Tag: Rationaalisuus

Syntymäpäivien matematiikkaa

Syntymäpäivä tekee keski-ikäisestä filosofin. Aloin ikääntymisen kunniaksi pohtia syntymäpäivän aikaresoluutiota.  Päädyin siihen, että nykykäytäntömme on tilastollisesti epätyydyttävä.

Käytännössähän syntymä on sumea prosessi, jossa ainoa täysin yksikäsitteisesti aika-akseliin kiinnitettävä suure on hedelmöityshetki.  Raskauden kesto sen sijaan on stokastinen suure, eikä ilmeisesti edes kunnolla normaalijakautunut. Keskimääräinen kesto on 38 viikkoa, mutta mikä tahansa 37-42 viikon välillä katsotaan täysiaikaiseksi.

Tänään syntynyt ihminen olisi siis aivan yhtä hyvin voinut syntyä viime viikolla, tai olisi saattanut odotella vielä viikon pari. Se, että hän pullahti ulos juuri tänään, on lähinnä sattumaa. Syntymä on siis eräänlainen kvanttifunktio, joka vain sattuu kollapsoitumaan tiettynä ajanhetkenä. Miksi juhlia kollapsia, kun voisi juhlia funktiota?

Pregnancy_timeline

Olisikin erittäin paljon tyydyttävämpi ratkaisu siirtyä juhlimaan syntymäpäivän sijasta ihmisen laskettua aikaa. Silloin populaatiotasolla jokaista juhlistettaisiin keskimäärin juuri oikeana päivänä.

Vaikka hedelmöityshetkeä ei välttämättä aina tarkkaan tiedetä, ja varsinkin Suomen suvessa se voi olla hyvinkin sumea käsite,  on laskettu aika kuitenkin populaatiotasolla se hetki, jolloin syntymän pitäisi tapahtua, jos ihminen olisi organisoituneempi. Se olisi siis väestökirjanpidollisesti paljon rationaalisempi määre.

Tämä olisi siinä mielessä hyvä vallankumous, että se ei hirvittävästi sekoittaisi ihmisten normaalia elämää.  Esimerkiksi minä ja vaimoni synnyimme aikoinaan keskosina, eli tilastolliset syntymäpäivämme siirtyisivät muutaman viikon eteenpäin.  Kaksi lapsistani syntyi tasan laskettuna päivänä, ja kolmaskin mokasi vain parilla päivällä, eli heidän osaltaan juuri mikään ei muuttuisi. Olisimme kuitenkin tilastollisesti täydellinen perhe.

Valitettavasti pelkään, että tämä(kään) ideani ei tule saamaan vastakaikua irrationaalisessa ja epäpragmaattisessa yhteiskunnassamme.

 

Eugeniikka alkaa kotoa — näkemyksiä kokoomusnuorista

Kokoomusnuorten eugeniikkasiivessä häiritsee tietty epäjohdonmukaisuus. Rodunjalostus ja epäkelvon sosiaalisen aineksen karsiminen sinällään ovat melko arvoneutraaleja asioita. Kuitenkin, jos ne hyväksytään päämääriksi, menetelmien tulisi olla tehokkaita ja rationaalisia.

Kokoomusnuorten ajama lapsilisien kautta vaikuttaminen sensijaan on tehoton ja irrationaalinen menetelmä (ks mm “Eugeniikka parantaisi Suomen kilpailukykyä”).

Irrationaalista on oletus, että vanhempien tulotaso riittävästi korreloisi sen kanssa, miten kelpo yksilö lapsi on.  Näin ei kuitenkaan ole. On ominaisuuksia jotka periytyvät paljon suoremmin — älykkyys, hyvä terveys, persoonallisuus, taipumus alkoholismiin, monet sairaudet, ylipaino, masentuneisuus, ulkoinen kauneus, ja niin edespäin.

