Politiikka kaaoksenhallintana

Politiikka, jokaisella politiikan tasolla, on ennen muuta kaaoksenhallintaa. Maailmassa tapahtuu jatkuvalla syötöllä täysin  järjettömiä asioita. Päättäjän tärkein ominaisuus on kyky pysyä rauhallisena, hahmottaa mitkä älyttömyydet ovat oikeasti tärkeitä ja mitkä vain somekohinaa, ja reagoida niihin harvoihin oikeasti tärkeisiin päättömyyksiin ilman, että päämäärä ja kokonaiskuva katoavat.

Tätä rauhallisuutta pysty vahvistamaan sillä, että hankkii aina mahdollisimman paljon tietoa asioista. Siksi olen itse mukana politiikassa. Olen 48-vuotias fysiikan tohtori Turusta. Filosofiani on äärimmäisen pelkistetty: ajan järjen käyttöä yhteisissä asioissa.  Päätökset on tehtävä faktapohjaisesti ja analyyttisesti.  Vihreät ovat tässä suhteessa todella paljon mainettaan parempia, ja siksi olen Vihreissä viihtynytkin — ja Viitteessä erityisesti.

Continue reading Politiikka kaaoksenhallintana

Miksi tiedevihreät ovat niin hankalia?

Vihreillä on ainoana suomalaisena puolueena oma tiedejärjestö, eli Viite (Tieteen ja teknologian vihreät). Olen tänä vuonna sen varapuheenjohtaja.  Viite ja Viitteen jäsenet ovat ottaneet välillä railakkaastikin erilaisia kantoja kuin itse puolue, esimerkiksi geeniteknologiassa tai ydinvoimassa.

Miksi me olemme niin hankalia?

Tämä ei ole mikään Viitteen virallinen kanta, mutta uskonpa että suurin osa jäsenistä sen allekirjoittaa:  Omaan elämäänsä liittyvissä asioissa itse kukin saa ajatella aivan mitä tahtoo.  Yhteisissä päätöksissä vahva tieteellinen todistusaineisto kuitenkin päihittää aina poliittisen ideologian, ja tieteellinen konsensus päihittää aina kaiken.

Tämä asenne johtaa väistämättä tiettyyn… kulmikkuuteen.

Continue reading Miksi tiedevihreät ovat niin hankalia?

Sivistynyt väittely on politiikan ihanne

Minua saa syyttää naiiviksi, ja itse asiassa tuleekin syyttää jos sitä mieltä on, mutta alla oleva kertoo mitä toivoisin politiikan olevan. Kirjoitus on tiivistetty 25.3. Turun vaalikadulla pitämästäni puheesta. Viitteen jäsen Saara Ilvessalo kertoi jatko-osassa tarkemmin Turun tilanteesta.

Politiikassa pitäisi kiistelyn sijaan arvostaa faktoja ja sivistynyttä väittelyä.  Vihreät pyrkivät siihen, ja joskus onnistuvatkin, ainakin puolivahingossa.  Haluamme näissäkin vaaleissa haastaa muut samaan.

Tieteen ja teknologian Vihreät eli Viite ry  on Vihreiden suurin kansallinen henkilöjäsenyhdistys. Meitä on lähes 350. Vihreillä on yli 50 Viitteeseen kuuluvaa kuntavaaliehdokasta  eri puolilla Suomea. Turussakin meitä on puolisen tusinaa. Löydymme osoitteesta tiedepuolue.fi.

Tieteen ja teknologian Vihreiden visiona  on tuoda tieteellinen ja tekninen tieto mukaan päätöksentekoon. Korostan tiukasti tuota sanaa “mukaan”. Tiede ei saa koskaan korvata ihmistä päätöksenteossa.  Politiikan syvimmät päämäärät pohjautuvat  aina  arvoihin. Vihreiden pohjimmaisia arvoja  ovat  vastuu ympäristöstä ja tulevaisuudesta,  kaikille kuuluva vapaus, sekä hyvän elämän turvaaminen kaikille  ja kaikissa elämäntilanteissa. Näistä arvoista emme voi tinkiä.

