Category: Transparency

Ideas related to uses of open data

Tutkintaselostus Talvivaarasta

 

Tässä mennään jo metsään aika reippaasti. ….. Onnettomuustutkinan tehtävänä ei ole puuttua sen enempää kansalaisyhteiskunnan toimintaan kuin laittomiin savupommi-iskuihin.

Onnettomuustutkintakeskus julkaisi 2014-02-03 selostuksen (Y2012-03_Tutkintaselostus_Kommentit_porjo ***)Talvivaaran kaivoksen marraskuun 2012 ympäristöonnettomuuden tutkinnasta. Tapahtumat ovat osa samaa ketjua jota Jakke Mäkelä on tällä blogilla seurannut melko tarkoin.

OTKEsin selostukset ovat tyypillisesti laadukasta luettavaa, työ on nähdäkseni perusteellista, puolueetonta ja pyrkii aidosti tukemaan tapahtuneesta oppimista ja toiminnan kehittämistä. Otin lukiessa kuitenkin tarkoituksella kriittisen asenteen ja pyrin löytämään virheitä, epäjohdonmukaisuuksia, virhepäätelmiä, vääriä painotuksia ja sen sellaista. En ole muita raportteja lukenut samalla ajatuksella, joten raporttien välisistä laatueroista ei tämän perusteella voi paljoa päätellä.

Tehtävä ei ole ihan helppo, sen lisäksi etten omaa mitenkään erityisesti kaivosalan tai onettomuustutkinnan substanssiosaamista niin sitä helposti sortuu joko arvostelemaan tutkinnan kohdetta tai nipottamaan turhista. Jotain sanottavaa kuitenkin löytyi.

Taloudellisten seikkojen laiminlyönti

Suurimpana puutteena pidän taloudellisten seikkojen laiminlyöntiä vahinkojen ja erityisesti taustatietojen osalta. Tämän seurauksena johtopäätöksistä ja mahdollisesti suosituksista jää puuttumaan seikkoja joiden olisi siellä ehkä pitänyt olla.

Materiaalivahinkojen osalta mainitaan yhtiölle aiheutuneet kymmenien miljoonien kulut, mutta ympäristövahinkojen osalta tyydytään lähinnä luettelemaan päästöt. Vaikka ympäristövahinkojen osalta rahasummien arvioiminen ei ole helppoa eikä tarkkaa niin tyhjää parempaan olisi varmasti pystytty.

Onnettomuuden saastuttaman alueen ennallistamisen kulujen arviointi on yksi mahdollinen lähestymistapa. Toisaalta jos tilanne on sellainen jossa ennallistaminen on hyvin kallista, mutta tilanne palaa itsestään kohtuullisessa ajassa ihmisten ja luonnon kannalta normaaliksi, voitaisiin arvioida tilapäisistä käyttörajoituksista aiheutuvia kuluja.

Yksi mahdollisuus on arvioida alueella toimiville aiheutuvia kuluja. Tässäkin on omat hankaluutensa, esimerkiksi matkailulle aiheutuva imagohaitta on vaikeasti arvattavissa. Jonkinlaisia lukuja kuitenkin saisi vaikka selvittämällä alueen matkailuelinkeinon suuruuden ja vähentämällä siitä summamutikassa 5 %.

Arvioita varmasti tulkittaisiin väärin, mutta ilman mitään lukuja on onnettomuuden vakavuuden hahmottaminen on hyvin vaikeaa.

Vastaavasti kerrottaessa yhtiöstä jäävät taloudelliset seikat hyvin vähälle painoarvolle. Yhtiön liikevaihtoa tai kaivoksen arvoa ei mainita, eikä tämän louhoksen ilmeisesti aika marginaalista kannattavuutta tuoda esille. Tämä on selvä puute, jos oletetaan yritysten turvallisuuteen liittyvien panostusten riippuvan niiden kannattavuudesta.

Esimerkkinä vaillinaisesta käsittelystä sivulla 49:

Kaivosyhtiön varsinaiseen turvallisuusorganisaatioon
kuului syksyllä 2012 turvallisuuspäällikkö ja
työturvallisuuteen erikoistunut toimihenkilö.
Turvallisuuspäällikkö toimi lisäksi varahenkilönä
pelastustoimen päällikölle. … Osa arvioinneista tehtiin
kaivoksen sisäisenä työnä, ja osa teetettiin ulkopuolisilla
konsulteilla.

