Blindspin 9: Projekti mediassa

 

“Silmät kiinni ja polje!”. Turun Sanomien paperiversio julkaisi tänään sympaattisen artikkelin Blindspin-projektista. Artikkeli tiivistää hyvin projektin hengen: järjettömyys ja vakavuus yhdessä paketissa.

Alku on letkeä. “Hämeentien varrella on kesällä voinut kohdata oudon näyn. Vastaan on ehkä ajanut valkohuivinen pyöräilijä, kirkkaansininen salkku ohjaustankoon pultattuna. Salkusta lähtee sähköjohtoja pyöräilijän päässä oleviin mustiin laseihin. Tien reunalla on seisoskellut myös outo mies kirjoitusalustan kera. Hän on projektin pääsuunnittelija, fyysikko Jakke Mäkelä”.

Continue reading Blindspin 9: Projekti mediassa

Blindspin 8: A peek at the data

“If we don’t have a number, we don’t really know anything, and we can’t learn anything more.”

Since we plan to professionally publish the Blindspin results, we can’t reveal all the things we’re theorizing about yet. But here is a look at some things we’re seeing. (More information: Blindspin project page). 

For each test subject, we’re caĺculating the occlusion time OT (time spent driving blind) and the occlusion distance OD (distance traveled during that time). They will tell us different things…. but what exactly, that will remain to be analyzed.

Continue reading Blindspin 8: A peek at the data

Blindspin 7: Kenttätestit tehty

Nyt saa olla ylpeä kotikaupungistaan: Turusta löytyi kuin löytyikin neljätoista ihmistä jotka suostuivat ajamaan pyörällä silmät kiinni. Blindspin-projektin ensimmäiset kenttätestit on nyt siis tehty. Kiitämme vapaaehtoisia. Testijärjestelmä on edelleen päivystystilassa mikäli joku muu haluaa osallistua, mutta tällä datamäärällä pääsemme jo eteenpäin.

//In English: surprisingly easily, we managed to find fourteen volunteers who were willing to ride a bicycle with their eyes shut. We are now ready to continue to the data analysis.//

Vapaaehtoisten rekrytointi oli loppujen lopuksi helpompaa kuin kuvittelimme, koska käytimme ystäviä ja sukulaisia. Tässä melko tyypillinen rekrytointidialogi: “Haluatko tulla ajamaan pyörää silmät kiinni?”  “Onko se vaarallista?”  “Ei ole.”  “Noo, voin mä silti tulla.”

Loppujen lopuksi kokeet eivät siis olleet vaarallisia — ainuttakaan läheltäpititilannetta ei koettu, eikä useimpien kohdalla tarvinnut edes pelätä. Ajajalle laitettiin päälle erityisvalmisteiset lasit, joiden läpinäkyvyyttä säädeltiin kahvassa olevalla kytkimellä. Normaalitilassa laseista ei nähnyt läpi. Kytkintä napauttamalla lasit sai läpinäkyviksi puolen sekunnin ajan, jonka jälkeen ne menivät taas pimeiksi. Jos kytkintä piti pohjassa, lasit olivat koko ajan läpinäkyviä. Kaikki kontrolli oli siis koko ajan koehenkilöllä. Siksipä käytännössä kaikki pitivät koetta turvallisemman tuntuisena kuin olivat luulleet.

kuski

Koejärjestely. Kuva: Niko Porjo

Kokeessa mitataan lopulta kahta muuttujaa jokaisena ajanhetkenä: nopeutta sekä okkluusioaikaa (eli aikaa jonka kuski uskalsi ajaa sokkona).  Tulosten pureskelussa menee oma aikansa. Alla on kuitenkin täysin prosessoimatonta raakadataa muutamalta ajajalta. X-akselilla on nopeus, y-akselilla okkluusioaika (eli aika, jonka henkilö ajoi sokkona). Sinisellä on merkitty mediaani, punaisella 85%. Tunnusluvut on laskettu +- 1 m/s levyisille kaistoille.

Alimpana on datapisteiden määrä kullakin kaistalla. Jotta tunnusluvut olisivat luotettavia, määrän pitäisi mielellään olla 40 tai enemmän. Läheskään aina se ei ole, joten datoja joudutaan käsittelemään vielä monella tapaa.

Näiden perusteella ei vielä kannata spekuloida johtopäätöksistä, mutta alustavasti jotain voi sanoa. Yli 10 kmh nopeuksilla tulokset ovat lähes kaikilla samankaltaisia: okkluusioaika pienenee tai pysyy lähes vakiona. Alle 10 kmh vauhdeilla taas esiintyy suurempaa vaihtelua, mutta varsin monella okkluusioaika on pienempi. Juuri tämä on ollut työhypoteesina: pienillä nopeuksilla näköistia tarvitaan tasapainon pitämiseen.

Mikäli tulos lopulta pitää paikkansa, se viittaisi siihen että huomion herpaantuminen on ongelma sekä pienillä että suurilla nopeuksilla. Seuraamukset tottakai ovat pahemmat suurilla nopeuksilla; kuitenkin törmääminen esimerkiksi kävelevään lapseen voi olla negatiivinen asia jo hyvinkin pienillä nopeuksilla.

Koska tarkoitus on julkaista ammattimaisessa tiedelehdessä, emme välttämättä kirjaa tähän blogiin kaikkia välivaiheita ennen julkaisua. Teemme kuitenkin yhteenvedon mittaustuloksista mahdollisimman pian, kunhan saamme tehtyä tarvittavat laaduntarkastukset.

Lisätietoa: Blindspin project page.

JFig-P11

JFig-P03

JFig-P14

 

Blindspin 6: Haemme vapaaehtoisia

Haemme ensi viikosta (21.7.) alkaen vapaaehtoisia koehenkilöitä koehenkilöitä Blindspin-tutkimusprojektiin.  Blindspin on joukkoistettu vapaaehtoinen Open Science – tutkimushanke. Sen tarkoitus on selvittää riskejä, joita tarkkaavaisuuden herpaantuminen voi tuottaa pyöräilyssä.  Projektisivu: http://www.zygomatica.com/blindspin

Riskejä selvitetään ns okkluusiotestillä.  Siinä koehenkilö käyttää erityisvalmisteisia laseja, joiden läpinäkyvyyttä hallitaan sähköisesti. Ajo suoritetaan normaalilla suoralla pyörätiellä joko Turussa tai Kaarinassa, ja se kestää noin tunnin. Pyörätie on harvaliikenteinen, mutta ei muulta liikenteeltä suljettu. Mikäli tiellä on muuta liikennettä, koe keskeytetään kunnes tie on taas tyhjä. Continue reading Blindspin 6: Haemme vapaaehtoisia

Blindspin 5: History being made?

The picture below shows, for the first time in history, what the visual demand of bicycling probably looks like. We will need a lot more data to make sure that this is actually true. If you live near Turku, and are willing to ride a bike for an hour or two, please contact Jakke.Makela[at]gmail.com.

Continue reading Blindspin 5: History being made?

Translate »