Lisäpohdintaa re HE 94/2015

Omat mielipiteensä pitää aina osata kyseenalaistaa välittömästi. Olen saanut eilisen hallituksen esitykseen HE 94/2015 liittyvän kirjoituksen pohjalta erittäin hyvän ja asiallisen vastakirjoituksen, joka pakottaa miettimään oliko tulkintani sittenkään oikea.

Kirjoituksessani epäilin, että lakiesitys muuttaisi suuren joukon nykyisiä silpputyöläisiä pakkoyrittäjiksi. Tämä koskisi ennen muuta laskutuspalveluiden käyttäjiä.

Vastineen on kirjoittanut Suomen Yrittäjien edustaja Facebook-sivuillaan (koko teksti on myös liitetty alle). Tässä omat tulkintani ja pohdintani.

Lisäys 25.11. Myös Suomen Ekonomit sekä Suomen journalistiliitto ovat esittäneet skeptisiä näkemyksiä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että esityksen vaikuttavuususarviot ovat jääneet vähintäänkin puolitiehen.

Continue reading Lisäpohdintaa re HE 94/2015

Miksi työttömyys halvaannuttaa, osa 4: Hallituksen esitys 94/2015

Paholainen elää yksityiskohdissa.  Hallituksen esitys 94/2015 näyttää päällisin puolin yhtä tylsältä ja tekniseltä kuin mikä tahansa hallituksen esitys.

“Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia ja työttömyysturvalakia. ….  Maksuvelvollisuuden uudesta määrittelystä johtuen työttömyysturvalakiin ehdotetaan vähäisiä muutoksia, joista merkittävin on yrittäjämääritelmän muuttaminen. Samoin työttömyysetuuksien rahoituksesta annettuun lakiin ehdotetaan vähäisiä, lain toimeenpanoa helpottavia muutoksia.”

Ja niin edespäin.  Näyttää siltä, että vain kaksi tahoa on tajunnut lukea esityksen läpi analyyttisesti, ja yrittänyt ymmärtää mitä se oikeasti tarkoittaa.  Kummallakin on oma lehmä ojassa, koska niille tästä muutoksesta saattaa olla suoraa haittaa. Silti ne ovat oikeassa.

Continue reading Miksi työttömyys halvaannuttaa, osa 4: Hallituksen esitys 94/2015

Työttömät urheilemaan? (Perjantaikirjoitus)

On esitetty, että pitkäaikaistyöttömät pitäisi laittaa töihin vaikkapa vanhainkoteihin, urheiluseuroihin, ja oikeastaan melkein mihin tahansa. Epäselväksi joskus jää, maksettaisiinko heille palkkaa vai olisiko kyseessä “kuntouttava työtoiminta”.

Jos korvaus on asianmukainen, idea ei oikeastikaan olisi huono. Suomalaisessa eetoksessa tämäntyyppisiä ihmisläheisiä  palveluammatteja ei vain oikein arvosteta. Mutta nämä ovat tulevaisuus.  Niissä ihmistä ei voi korvata roboteilla eikä työtä siirtää Aasiaan. Tällä hetkellä niitä ei haluta tehdä, koska ne koetaan rasittaviksi ja jotenkin alentaviksikin, mutta sen asenteen on pakko muuttuua pikkuhiljaa. Rehellistä ja tarpeellista työtä nämä ovat.

Siitä huolimatta pakkokyynisyys nostaa päätään.  Jos ja kun idea toteutetaan normaaliin viranomaiskuntoutustyyliin käskyttämällä kyvytön tekemään vääränlaista tarpeetonta, siinä on loistavan kotimaisen komedian aineksia.

Continue reading Työttömät urheilemaan? (Perjantaikirjoitus)

Onko satatuhatta työtöntä satatuhatta luuseria?

Työministeri on haastattelussa todennut, että puolet Suomen työttömistä on hyvin vaikeasti työllistettävissä.  101,000 ihmistä on ollut yli vuoden työttöminä, ja 120,000 on tälläkin hetkellä erilaisissa työllisyys- ja kuntouttamistoimenpiteissä.

“Nämä ihmiset – vaikka työpaikkoja avautuu, vienti lähtee vetämään, investoinnit alkaa liikkumaan – niin ilman kuntoutusta, työkykyä parantavia toimia, koulutustoimia, he eivät selviä työmarkkinoilla.”