Arvailun varaan jää onko kaivoksella ollut riittävä tai edes asiallinen turvallisuusorganisaatio käytössään. Lisäksi konsultti sanan taakse voi kätkeytyä monenlaista toimintaa. Tieto henkilöstön määrästä (turvallisuusorganisaatiossa) työvuosina antaisi lukijalle mahdollisuuden ymmärtää ja verrata tilannetta muiden alojen käytäntöihin. Mikäli tähän olisi paneuduttu voitaisiin sen perusteella arvioida ainakin muiden kaivosten vastaavan toiminnan resurssointia.

Tähän onnettomuuteen liittyen on pidettävä selvänä että kipsisakka-altaan rakennetta on kustannusoptimoitu, on pyritty rakentamaan halvin mahdollinen allas joka on riittävän turvallinen. Koska todellisten riskien arvioiminen numeroiksi on aikuistenoikeasti vaikeaa liittyy päätöksentekoon inhimillinen komponentti. Kokemukseni perusteella päätöksenteko on tällöin varmasti riippuvainen yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Asiaa olisi voitu avata vaikka hankkimalla asiantuntijaksi asiaan perehtynyt psykologi tai vastaava.

accimapKuva 1. Tutkinnasta muodostettu accimap. Talouteen ei viitata.

Myös ympäristölupa-asioissa tarvitut monet täydennykset voivat viitata riittämättömään resurssointiin yhtiön organisaatiossa. Vaikka taustalla saattaa olla virheellinen käsitys ympäristöriskien minimoimisen tärkeydestä niin tässäkin lienee taustalla tarve pitää kulut pieninä. Suhteet lupaviranomaisiin ovat kaivokselle tärkeät, niitä ei kannata pilata turhalla sähläämisellä.

Tutkimuksessa on valittu näkökulma jossa riittävä ja oikea viranomaisvalvonta takaa toiminnan turvallisuuden. Reaalimaailmassa törmätään kuitenkin tilanteeseen jossa riittävän turvallisuuden saavuttamiseksi viranomaisen on toistettava merkittävä osa turvallisuustyöstä joka yleensä mielletään toiminnanharjoittajan velvollisuudeksi. Talousnäkökulma antaisi yhden välineen arvioida yrityksen sisäistä toimintaa kohtuullisen pienin panostuksin.

Formaatti

Pdf-formaatti on helppo tuottaa, mutta se ei ole kovin helppo luettava. käytännössä tiivistelmästä huolimatta joutuu lukemaan koko selostuksen saadakseen hyvän käsityksen tapahtumista. Selostuksen vaikuttavuus voisi olla suurempi jos sen formaatti olisi joku toinen. Vähintään olisi syytä lisätä linkkejä jotka selventävät yksityiskohtia. Toiminnan viranomaisluonne voi tietysti rajoittaa esimerkiksi wikipedian käyttöä, mutta jokin muu kuin nykyinen linkkien täydellinen puuttuminen lienee optimi.

Muita huomioita

Joissakin kohdissa olisin halunnut tietää enemmän yksityiskohtia, esimerkiksi mikä oli kipsisakka-altaaseen varastoidun veden koostumus tai mikä on sopiva väli tarkkailla altaan vuotovesiä. Varsinkin kipsisakan olemus jäi hämäräksi.

Säteilyn osalta on pitkä alaviite vaikka todetaan ettei säteilyllä ollut merkittävää vaikutusta. Sen sijaan varsinaisten päästöjen haitallisuudesta tai niiden yhteisvaikutusten vaaroista ei juuri puhuta. Muutaman rivin olisi voinut uhrata, jotta lukijalle olisi syntynyt käsitys aiheutetusta vahingosta.

Vuotovesien virtaaman arvioiminen lienee vaikeahko tehtävä, siksi mittausmenetelmää olisi voinut arvioida ja antaa jonkinlaiset virherajat joiden sisällä todellinen vuoto suurella todennäköisyydellä oli. Erilaiset yksiköt eivät ole välttämättä kaikille lukijoille tuttuja joten niiden suhteen lyhyt selitys voisi olla paikallaan.

