Tag Archives: teknologia

Sivistynyt väittely on politiikan ihanne

Minua saa syyttää naiiviksi, ja itse asiassa tuleekin syyttää jos sitä mieltä on, mutta alla oleva kertoo mitä toivoisin politiikan olevan. Kirjoitus on tiivistetty 25.3. Turun vaalikadulla pitämästäni puheesta. Viitteen jäsen Saara Ilvessalo kertoi jatko-osassa tarkemmin Turun tilanteesta.

Politiikassa pitäisi kiistelyn sijaan arvostaa faktoja ja sivistynyttä väittelyä.  Vihreät pyrkivät siihen, ja joskus onnistuvatkin, ainakin puolivahingossa.  Haluamme näissäkin vaaleissa haastaa muut samaan.

Tieteen ja teknologian Vihreät eli Viite ry  on Vihreiden suurin kansallinen henkilöjäsenyhdistys. Meitä on lähes 350. Vihreillä on yli 50 Viitteeseen kuuluvaa kuntavaaliehdokasta  eri puolilla Suomea. Turussakin meitä on puolisen tusinaa. Löydymme osoitteesta tiedepuolue.fi.

Tieteen ja teknologian Vihreiden visiona  on tuoda tieteellinen ja tekninen tieto mukaan päätöksentekoon. Korostan tiukasti tuota sanaa “mukaan”. Tiede ei saa koskaan korvata ihmistä päätöksenteossa.  Politiikan syvimmät päämäärät pohjautuvat  aina  arvoihin. Vihreiden pohjimmaisia arvoja  ovat  vastuu ympäristöstä ja tulevaisuudesta,  kaikille kuuluva vapaus, sekä hyvän elämän turvaaminen kaikille  ja kaikissa elämäntilanteissa. Näistä arvoista emme voi tinkiä.

Politiikan toteutuksen  täytyy kuitenkin pohjautua faktoihin ja tutkittuun tietoon. Tämä ei tarkoita tiedeuskovaisuutta  tai asiantuntijoiden harvainvaltaa. Tieteen olemukseenhan kuuluu, että se ei koskaan suoraan kerro  “ainoaa oikeaa”  ratkaisua tiettyyn ongelmaan. Sen sijaan  se voi kyllä melko säälimättömällä  ja brutaalillakin tavalla osoittaa, onko jokin esitetty ratkaisumalli  huono, tai jopa täyttä huuhaata. Tiede ei niinkään esitä hyviä ratkaisuja, vaan karsii pois huonoja.

Continue reading Sivistynyt väittely on politiikan ihanne

Nörttivanhukset ja kuntapolitiikka

Turun Vihreiden kuntavaaliohjelma on nyt julkaistu. Ohjelma on hyvä, ja sen takana on todella helppo seistä. Etsin siihen hiukan epästandardia tulokulmaa, ja päädyin pohtimaan nörttivanhuksia. Heidän aktivointinsa voisi olla yksi avain Turun tulevaisuuteen.

Konsepti voi vaatia hiukan avaamista. Turussa on 37,361 yli 65-vuotiasta asukasta. Erään tutkimuksen mukaan ainakin 14%  alle 65-vuotiaista amerikkalaista on uteliaan kiihkeästi kiinnostuneita tieteestä — siis nörttejä.  Määrä tuskin on Suomessa ainakaan pienempi, eikä voi olettaa että 65 ikävuoden jälkeen kiinnostus kaikilla lopahtaa.  On aivan varmaa, että Turussa on helpostikin kolme tuhatta tieteestä ja teknologiasta kiihkeästi innostunutta nörttivanhusta.

Tätä porukkaa kannattaisi hyödyntää hyvin käytännöllisestä syystä: heillä on uskallusta kokeilla ja kehittää teknologiaa, joka voisi auttaa saman ikäluokan enemmistöä selviämään arkielämän ongelmista.  Terveysteknologia on kasvava vientiala, ja Turussa on useita alan yrityksiä. Yksi tärkeä osa terveysteknologiaa ovat palvelut ja ratkaisut, jotka auttavat vanhuksia selviämään arjessaan itsenäisesti.  Ilman koehenkilöitä on kuitenkin hankala kokeilla uutta.

Panostaisinkin voimakkaasti siihen, että Turku etsii rohkeita nörttivanhuksia kokeilemaan uutta ja paikallisesti kehitettyä teknologiaa. Kaupunki ei ehkä voi suoraan tukea yksittäisiä yrityksiä, ja vielä vähemmän se voi painostaa ketään kokeilemaan mitään. Mutta kaupunki voisi monella tapaa auttaa kokeilijoita ja kokeilunhaluisia kohtaamaan toisensa.  Vähintäänkin kaupunki voi rahoittaa laitehankintoja ja kokeiluja eri yksiköissään.  