Uskon (aidosti) että ministerin tarkoitus on hyvä ja huoli on aito.  On silti täysin epäselvää, onko hän oikeassa. Mihin tutkimuksiin tämä väite perustuu?  Tällä hetkellä työttömyysasioissa tunnutaan laajalti luottavan perinteiseen Accordion Research -metodologiaan (vedetään lukuja hanurista).

Todennäköisesti väite perustuu tilastoihin, joita on tehty ennen nykyistä lamaa (tai taantumaa, ellei uskalla sanoa rumaa sanaa suoraan). Vielä 2000-luvun lopussa työllistymismahdollisuudet alkoivat hyvin nopeasti romahtaa vuoden työttömyyden jälkeen.

Mutta yhteiskuntakin oli silloin aivan toinen. Syyskuussa 2008 pitkäaikaistyöttömiä on noin 41,000, ja määrässä ei ollut suurta kasvua (jos ei kutistumistakaan).  Syyskuussa 2014  pitkäaikaistyöttömiä oli 92,600, ja nyt puoli vuotta myöhemmin yli 100,000. Määrä on siis noussut yli 60,000:lla, ja kasvaa edelleen räjähdysmäisesti.

Tarkoittaako tämä, että vanhaan kunnon suomalaiseen yhteiskuntaan on yht’äkkiä ilmestynyt 60,000  uutta luuserialkoholistia? Ei tarkoita. Se tarkoittaa, että vanhaa kunnon suomalaista yhteiskuntaa ei enää ole.

Sen sijaan elämme nyt yhteiskunnassa jossa 100,000:lle ihmiselle yksinkertaisesti ei kertakaikkiaan ole täysjärkisiä töitä — ja todennäköisesti tämä luku tulee kasvamaan ja olemaan pysyvä.

Numeroita rakastavan tärkein taito on osata ymmärtää, milloin numeroiden merkitys muuttuu. Vuonna 2008 oli dataa jonka avulla voitiin käyttää yhtä vuotta syrjäytymisriskin rajana. Silloin ihmiset jäivät työttömiksi, ja työllistyivät, ja oli mahdollista arvioida todennäköisyyksiä sen perusteella kuinka nopeasti työllistyivät.

Nyt juuri kukaan ei työllisty vapaille markkinoille, joten emme voi tietää onko vuosi edelleen riskiraja, vai onko raja nyt kaksi vuotta, vai onko riskirajaa ollenkaan. Kun ei ole dataa, ei voi tietää. Pitkäaikaistyötön tarkoittaa nyt aivan eri asiaa kuin vuonna 2008.

Silloin on suorastaan vaarallista käyttää päätösten pohjana vanhoja tilastoja.  Nykyinen kriisi ei tule ratkeamaan ainakaan sillä, että vuoden työttömyyden jälkeen mekaanisesti pakotetaan nämä 60,000 uutta luuseria leikkimään piirileikkiä kuntoutuskeskuksessa.

Itselläni ei ole harmainta aavistusta, millä se ratkeaisi. Toisaalta tarvinneeko ollakaan: juuri tällaisella mekaanisella asenteella Suomi yrittää koko ajan työttömyyttään hoitaa, ja itse olen kesäkuun alussa virallisesti pitkäaikaistyötön. Jolloin, määritelmän mukaan, tasan 73 vuorokauden kuluttua en enää selviä kuin piirileikistä, eikä mielipiteellänikään ole enää niin väliä.  Rullaati rullaati rullaati rullaa, hip hip hip hei.

Lisää näkemyksiä työttömyydestä täällä.

Piirileikki_hi

 

 

 

Saako työttömiä koulukiusata?

Työttömyyteen liittyviä asiallisia blogeja on alkanut ihailtavasti osua eteen.  Työtönkin pystyy olemaan analyyttinen, vaikka välillä vajoaisikin synkkyyteen.  Mutta sitten on yksi blogi joka on aivan toisenlainen: Töihinpotkijat. Sen kunniaksi on sanottava, että se tosiaankin on aidosti toisenlainen, ja herättää todella paljon ajatuksia. Mutta. Mutta mutta. Mutta mutta mutta.

Continue reading Saako työttömiä koulukiusata?

Translate »