Tag Archives: terveys

Kaikkien vähemmistöjen puolesta?

 

Vaikka lähtökohtaisesti olen brutaali numeromies, hetkittäin pohdin arvojakin.  Tällä kertaa pohdinnan laukaisi — mikäpä muukaan kuin alkoholi.

Eduskunta äänesti viime viikolla erittäin täpärästi siitä, että ruokakaupoissa sallitaan jatkossa myös väkevämpien oluiden myynti.  Vaikka prosenttiluvut näyttävät hämäävän pieniltä (rajat nousee 4.7%:sta 5.5%:iin),  absoluuttisen alkoholin maksimimäärä oluessa kasvaa peräti 17%. Kyseessä ei siis ole aivan mitätön lisäys.

Hallituspuolueidenkin edustajat saivat äänestää omantuntonsa mukaan — tosin ainakin kokoomuksen tapauksessa sillä edellytyksellä, että omantunnon ääni oli ryhmäkurin mukainen. Omassa puolueessani Vihreissä omantunnon ääni sai olla omantunnon mukainen, ja äänet jakautuivatkin 10-4. Enemmistö siis ei olisi nostanut prosenttirajoja.  Vihreiden puheenjohtajakin äänesti korotusta vastaan, ja perusteli päätöstään ennen muuta kansanterveydellä.

Erityisesti THL:n arvio onkin karua luettavaa: kun  katsotaan koko väestön tasolla, kaikki tutkimustieto viittaa siihen että saatavuuden parantaminen lisää absoluuttisen alkoholin kulutusta, joka taas lisää terveysriskejä merkittävästi. Alla oleva kuvaaja ei kerro kaikkea, mutta antaa kyllä suuntaviivoja.

Käytännössä erityisesti riskikäyttäjien määrä kasvaa, ja heille syntyvät vauriot pahenevat. Pähkinänkuoressa tuo on se olennaisin terveysvaikutus. Alkoholipolitiikkaan liittyy paljon muutakin, ja pystyn varsin hyvin ymmärtämään niitäkin, jotka äänestivät korotuksen puolesta. Asiat ovat monimutkaisia.

Sen sijaan minun on vaikea ymmärtää ihmisiä, joiden mielestä ongelmalla ei ole merkitystä, koska se koskee vain pientä vähemmistöä kuluttajista. Riskikäyttäjiähän on vain noin kymmenesosa väestöstä. Hiukan rapsuttamalla tämä on se argumentti, johon kaikki tiivistyy.  Alkoholi on ongelma vain vähemmistölle, joten enemmistön ei tarvitse välittää koko asiasta.

Tämä on sinällään täysin johdonmukainen asenne, jos elämänasenne muutenkin on kylmä ja ääri-individualistinen.  Pidän sitä kuitenkin jotenkin epäjohdonmukaisena, jos kuulen ajatuksen sellaiselta ihmiseltä, joka muutoin ajaa vähemmistöjen oikeuksia.  Omissa vihreissä piireissäni puolustetaan voimallisesti niitä, jotka ovat heikossa asemassa valtaväestöön nähden: vammaisia, maahanmuuttajia, homoja, saamelaisia, transseksuaaleja, mielenterveyskuntoutujia…

Miksi alkoholistit eivät olisi voimallisesti puolustettava vähemmistö, siinä missä nämä muutkin?

Perusteluja on sinällään helppo löytää, jos etsii. Liikuntavammainen pysyy liikuntavammaisena, vaikka miten soveltaisi positiivista ajattelua. Alkoholisti taas saattaa positiivisella ajattelulla jopa raitistua. Sairaus ei parane koskaan, mutta sen saa oireettomaksi jos lopettaa juomisen. Alkoholismi on siis hyvin erilainen vamma kuin muut vammat.

Lisäksi on hyvin vaikea tietää, mikä olisi ylipäätään toimiva tapa puolustaa alkoholisteja. Lähes jokaisella suomalaisella on lähipiirissä alkoholisti, ja jokainen joka on tilanteeseen yrittänyt puuttua tietää miten mahdotonta se on. Jokainen siinä tilanteessa ollut myös tietää, miten sietämättömäksi alkoholismi muuttaa ihmisen luonteen. Ryyppäävää alkoholistia kohtaan on vaikea tuntea pienintäkään empatiaa.

Ehkä ainoa mitä voidaan edes periaatteessa yrittää puolustaa on alkoholistin oikeus raitistumiseen. Tähän taas on vähänlaisesti keinoja varsinkaan lakipuolella. Sosiaalinen ympäristömme on niin alkoholilla marinoitu,  että on uskomatonta että raitistuneita alkolisteja ylipäätään löytyy. Aivan nuorin sukupolvi saattaa olla erilainen, mutta vasta aika näyttää muuttuuko mikään oikeasti.

