitä ei voitu kieltääkään. Tämän veden määrää KY ei tiedä kukaan.

11. Hapan liuos ja terävät kivet yhdessä oletettavasti tekivät altaan pohjaan reikiä, ja altaat alkoivat vuotaa. Luontoon pääsi myrkkyvettä suoraan noin V1 kuutiometriä, missä V1 on ehkä 220,000 m3.

12. Vuotoa vastaan ei ollut riskianalyysiä tai hätäsuunnitelmaa, koska sellainen vuoto ei ole mahdollinen [ks kohdat 4-7]

13. Eniten vettä kerättiin  erilaisiin hätäpatoihin kaivosalueen eteläosaan.

14. Kainuun ELY-keskus valvoi patojen rakentamista ja laaduntarkkailua. KaiELY vastaa sivumennen sanoen koko Suomen kaivospadoista.

15. Vettä kertyi hätäpatoihin jokin kuutiomäärä HP. Tällä hetkellä tämä määrä saattaa olla HP=3 miljoonaa m3, tai sitten jotain muuta.

16. Vuotanutta vettä kerättiin lisäksi mm avolouhokseen (johon oli jo aiemmin kerätty muita hätävesiä). Vettä on ollut jokin määrä AV kuutiota.

17. Koska tämä vesi estää malmin louhinnan, ELY-keskus antoi poikkeusluvalla juoksuttaa ainakin sen pois, ja siirsi HP:n käsittelyn toisen viraston päätettäväksi.

18. Talvivaara ilmoitti juoksutuksen määräksi pohjoiseen JP=300-800 m3/h, ja etelän suuntaan JE=1500 m3/h, tai enemmän.

19. Hallinto-oikeus teki välipäätöksen, jolla se vesistö suojaamiseksi ja rajoitti määräksi JE=0.07*K, missä K on Kalliojoen virtaama pohjoiseen (jollakin tapaa mitattuna). Normaalivirtaamalla ja normaalimittauksella K olisi noin 1500, jolloin etelään saisi juoksuttaa  J=100 m3/h.

20. Talvivaara huomasi että pohjoisen virtaus olikin heidän mittauksissaan kohonnut maagisesti, ja pystyi nostamaan JE:n arvoon 500 m3/h

21. Joku (ehkä ELY-keskus) huomasi että Talvivaaran mittari olikin rikki, ja muutti taas JE:n arvoksi noin 100.

22. Toinen kipsisakka-allas alkoi vuotaa — taaskin mahdoton tilanne, koska altaassa ei saa olla vettä. [Ks kohdat 4-6]

23. Vuodon suuruus oli V2 kuutiota, missä V2 on mahdollisesti 400,000 m3 (tai jotain muuta). Se juoksutettiin (oletettavasti) enimmäkseen hätäpatoihin.

24. Hätäpatojen vesimäärää HP ei tällä hetkellä tiedä kukaan. Vuoto on mahdollisesti lisännyt vesimäärää 10%, tai sitten jonkin muun määrän.

25. Talvivaara ilmoitti kuitenkin, että kyseessä on hätätilanne, ja se nosti välittömästi sekä etelän että pohjoisen juoksutukset arvoon JP=JE=1500 m3/h.

26. Torstaina  ELY-keskus ilmoitti koko ajan tienneensä, että padot on tehty huonosti, eivätkä välttämättä kestä tätä uutta vesi kuormaa [ks kohta 14].

27. Itse asiassa KaiELY ei ole varma kestävätkö ne kevättulvia muutenkaan.

28. ELY-keskus vaatii nyt hallinto-oikeutta purkamaan päätöksensä, ja hyväksymään arvot JP=JE=1500 m3/h tai enemmänkin. Syynä siis se, että ELY-keskus ei luota laaduntarkkailuun, jonka se teki itse.

 Tässä vaiheessa nostin käteni pystyyn.

Jakke Mäkelä on Google+