Selostuksessa kerrotaan Kainuun ympäristökeskuksen hyväksyneen altaan käyttöönoton mm. tarkastuskäyntien perusteella. Milloin ja millä resursseilla, mitä selvisi?

Yhtiöllä oli valmiussuunnitelmia, mutta ne eivät ilmeisesti kattaneet syntynyttä onnettomuutta. Viestinnän osalta selostuksessa kirjoitetaan:

Yhtiön tiedotusohjeet olivat suppeat, mutta niiden
mukaan tilanteen alkuvaiheessa tuli kirjata tapahtumat
ja havainnot tilanteesta välittömästi kellonaikojen tarkkuudella.
Lisäksi esimerkiksi automaatiojärjestelmistä neuvottiin
tallettamaan tietoja hälytyslistoista ja prosessikuvista.
Kipsisakka-altaan vuodon aikana yhtiössä ei tehty
ohjeiden mukaista kattavaa kirjaamista.

Käytännössä siis meni improvisoinniksi, miksi? Kysymys on mielenkiintoinen laajemminkin, sillä vastaus voi kertoa paitsi tämän yrityksen turvallisuuskulttuurista niin laajemmin myös inhimillisen toiminnan ja onnettomuustilanteiden varalle suunniteltujen toimintaohjeiden ristiriidasta.

Sivulla 27:

Kainuun ELY-keskusta kuormittivat lisäksi häiriöviestit, jotka
olivat omiaan vaikeuttamaan onnettomuustilanteen hoitamista.

En epäile etteivätkö tuntuneet asianosaisista häiriöviesteiltä. Onnettomuustutkinnan kannalta oikea näkökulma olisi ollut tarkastella viranomaisen viestiyhteyksien haavoittuvuutta.

Luontoaktivistien toiminta jatkui kaivosyhtiötä vastaan myös
vuodon jälkeen. Aktivistit tekivät savupommi-iskun yhtiön
pääkonttoriin 8.3.2013. Kaivosalueella pidettiin kestomielenosoituksia,
ja 24.4.2013 ympäristöjärjestöt antoivat yhteisen julkilausuman,
jossa ne vaativat kaivoksen sulkemista.

Tässä mennään jo metsään aika reippaasti. Sen lisäksi, että luontoaktivistit laidoista laitoihin niputetaan yhteen kasaan niin lainaamissani otteissa otetaan kantaa toiminnan hyväksyttävyyteen. Onnettomuustutkinan tehtävänä ei ole puuttua sen enempää kansalaisyhteiskunnan toimintaan kuin laittomiin savupommi-iskuihin.

Useita onnettomuustutkintaraportteja, muualtakin kuin suomesta, lukeneena minulle on jäänyt kuva että joskus näpäytetään sanomatta sitä suoraan (vahvennukset omiani):

Suomen ympäristökeskus kertoi uusien tutkimustulosten
osoittavan useiden haitallisten metallien pitoisuuksien
Lumijoessa nousseen eliöille myrkylliselle tasolle.
Tämän tiedotustilaisuuden tarpeellisuudesta
kaikki viranomaiset eivät olleet samaa mieltä,
koska asian nostaminen koettiin kansalaisten turhana
pelotteluna. Etenkin, kun uraanin pitoisuudet olivat
tasolla, josta ei aiheudu kansalaisille välitöntä terveyshaittaa.

ja

Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymä oli antanut jo ennen
kipsisakka-altaan vuotoa, 28.6.2012 suosituksen, jonka
mukaan Sonkajärven kunnan alueella sijaitsevalla Nilsiän reitillä tulisi
käyttää sauna- ja pesuvetenä muuta kuin järvivettä.
Suositus perustui varovaisuusperiaatteeseen ja siinä
korostettiin, että kaivosyhtiön jätevesistä peräisin olevien
haitta-aineiden pitoisuudet ovat syvänteissä suurempia kuin
pintavedessä. Uimista tai kalojen syöntiä ei rajoitettu.

*** Kommentointi pdf-dokumenttiin on tehty Ubuntussa Okular ohjelman versiolla 0.17.5 riippuen käytetystä pdf-lukijasta kommentit saattavat näkyä väärin, oikein tai ei ollenkaan.

