Category Archives: Riskit

Riskinhallintaa: Erityislapset ja invapaikat

Lietolainen kaverini kirjoitti  Turun Sanomien yleisönosastolle hyvän tunteisiin vetoavan kirjoituksen siitä, miten Trafin uudet linjaukset estävät invapaikan saamisen kehitysvammaisille tai autistisille lapsille. Kirjoitus on täyttä asiaa, ja huomasin että samaa aihetta voi lähestyä myös kliinisen kylmäverisesti. Se on itselleni paljon luontevampaa.

Trafin linjauksen takana on tiukentunut tulkinta: invapysäköintiluvan voi saada vain näkö-tai liikuntavamman takia. Piste. Vielä muutama vuosi sitten tulkinta oli toinen, ja esimerkiksi ylivilkkaan autistisen lapsen takia luvan saaminen oli mahdollista. Ei helppoa eikä suoraviivaista, mutta mahdollista.

Näyttää ilmeiseltä, että lain tekijät ja tulkitsijat eivät ole koskaan nähneet erityislapsen elämää.  Näissä invaluvissa ei ole kyse vanhempien mukavuudenhalusta, vaan lapsen fyysisestä turvallisuudesta.

Jokainen erityislapsen vanhempi tietää, että varsinkin ylivilkkaan erityislapsen kanssa elämä on brutaalia matematiikkaa. Kyse ei ole siitä, tapahtuuko onnettomuuksia. Kyse on siitä, montako niitä tapahtuu, kuinka pahoja ne ovat, ja kuoleeko lapsi.  Vaikka vanhemmat toimisivat yli-inhimillisen tarkasti, tarpeeksi levoton erityislapsi tulee ennen pitkää pääsemään irti parkkipaikalla, ja autoliikenne tulee aiheuttamaan vakavan riskin. Ainoa tapa vähentää tätä riskiä on minimoida parkkipaikalla vietetty aika. Juuri tähän invapaikka antaisi mahdollisuuden.

Oma erityislapsemme on ollut näissä piireissä helpoimmasta päästä, eikä invapaikalle ollut tarvetta pahimpinakaan vuosina.  Silti muistan niiltä vuosilta neljä tai viisi todella vakavaa läheltäpiti-tapausta liikenteessä. Joillakin perheillä niitä voi tapahtua viikoittain tai päivittäin.  Niitä yksinkertaisesti tapahtuu, perheessä kuin perheessä. Monelle perheelle invapaikka voisi olla lähes sananmukaisesti elinehto.

Vaikkei välittäisi pehmeistä arvoista, riskinhallintaa kannattaisi aina harjoittaa. Lapsen vammautuminen tai kuolema on kaikille osapuolille kaikkein traumaattisin ja kallein mahdollinen lopputulos. Lyhytkin tutustuminen erityisperheiden arkeen osoittaisi, että invalupien tapauskohtainen myöntäminen myös erityislapsille olisi erittäin järkevää ja kustannustehokastakin riskinhallintaa.

Kirjoittaja on Vihreiden ehdokkaana Turun kuntavaaleissa, mutta olisi kirjoittanut tämän kirjoituksen vaikkei olisikaan.

 

wile-e-coyote-3

Elämä erityislapsen kanssa. 7/24.

Talvivaara 61: Kolmasosa Euroopan suurimmasta nikkeliesiintymästä hukkaan?

Terrafamen (Talvivaaran) heinäkuun osavuosikatsauksessa oli pieni tekninen detalji, joka onkin itse asiassa elämää suurempi detalji.

“Terrafamen liiketoimintamallissa on oletettu 70 prosentin kokonaissaanti liuotuksessa, ja rakennettujen kasojen toiminnan perusteella voidaan ennakoida, että tavoitteeseen päästään.”

Mitä yhtiö tässä itse asiassa suomeksi sanottuna oikein sanoo?

Se ilmoittaa tuhlaavansa kolmasosan Euroopan suurimmasta nikkeliesiintymästä. 

Continue reading Talvivaara 61: Kolmasosa Euroopan suurimmasta nikkeliesiintymästä hukkaan?