Siis päätetään mitä halutaan; mitataan kenellä sitä on; tuetaan näiden lisääntymistä; estetään muiden lisääntyminen. Ei se ole sen vaikeampaa. Mutta käytetään edes järkevää testipatteristoa, ei tulotason kaltaista sokkoammuntaa.

Singapore 1980-luvulla yritti. Valtio halusi suosia niitä lapsia, joiden äideillä oli yliopistokoulutus (tosin päämäärästä lopulta luovuttiin). Äidin koulutus on epätäydellinen mittari, mutta se mittaa sentään kuitenkin jotakin äidin periytyviä ominaisuuksia. Olisikin varsin rationaalista, että yhteiskunta kustantaisi jokaiselle tohtoriksi väitelleelle ja hänen puolisolleen pitkän kuherruskuukauden vailla ehkäisyä.

Pienikin kokemus työelämästä kuitenkin opettaisi, että suuripalkkaiseksei päätyminen ei edellytä mitään ominaisuuksia.  Tein anekdotaalisen tutkimuksen, käyttäen historiaani eräässä telekommunikaatioalan yrityksessä.  Listasin mielessäni tusinan jollakin lailla tuntemaani ihmistä, jotka pääsivät vähintään vanhan ajan markkamiljonääreiksi. Datasta on anonymisoitu paitsi kaikki henkilötiedot, myös suurin osa faktoista. Tästä tusinasta:

  • Kolmen geenejä ilman muuta kannattaisi levittää — lahjakkaita ja sivistyneitä ihmisiä.

  • Kolme sattui olemaan oikeiden tyyppien armeijakavereita oikealla hetkellä; enimmäkseen mukavia ihmisiä, mutta ei jatkoon.

  • Kolmen ura perustui siihen, että johtajien käskyt toteutettiin mukisematta ja päätä nostamatta. Ei jatkoon.

  • Kolme olisi ollut yhtä onnellisia sarjamurhaajina, mutta optiomiljonäärinä oli paljon mukavampaa.

Kokoomusnuorten mittareissa ensimmäinen ja viimeinen ryhmä lienevät arvokkaimmat. Siis vain puolet näistä rikastuneista kannattaisi jatkojalostaa. Tulotason perusteella olisi pitänyt jalostaa kaikki, koska kyse on Suomen hyvätuloisimmasta prosentista. Ei tällaisessa mittarissa ole mitään järkeä. Siis: jotakin parempaa tilalle.

Menetelmien rationalisoinnin lisäksi on huomioitava yksi asia, joka helposti jää huomaamatta: eugeniikkanuorten tulisi aloittaa eugeniikka kotoa.  Tämäkin on vain rationaalista. Natsi-Saksan yksi suuri epäjohdonmukaisuus oli, että huomattava osa johtohahmoista oli geeneiltään jokseenkin kelvotonta materiaalia (esimerkiksi Hitler, Himmler, ja Göbbels). Väärät miehet olivat johdossa, mikä varmasti vaikutti heikkoon lopputulokseen. Olisi traagista, jos myös kokoomusnuorten yhteiskuntaa pääsisi johtamaan vääränlainen aines.

Nuorten tulisikin avata arvioitavaksi kaikki tiedot itsestään — koulutodistukset, RUK:n tiedot (vain reservinupseerit ovat todellisia miehiä), älykkyys- ja psykologiset testit, terveystiedot, ja ennen muuta sukuselvitykset sekä vanhempiensa ja isovanhempiensa kaikki terveystiedot. Toki poikkeusyksilöitä voi syntyä epäkelvoista vanhemmistakin, mutta ei sen varaan voi rationaalista väestöpolitiikkaa rakentaa.

Kun nämä tiedot alkavat rutiininomaisesti ilmestyä kokoomusnuorten kotisivuille, heidän näkemyksensä voi alkaa ottaa vakavammin.  Etujoukon on uskallettava johtaa edestä — mutta sen on myös oltava etujoukoksi kelvollista.

Translate »