Double bucket

 

Couple of years ago me and Jakke where conducting some lightning measurements. We were in a hurry and on a budget. Well, perhaps not so much on a budget as I was (and am) fond of cheap solutions. What we came up with, was a way of using some 50 mm by 50 mm sawn softwood (likely spruce or pine), some plywood and a couple of polypropylene buckets to make a fairly durable weather cover. These could be used for example as part of an open monitoring project.

Since I’m lazy, I didn’t bother to dismantle them after the measurements ended and a couple of these have been out in the weather (Southern Finland)  for about four years. Today I finally decided to take them a part. I found out that they have been holding up pretty well and would likely have been up to their task for at least a few more years. So if you are looking for a way of making a similar system, below I explain how to make them. At the end are a couple of pics and comments on the dismantled set.

White buckets were used in an attempt to keep the electronics cool. Other colors may be used depending on location to make it less visible.

Figure 1 shows a rendering of the two ways we used to setup the systems. In the left the stud is driven to the ground. I used an iron bar to first make pilot hole and then carefully using a small piece of plywood as protection (between the sledge hammer and the pillar) hammered the stud to the ground.

In the right is the system we used on a (Melbourne) Florida roof top for a couple of months to create a more temporary measurement setup. We used some concrete blocks as additional weight just in case. If you are considering a more permanent system consider adding some steel wire to attach the system to something really heavy. You don’t want it hitting someone when it is picked up by hurricane winds or a tornado.

Cheap weather cover for measurement devices
Figure 1. Cheap weather cover for measurement devices

Figure 2 shows what you need. All sizes are approximately those we used, select your bucket size to match the size of your device and scale everything else accordingly.

  1. Two short pieces of wood. One should be short enough to fit side ways in to the bucket and one should be about 5 cm shorter than the bucket is high. One long piece of wood, it will determine how high the rest of the system sits.
  2. A piece of plywood, cut a circle that fits in to the bucket to a depth of about 5 cm
  3. Two buckets
  4. Some screws and hot glue
  5. a saw, (sledge)hammer, screwdriver, eye protection etc.
Figure 2. Things you need
Figure 2. Things you need

As shown in Figure 3 set the longer of the two short pieces of wood on top of the plywood. Use hot glue or two screws or both to attach it in a manner that it can’t rotate around the vertical axis. Before this, make any openings you need for electrical wiring and such.

Figure 3. Set one of the short pieces on top of the plywood.
Figure 3. Set one of the short pieces on top of the plywood.

The shorter piece of wood is then attached on the other side of the plywood. Select the correct length for the support pillar and after driving it to the ground attach the plywood to it. If any of the wood surfaces is curved using copious amounts of hot glue between surfaces before inserting the screws will make the system more solid. The inner bucket is attached with one screw, which is driven through the bucket bottom to the piece of wood shown in Figure 3. Note that you will be driving the screw in the direction of the grain, do it carefully or the strength of the attachment will be reduced.

Figure 4. Attach the shorter piece of wood as shown and put the bucket on top of the assembly
Figure 4. Attach the shorter piece of wood as shown and put the bucket on top of the assembly.

Add the other bucket, this one stays in place by gravity and friction. If you use a screw, rain will seep in.

Figure 5. Add the other bucket.
Figure 5. Add the other bucket.
Image 1. Two systems, the outer bucket has been removed from the one on the left.
Image 1. Two systems, the outer bucket has been removed from the one on the left.
Image 2. View from below.
Image 2. View from below. Looking good, all the wood is still healthy.

 

Image 3. View inside the protected area. Apart from some spider web its like new.
Image 3. View inside the protected area. Apart from some spider web its like new.

 

Image 4. The support structure. The limiting factor for the operating life of this setup is likely rotting at the air ground interface. I was able to snap the wood by tapping the sharp end to the ground
Image 4. The support structure. Limiting factor for the operating life of this setup is likely rotting at the air ground interface. I was able to snap the wood by tapping the sharp end to the ground.

Figure 4 shows the support structure and the weak point at the air-ground interface. Rotting has reduced the strength of the wood. If the place where measurement are taken is not very sensitive, consider using wood that has been treated to protect against rot. Using a larger size like 75×75 or even 100×100 mm2 will likely also give you a couple more years of service life.