Käytännössä lainsäädännöllä voidaan oikeastaan puuttua vain kahteen asiaa: saatavuuteen ja hintaan. Näissäkin pelivara on pieni, mutta se on kuitenkin olemassa.  Tutkimustieto saattaa olla puutteellista, eikä tutkimustieto varsinkaan kerro, miten alkoholiongelmia voisi oikeasti vähentää. Tutkimustieto ei ylipäätään juuri koskaan anna vastauksia laajoihin avoimiin kysymyksiin.

Sen sijaan rajattuihin kysymykseen saadaan kohtuullisen tarkkojakin vastauksia. Tässä tapauksessa tutkimustieto kertoo varsin vakuuttavasti, että nyt tehty päätös tulee nykytilanteessa pahentamaan vähemmistön ongelmia. Enemmistön elämään sillä on vähänlaisesti suoraa vaikutusta.

Jokainen joutuu painimaan yksin omantuntonsa kanssa, kun yrittää päättää mitä mieltä tästä asiasta on.  Itse olen päätymässä siihen, että jos Vihreänä haluan puolustaa heikkojen vähemmistöjen oikeuksia, sen täytyy tarkoittaa kaikkia heikkoja vähemmistöjä. Myös alkoholisteja.

Mummeleiden matematiikkaa

“Oletetaan ensin mummeli möykyksi, joka on kiinni kahdessa vipuvarressa.”

[English version: click here]

Venäytin kesällä polveni nivelsiteet — kosmisessa skaalassa yhdentekevää, mutta johti mielenkiintoiseen vektorianalyysiin, ja ymmärtämään paremmin mummeleita portaissa.

Tasaisella käveleminen alkoi sujua nopeastikin. Portaita nouseminen sen sijaan vaati todellista kuntoutusta. Samalla aloin kiinnittää huomiota siihen, että vanhat mummelit puhisevat tuskaisesti kun kiipeävät ylös portaita. Miksi?

Vastaus löytyy lukiofysiikasta. Mummeli voidaan mallintaa usealla eri tavalla. Mielestäni kuva 1 on yksinkertaisin. Oletetaan ensin mummeli möykyksi, joka on kiinni kahdessa vipuvarressa (vasemmalla). Reisi ja sääri oletetaan tässä yhtä pitkiksi (pienet erot eivät muuta olennaista lopputulosta).

Pienellä miettimisellä huomaa, että jos oletetaan nilkka liikkumattomaksi, mummeli voidaan yhtä hyvin mallintaa väkipyörästönä (oikealla).  Mummeli on möykky, joka roikkuu köydessä väkipyörän (lonkka) alla. Köysi kulkee toisen väkipyörän (polvi) kautta kolmanteen väkipyörään (nilkka).  Nilkasta roikkuu taas mummelin painoinen möykky, jolloin systeemi on tasapainossa. Polveen kohdistuu tällöin voima F, joka pitää laskea.


Kuva 1. Mummelin mallinnus väkipyörästönä

Laskenta vaatii hieman vektorilaskentaa ja trigonometriaa (Kuva 2). Pystysuorat voimat kohdistuvat vastakkaisiin suuntiin, eli voima Fp=mg*(cosa-cosb). Vaakasuorat voimat taas summautuvat, eli Fv=mg*(sina+sinb).

Kuva 2. Vektorilaskenta

Voimavektorin magnitudi (pituus) on F= sqrt(Fp²+Fv²), josta muutaman välivaiheen kautta saadaan  F=2*m*g*(1- cos(a+b)). Voima on pienin eli nolla silloin kun a+b=0. Tämä on tilanne esim suoraan seistessä tai selällään (tai vatsallaan) maatessa. Se on suurin eli 4*m*g silloin kun a+b on 180 astetta.

Vektorisummat voi piirtää graafisesti. Kuvassa 3 on kolme esimerkkitapausta. (Voima on normalisoitu pituuteen 1, eli vektorin pituus 1 tarkoittaa voimaa 2*m*g). Jos kävellessä jalat heiluvat 30 astetta, polveen kohdistuva kokonaisvoima on noin 0.5 yksikköä eli m*g. Polvi joutuu siis kannattelemaan suunnilleen mummelin oman painon.

Kuva 3. Vektorit graafisesti

Portaissa voima nouseekin äkkiä lähelle arvoa 1.5 eli 3*m*g. Voima on siis suurempi kuin mummelin oma paino. Tämä tuntuu ensin oudolta, mutta pitää muistaa että mummeli joutuu nostamaan itsensä ylöspäin oman reitensä pituisen vipuvarren päästä.

Kyykystä ylös nouseminen vaatii jo voiman 4*m*g; tosin tässä vaiheessa mallinnus ei enää välttämättä ole täysin luotettava.

Toisin sanottuna: portaissa mummelin polvi voi vipuvoimien takia joutua hetken kestämään kolme kertaa mummelin oman painon. Tämä on aika rajua, kenelle tahansa.

Kun seuraavan kerran näet mummelin mönkimässä tuskaisesti ylös portaita, muista F=2*m*g*(1- cos(a+b)). Ja pysähdy auttamaan mummelia.