Talvivaara 60: Talvivaaran vangit

 

“Talvivaaran toiminta oli niin leväperäisen oloista, niin kaoottista, niin erilaista kuin muissa yhtiöissä. Talvivaara tuntui erityiseltä, koska niin moneen asiaan liittyi epäkohtia.”

Noin tiivistää journalisti Juha Kauppinen syyn siihen, miksi Talvivaaran kaivoksesta on pakko kirjoittaa. Hän on  yhdessä Sampsa Oinaalan kanssa kirjoittanut uuden Talvivaara-kirjan Talvivaaran vangit.

Nuo kaksi lausetta tiivistävät omankin Talvivaara-harrastukseni, joka on johtanut mm kuuteenkymmeneen blogikirjoitukseen.  Talvivaarassa on kiehtovaa sen megalomaaninen kaoottisuus ja järjettömyys. Yhdestäkään muusta kaivoksesta ei ole kirjoitettu tuhansia lehtijuttuja, mutta se ei johdu siitä, että Talvivaaraa vainottaisiin syyttä. Sitä vainotaan aivan syystä, ja niitä syitä tämä kirja juuri käy läpi.

Continue reading Talvivaara 60: Talvivaaran vangit

Talvivaara 59: Onko 130 miljoonaa vuodessa paljon rahaa?

Onko 2.5 miljoonaa euroa paljon? Riippuu kontekstista. Talvivaaran (nyk Terrafame) yhteydessä ei varsinaisesti. Entä 2.5 miljoonaa euroa viikossa? Pienellä ynnälaskulla tämä tarkoittaa noin 130 miljoonaa vuodessa.  Tämä alkaa jo Talvivaarankin tasolla näyttää jonkinlaiselta rahasummalta, mutta sekin riippuu: mitä sillä rahalla saa? Talvivaaran tapauksessa sillä saa hiukan vesiä puhdistettua.

Tämä tieto löytyy 10.11.2014 konkurssiasiamiehelle laaditusta lausunnosta.  Lausunto ei ole ollut julkisuudessa, mutta se ei ei ole salainenkaan — siitä on vain oltu hiljaa (kiitän Pertti Sundqvistiä sen kaivamisesta esille).  Toivottavasti lausunto on kuitenkin ollut niiden saatavilla, jotka ovat rahoituksista päättäneet. Se on  nimittäin käytännössä ainoa julkinen lähde, joka antaa kunnon suuruusluokka-arvioita siitä, mihin veronmaksajien rahat nyt ehkä menevät.

Continue reading Talvivaara 59: Onko 130 miljoonaa vuodessa paljon rahaa?

Talvivaara 58: Miten vaikuttaa ilmastonmuutos?

Talvivaaran (nyk Terrafamen) kaivosfiaskossa on yksi aspekti, jota tietääkseni kukaan ei ole analysoinut kunnolla: miten ilmastonmuutos vaikuttaa kaivoksen tulevaisuuteen? Bioliuotus on osoittautunut äärimmäisen herkäksi sään vaihteluille, ja kaivoksen eliniäksi on arvioitu ainakin 30 vuotta. Alla esitän arvion, että nimenomaan viime vuosien kaltaisten äärisateiden todennäköisyys voi jopa kymmenkertaistua. Miten yhtiö on varautunut siihen?

Kysymys nousi esiin taas ennen joulua, kun yhtiö joutui  juoksuttamaan sulfaattipitoisia vesiä luontoa johtuen mm “yllättävistä sateista”.  Valvontaviranomainen eli Kainuun ELY-keskus teki varsin ainutlaatuisen päätöksen: viranomainen kielsi juoksutukset, mutta  suositteli niitä siitä huolimatta. Business as usual Kainuussa siis.

Sateet ovat tätä ennen yllättäneet yllättävästi ainakin marraskuussa 2012 (Talvivaara 1Talvivaara 2, Talvivaara 3),  sen jälkeen joulukuussa 2013  (Talvivaara 36), ja sitten helmikuussa 2015 (Talvivaara 52). Onkin oikeastaan vain yksi mielenkiintoinen kysymys: milloin tulee seuraava odottamaton odottamaton yllätystilanne?

Continue reading Talvivaara 58: Miten vaikuttaa ilmastonmuutos?