Image 6.
Image 5. Ultra violet radiation has made the plastic brittle. Some erosion was also visible on the surface. Note the white stuff at the end of the screw. This screw was used to hold the inner bucket in place and the Zinc protection was showing signs of wearing out.
Image 6. Markings at the bottom of the bucket.
Image 6. Markings at the bottom of the bucket.

 

Executions (per 100 000 people)

I was inspired by a Google+ conversation about this figure. So I took numbers of executions from here and population from here (28 January 2013). Execution numbers are from 2011 and population, I think from 2008 to 2011. Malaysia and Syria were not included as no number was given in the source for the number of executions. For China I rounded the number to 1000 even though the source gives an estimate from about 1000 to 4000. The original spreadsheet can be found here

Executions per 100kFigure 1. Number of executions per 100 000 people in 2011

 

log executions per 100 kFigure 2. Log(number of executions per 100 000 people)*(-1). Same as figure 1 but emphasizes differently.

Executions histogram

Figure 3. Histogram of execution densities.

Table 1. Data the images are based on.

Execution data

Edit: Added Figure 3.

Analysis of the 2012 municipal elections in Finland I, start up

 

Couple of weeks ago I decided to learn Python. Mostly because I no longer have access to a Matlab license and the price of Matlab is kind of off putting. Additionally as of late I have gravitated toward free software both in the sense of no money involved and in the sense that the source code can be used as one wishes. For example Google’s cloud services and Libre Office. I have no clear answer to why Python. One reason is that someone said its fairly easy to learn if you already know Matlab.

In the vaalit.fi service it is possible to download the results of the 2012 municipal elections from this page. Descriptions for the csv-files can be found at the top of the page under instructions. Since the election are still fresh in my memory I thought I’d dig into that data as an exercise and use Python to make any tools I would need.

The file containing the results for the whole country is quite large, about 400 Mbytes. When loaded to the memory of my laptop it took about 3 Gbytes, which slowed things down dramatically. There are many ways to solve this, I decided to install a MySQL server and move the data to a database and then query whichever data I need. Although the data still would not fit to memory, it is much faster to find things when it is not necessary to go through the whole file. MySQL is also free if you don’t need to use a consultant.

It took about a week to setup everything and learn enough Python to be able to query the database I created. Although it was probably only about three days of actual work. The experience was not bad, there were some problems finding the right modules for Python, those that would enable all the calculations and drawing the figures I might want.

Infact finding the modules was not that difficult, but finding the correct ones for my operating system processor combo took some time. In the end I think I installed a version meant for AMD-processors although this laptop has an Intel one. Seems to work in any case. It was also a bit of a conundrum to select between Python 2.x and 3.x, they are not completely compatible and I couldn’t tell if the community will change to the new version or not. The modules I’d likely need were however available for 3.x so I selected that one. For me the risk should be a small one as I intend to to write scripts and not software that needs to be maintained.

I used MySQL Workbench to create the database. It was not that much work to learn the parts I needed. A small problem appeared when MySQL-connector wouldn’t work with Python version 3.3, so I had to move to 3.2. After this the biggest stumbling block was to get the connection to the database working even when it is on the same computer. Workbench seems to use something called “named pipes” but this wouldn’t work with the MySQL Python connector. After some trial I opened a hole in the firewall for the port used by MySQL and managed to find the correct initialization file where I could tell the server to listen to localhost and only it. Not quite sure what in the end made it work but the searches started to return results. Hopefully my laptop isn’t wide open now.

18 Dec 2012 is a zip file with source code and some sql for creating and quering the database. Everything in it can be freely used, modified and shared.

Below a couple of figures extracted from the data and a little bit of speculation on what can be seen. I’m too lazy to remake the figures with english texts.

Aanestysalueiden_koko_HIST200Figure 1. Size of voting areas. Size differences are quite large: there are about 20 areas with around 100 to 150 voters (eligible to vote in Finland) and a couple that are a lot larger.

The title for the largest voting area goes with 15971 voters to the aptly named area “Ä-alue 090A”, based on the municipality number it is somewhere in Helsinki.

The smallest with under a hundred voters are Markby (88), Norrby (93)  and Korsbäck (95), which are in the municipalities of Uusikaarlepyy, Kruunupyy and Korsnäs. First I thought that these areas would be in islands, but they are not. There are other small areas in these same municipalities. In Sipoo there is also an area called “saaret” (islands) which doesn’t have any eligible voters, perhaps it is not in use.