Kaupunki voisi kuitenkin myös esimerkiksi antaa käyttöön kokoontumistilan tällaisiin kokeiluihin.  Kokoontumistila olisi yrityksille sopiva paikka näyttää ja testata laitteitaan nopeasti ja epävirallisesti, ja lahjoittaa prototyyppejä tai valmiita laitteita koekäyttöön.  

Toisaalta, kun lähdetään siitä että nörttivanhukset ovat tässä täysin tasavertaisia toimijoita, tiloissa pitäisi olla teknologiaa myös heidän käyttöönsä — tietokoneita, 3D-printtereitä, ja muuta laitteistoa.  Huippuosaajia jää lähivuosina eläkkeelle, eikä heidän osaamisensa mihinkään katoa, jos sille vain annetaan tilaa, resursseja ja haasteita.

Jos tämänhenkisiä konsepteja voidaan suunnitella startup-nuorille, miksei myös nörttivanhuksille? Seniorikahvilat ovat todennäköisesti sopivin palvelumuoto suurelle osalle senioreista, mutta kyllä seniorilabrallekin olisi Turun kokoisessa kaupungissa aivan varmasti tilaa.

Ylipäätään pitäisi rohkaista vanhuksia olemaan niin rohkeita kuin he pystyvät olemaan. Ei kokeilunhalu kaikilta lopu sillä hetkellä kun kansaneläke alkaa juosta.   Päinvastoin, kun työelämä ei enää paina päälle, ihmisellä voi olla paljon enemmän aikaa kaikenlaiseen uuteen. Ehkä ympärilleni on siunaantunut epätyypillisiä kuusikymppisiä, mutta tunnen useitakin jotka ovat koska tahansa valmiita mihin tahansa (vain terveys rajana).

Mikäli ajatus saa minut kuulostamaan kahelilta ja epähumaanilta tiedemiestyypiltä, voin vakuuttaa, että toivon itsekin olevani aikanaan juuri tuollainen nörttivanhus. Haaveilen osallistuvani kaikkiin mahdollisiin kokeisiin, ja työntäväni sensoreita kaikkialle minne sensoreita voi työntää.

Kirjoittaja on Vihreiden kuntavaaliehdokkaana Turussa, numerolla 169. Ks lisää täältä sekä FB-sivuilta.

Kuvan konsepti ei ole kovin hiottu, mutta kyllä silläkin kohdeyleisönsä voisi olla.  Kuvalähde:Kaleva

 

Teraloop-laskuri

Toissapäiväinen kirjoituksemme Teraloopista herätti ainakin muutaman median; kirjoituksen ovat huomioineet Tekniikka ja Talous, Vihreä Lanka, ja Tiedetuubi. Vihreä Lanka sai lopulta yhtiöltä myös vastauksen, jossa yhtiö kieltäytyy kertomasta ideastaan mitään tarkempaa vedoten liikesalaisuuksiin.  Teraloopin mukaan on syytä tehdä ero julkisuudessa olleiden järjestelmän konseptihahmotelmien ja sen välillä, millaiseen energianvarastointikykyyn yritys todellisuudessa pyrkii. Teraloopin mukaan näitä tavoitelukuja ei ole julkistettu, eivätkä ne ole vielä julkisia.”

Käytännössä Teraloop siis tuntuu sanovan, että aiemmin julkisuudessa olleet luvut on syytä unohtaa. Ne ovat kuitenkin ne luvut, joilla yritys on tullut esille, joita keskustelussa on pyöritelty ja joiden mukaan mielikuvia on luotu. On syytä kysyä, miksi niitä lukuja sitten on kerrottu julkisuuteen, jos ne ovat virheellisiä? Tai miksi virheellisiä lukuja ei ole korjattu?

Kuten aiemmassa kirjoituksessa totesimme, käytimme laskelmissa eri lähteistä (tiedotteet, julkinen patenttihakemus) saatuja, keskenään osin ristiriitaisia lukuja nimenomaan Teraloopin kannalta suotuisassa valossa. Kirjoituksen kirvoitti nimenomaan se, että näillä parhailla mahdollisillakaan luvuilla ja spesifikaatioilla idea ei fysiikan lakien perusteella vaikuttanut olevan toteutettavissa.

Tällä hetkellä lähinnä tiedetään, että Teraloop on saanut Tekesiltä maksimissaan 260 000 euron lainan; mitään todellista teknistä tietoa konseptista ei siis yhtiön itsensäkään mukaan ole julkisuudessa liikkunut.

Continue reading Teraloop-laskuri