Category Archives: Tiede

Teraloop: onko idea fysikaalisesti realistinen?

Startupien on oltava radikaaleja, innovatiivisia, ja optimistisia. Kukaan ei pahastu, jos startup on hiukan liiankin optimistinen. Mutta missä menee raja? Innovaation ja innostumisen vastavoimana on oltava itsekuri ja itsekritiikki. Mitä tapahtuu, jos nämä puuttuvat?

Startup nimeltä Teraloop on esittänyt varsin ällistyttäviä ajatuksia. Uusiutuvien energialähteiden suurin ongelma on niiden ajoittaisuus: energiaa on pystyttävä varastoimaan niiksi ajoiksi, kun ei tuule tai aurinko ei paista. Tähän mennessä ei kerta kaikkiaan ole ollut tekniikoita, joilla pystyttäisiin varastoimaan gigawattitunneittain energiaa moneksi päiväksi kustannustehokkaaseen hintaan. Teraloop väittää löytäneensä ratkaisun, liikuttamalla suuria massoja renkaan muotoisella radalla maan alla.

[Edit klo 12: Journalismin puolella aiheesta ovat jo kirjoittaneet ainakin Vihreä Lanka sekä Tiedetuubi] [Edit klo 18: Vihreä Lanka sai selville, että Tekes on tosiaankin myöntänyt yhtiölle 260,000 euron lainan].

Fysiikkaa vähänkään tuntevissa idea on herättänyt ensin ällistystä, sitten mielenkiintoa ja lopulta syvää epäuskoa. Idea ei välttämättä varsinaisesti riko fysiikan lakeja, mutta se ei vaikuta millään tavalla realistiselta. Skeptisiä arvioita on jo esitetty Kaj Luukon aiemmassa blogissa.

Erikoisia väitteitä ja erikoisia startupeja on maailma pullollaan, ja asian voisi sinällään jättää sikseen. Tarkempi penkominen kuitenkin osoitti vielä kummallisempia väitteitä. Yhtiö itse sanoo saaneensa Tekesilta tutkimusrahoitusta ja sen lisäksi tekevänsä yhteistyötä VTT:n kanssa.  Käytännössä VTT-yhteistyö viitannee Tekniikka & talouden artikkelissa mainittuun toteutettavuustutkimukseen, joka on tilaustyönä teetetty ulkopuolisella rahoituksella.  Yhtiö on listattu myös yhdeksi Vaasa Entrepreneurship Societyn Top 30 energia-alan startupiksi; VES:n tiedoissa yhtiö ilmoittaa saavansa rahoitusta myös Fortumilta.

Continue reading Teraloop: onko idea fysikaalisesti realistinen?

Salamat ja epävarmuus

Salamat ovat megalomaanisen hienoja, mutta niiden tutkiminen on infernaalisen vaikeaa.  Silti kannattaa yrittää. Edellisessä elämässäni osallistuin projektiin, jossa tutkittiin salamaniskujen vaikutusta puihin (Mäkelä et al 2009).  Samaa datasettiä on pengottu omalla ajalla hitaasti mutta varmasti sen  jälkeenkin, ja nyt olemme saaneet julkaistua jatkotutkimuksen Atmospheric Research-lehdessä. Julkaisun pääsee lataamaan vapaasti noin kuukauden ajan tämän linkin kautta.

Tällä kertaa selvitimme, mitä puuiskut kertovat Ilmatieteen laitoksen salamapaikannusverkosta. Puut ovat loistava tapa varmentaa salamanpaikannusverkkojen toimintaa. Salamanpaikannusverkko ilmoittaa, mihin koordinaatteihin se on paikantanut salaman. Lisäksi se yleensä kertoo, kuinka epätarkka tämä paikannus on. Epätarkkuus on nykyisillä verkoilla yleensä muutaman sadan metrin luokkaa.

Continue reading Salamat ja epävarmuus

Joulutarina: maailman masentavin instrumentti

Joulun kunniaksi kerron maailman masentavimmasta ja lannistavimmasta tiedelaitteesta.

Pääsin aiemmin tänä vuonna työpätkällä tutustumaan Brewer-spektrofotometriin. Brewer on auringon ultraviolettimittausten Ferrari ja Rolls Royce yhtä aikaa. Niitä on koko maailmassa käytössä korkeintaan  sata.

Tiiviisti: jos olet ultraviolettisäteily, Brewer tietää sinusta kaiken. Se pystyy muutamassa minuutissa skannaamaan puolen nanometrin tarkkuudella alle 290 nm aallonpituudesta (UVB) aina yli 340 nm taajuuteen (lähes näkyvää valoa).  Laitteiston pystyy automatisoimaan lähes täysin.

Laite täytyy kuitenkin osata kalibroida. Ja tässä vaiheessa huoneeseen astuu ankeuttaja. Käytännön tasolla kalibrointi voidaan tehdä riittävällä tarkkuudella. Filosofisella tasolla se kuitenkin epäonnistuu aina.

Continue reading Joulutarina: maailman masentavin instrumentti

Mikä on apurahatutkimuksen hyötysuhde?

Säätiöiden apurahat tieteelle ja tutkimukselle ovat yksikäsitteisesti hyvä asia.  Varsinkin moni humanistinen tutkimus tai väitöskirja jäisi kokonaan tekemättä ilman niitä. Mutta ne ovat ennen muuta yksittäisten tutkijoiden pelastus. Mitä tapahtuisi, jos kokonaiset tutkimuslaitokset joutuisivat rakentamaan rahoitustaan niiden varaan?

Suomi alkaa mahdollisesti olla lähellä tätä tilannetta, kun tieteen julkista rahoitusta koko ajan karsitaan. Onko se järkevää?

Continue reading Mikä on apurahatutkimuksen hyötysuhde?