From the figure it is clear that the distribution has two peaks, but I’m not quite sure what is the reason behind this. I first thought that it was due to geography, if the distance to a polling station is too long it is going to have an effect on turnout, but in case of the smallest voting places this doesn’t seem to be the case.
Aania_aanestysalueella_HIST200Figure 2. Size of voting areas and turnout vary. For example little over 3000 votes were cast in one area. Abscissa is the number of votes given on an area, ordinate is the count of areas.

The distribution of votes in figure 2 shows the same double peak that was seen in figure 1. In ten areas the number of votes was less than 50, smallest activity (22) was seen in Aska area of Puolanka municipality, Paloniemi area in Kuhmo was clearly more active with 36 votes. Is voting secrecy adequately preserved when the number of voters is so small? At least they should shake the box before opening it.

Aanestaneiden_osuus_aanestysalueella_HIST200Figure 3. Histogram of ratio of voters to eligible voters for each voting area. If the abscissa is multiplied by 100 it gives percents.  in more detail: for each voting area the number of voters on election day was divided by the number of those eligible to vote in Finland, those who voted before the actual election day are not included.

Figure 3 shows a histogram of election day turnouts for different voting areas. In some cases the turnout was dismal. For example in Aleksanterin koulu area, city of Tampere, 78 voters showed up, the ratio of voters to eligible voters was 0.02. Perhaps this is some sort of special area?

Small areas show up on the llist of most active areas including to areas named Korsbäck. The relatively most active are however is the Ala-Ähtävä area in the Pedersöre municipality. There out of 1032 eligible voters 797 turned out on election day.

 

Avoimuus ja demokratia ratkaisu 2

 

Tämä on osa keskustelua johon Jakke otti osaa tällä (katso alustus linkin takaa) kirjoituksella. Pohdimme millaisella järjestelyllä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia kunnallisessa päätöksenteossa voitaisiin parantaa. Lähinnä miten verkkoa voitaisiin käyttää tehokkaasti. Kuvaan alla teknisesti pidemmälle menevän ja investointeja vaativan menetelmän.

Ratkaisu

Erilaisten, esimerkiksi kuntien toimintaan liittyvien ehdotusten, valmistelujen ja ongelmien ympärille pitäisi pystyä helposti muodostamaan asiasta kiinnostuneiden ad hoc ryhmiä.

Kunnan verkkosivuilta pitäisi olla mahdollista tilata varoitus jonkin itseä kiinnostavan tai omaan osaamiseen liittyvän asian tullessa vireille. Varoituksen voisi laukaista esimerkiksi maantieteellinen alue, jonka kaavoitukseen liittyvistä seikoista haluaa saada tiedon, tai koulu, johon liittyvästä päätöksenteosta tai sen valmistelusta haluaa tietää. Aina kun talletetaan (ei-salainen) dokumentti tai päätös kunnan tietojärjestelmään lähetettäisiin automaattisesti ilmoitus kiinnostuksensa ilmaisseille.

Optimiratkaisu olisi sellainen jossa koko järjestelmä olisi automaattinen, siis virkamiesten käyttäessä kunnan tietojärjestelmiä lähtisi varoitus kaikille sen tilanneille automaattisesti, ilman että se tuottaisi lisää töitä. Jonkinlainen investointi olisi siis tarpeen, sen suuruus riippuu nykyisistä toimintatavoista, jos käytössä on tietokanta johon dokumentit talletetaan ei muutos ole valtava, jos ja kun käytössä on erillisiä ohjelmia ja dokumentit ovat talletettuna levällään pitkin organisaatiota on muutos suurempi.

Koska varsinkin suuren kunnan tapauksessa tapahtumia saattaisi tulla paljon, tarvitaan suodatin jonka avulla voi ryhmitellä samaan asiaan liittyvät tapahtumat yhteen siten ettei esimerkiksi yhden dokumentin editoinnista tule tuhatta varoitusta. Käytännössä tarvitaan esimerkiksi jonkinlainen aikaan perustuva viive ennen seuraavaa samaan dokumenttiin tai aiheeseen liittyvää varoitusta.