Politiikan toteutuksen  täytyy kuitenkin pohjautua faktoihin ja tutkittuun tietoon. Tämä ei tarkoita tiedeuskovaisuutta  tai asiantuntijoiden harvainvaltaa. Tieteen olemukseenhan kuuluu, että se ei koskaan suoraan kerro  “ainoaa oikeaa”  ratkaisua tiettyyn ongelmaan. Sen sijaan  se voi kyllä melko säälimättömällä  ja brutaalillakin tavalla osoittaa, onko jokin esitetty ratkaisumalli  huono, tai jopa täyttä huuhaata. Tiede ei niinkään esitä hyviä ratkaisuja, vaan karsii pois huonoja.

Continue reading Sivistynyt väittely on politiikan ihanne

Vaalikampanjoiden matematiikkaa

 

Tämä blogi on alunperin ollut jyrkän epäpoliittinen, mutta vain muutos on pyhää.  Olen jostain syystä päätynyt Turussa Vihreiden ehdokkaaksi ensi vuoden kunnallisvaaleissa.  Kun tuollaista luottamusta osoitetaan, niin tehtävä on pakko myös ottaa vakavissaan. Mutta tarkoittaako se, että olisi pakko ottaa myös itseni vakavasti? En tiedä vielä. Tästä voi tulla mielenkiintoinen sosiologinen eksperimentti.

Lähtökohtani on yksinkertainen, jopa naiivi. Yhteisiä asioita on hoidettava faktapohjaisesti ja analyyttisesti.  Mitä faktat eivät tue, sitä ei pidä ajaa.

(Kokemus luottamustoimissa ja ennen muuta perheenisänä on toki osoittanut, että todellisuudessa tuo filosofia ei ainakaan teletappimaailman ulkopuolella toimi. Ihminen on irrationaalinen psykofyysinen kokonaisuus, maailma on sumea ja sekava, ja oikeasti  sählätään summamutikassa ja läpiuupuneina arvojen pohjalta.  Mutta faktapohjainen analyyttisyys on ihanteena silti toimiva).

Hiukan matematiikkaa

Valitettavasti aloin samantien pohtia omaa kampanjaani “faktapohjaisesti ja analyyttisesti”.  Mikä on todennäköisyys, että tällä  juroustasolla ja tällä synkkyysasteella pääsisi politiikassa yhtään mihinkään?

Toisin kuin voisi kuvitella, todennäköisyys ei missään nimessä ole nolla!

Continue reading Vaalikampanjoiden matematiikkaa

Yhvestointi

 

Tämä kirjoitus on kuplinut pinnan alla jo pitkään mutta Vapaavuoren twiitti purskautti sen pintaan. “Investointi” sanana on kulutettu, joku voisi sanoa tahallaan turmeltu, näätäsanojen joukkoon.

Haluaisin sanoa ettei tuo kuvassa näkyvä twiitti ole tässä suhteessa paha sillä eihän siinä edes käytetä kyseistä sanaa. Mutta kun se on. Vaikka asiaa vähän mietinkin niin en pysty päättelemään kuuluvatko tuohon kokonaistaloudellisuuteen arvatut kerrannaisvaikutukset, yhteiskunnalliset hyödyt ja muut vastaavat.

JV_RemonttiOy

Kuva 1.

Jos teollisuuslaitoksen pumppujen muuttaminen taajuusmuuttajalla ajettaviksi näyttäisi maksavan itsensä takaisin muutamassa vuodessa on investointi uuteen teknologiaan suurella todennäköisyydellä kannattava. Ihan varmaa se ei ole, sillä voidaanhan firma vaikka myydä ja tehdas sulkea.

Continue reading Yhvestointi

Translate »