Keskustelu

Kaikille samasta asiasta kiinnostuneille pitäisi varoituksen yhteydessä lähteä myös linkki keskustelujärjestelmään automaattisesti generoituvaan uuteen keskusteluun. Sopivia systeemejä varmasti löytyy valmiina joten pyörää ei tässä kannattane keksiä uudestaan. Ne jotka innostuvat asiasta voivat yleisen keskustelun jälkeen tarvittaessa ryhmittyä haluamallaan tavalla, joko keskustelujärjestelmän sisällä tai jossain muualla.

Tarkoitus siis on ettei kaikkien tarvitse olla samaa mieltä. Ryhmiä syntyisi suurin piirtein samojen näkemysten ympärille ja ne voivat sen jälkeen alkaa kerätä lisää kannattajia ja argumentteja joilla vakuuttaa sekä toisiaan että kunnan organisaatiota. Kuka tahansa voisi perustaa suljetun alaryhmän ja kutsua sinne haluamansa henkilöt. Vaikka tämä tekisi ryhmien toiminnasta vähemmän osallistuvaa se voi olla tarpeen häiriköinnin välttämiseksi. Ryhmien keskustelu voisi silti olla julkisesti nähtävissä, vaikka valinnaisesti. Riitoja varmasti syntyisi kun joku innokas suljettaisiin pois keskustelusta johon hän haluaisi osallistua, mutta sellaista se on. Aina on mahdollista perustaa oma ryhmä.

Vaikkapa sadan ihmisen mielipide on selvästi vaikeampi sivuuttaa kuin yhden tai muutaman, tämä on ryhmittymisen selkeä etu. Isommassa ryhmässä löytyy myös asiantuntemusta ja luonnollisesti laajempi verkosto jonka kautta löytää sopivaa asiantuntemusta vakuuttavan esityksen luomiseksi.

Linkki kunnan toimintaan voisi tulla kahta kautta, jos ryhmä onnistuu luomaan oman esityksen se voisi joko luovuttaa sen suoraan esimerkiksi virkamiehelle tai käyttää valtuutettuja hyväksi asiansa edistämiseksi. Toinen mahdollisuus on ilmaista kantanta ryhmänä. Tässä tapauksessa mielipiteen painavuus lienee vahvasti ryhmän koosta riippuvainen joten on järkevää käyttää vahvahkoa tunnistusta estämään useana henkilönä esiintyminen. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi tunnistautumalla pankkitunnuksilla.

Mikään ei tietysti estä virkamiehiä olemasta viran puolesta automaattisesti varoituslistalla jolloin he saisivat kutsun samaan keskusteluryhmään kuin muutkin. He voisivat tällöin halutessaan seurata ryhmän toimintaa ja tuloksia keskustelun edetessä.

Mahdollisuus esiintyä anonyyminä laskee osallistumis kynnystä ja edellä mainittu ryhmittyminen rajoittaisi häiriköinnin mahdollisuutta. Hyvä tapa voisi olla tunnistautua siten että kukin henkilö voi esiintyä vain yhtenä osoitettaessa ryhmän kannattajien määrä, mutta hänen henkilöllisyytensä ei silti olisi muiden ryhmän jäsenten tai kunnan tiedossa. Tämä on teknisesti järjestettävissä esimerkiksi sopivasti kryptaamalla pankin antama nimi-henkilötunnus yhdistelmä ja valvomalla että yhdellä tunnuksella ollaan mukana vain kerran.

Lieveilmiöt

Koska ei ole järkevää sisällyttää esimerkiksi kunnan työntekijöiden sähköposteja varoitusjärjestelmään on mahdollista että valmistelu siirrettäisiin tahallaan sellaisiin välineisiin jotka eivät generoi varoituksia kiinnostuneille kuntalaisille.

Entä kuinka vakavasti kunnan pitää ottaa keskustelu, sehän ei ole varsinainen kansanäänestys? Aina hyvinkään perustellut näkemykset eivät vaikuta päätöksentekoon, mutta mahdollisuudet lienevät kuitenkin paremmat kuin silloin kun asiasta kuullaan liian myöhään. Toisaalta vahva tunnistaminen saattaisi luoda harhan että kyseessä on todellinen kansanäänestys vaikka mukana onkin vain suhteellisen vähäinen määrä asiasta kiinnostuneita.

Translate »