Datanörtti ehdolla aluevaltuustoon

Olen ehdolla aluevaltuustoon, Vihreänä Varsinais-Suomessa. En siksi että kokisin olevani selkeästi pätevin ehdokas — faktat eivät sellaista väitettä tue. Mutta uskon kyllä olevani tuhannen pätevimmän varsinais-suomalaisen joukossa. Ja kun ehdokkaita kaiken kaikkiaan tulee olemaan yli viisisataa, niin tilastollisesti katsoen uskon olevani oikeassa seurassa ainakin 50% todennäköisyydellä.

Mitä aluevaltuusto sitten tekee, ja miksi sinne tarvitaan juuri kaltaiseni datanörtti?

Aluevaaleihin on neljä kuukautta, ja vielä tässä vaiheessakaan kukaan ei todellisuudessa tiedä mitä aluevaltuusto tekee.   Valtavaa alueuudistusta tehdään nyt niin nopeasti että asiat saattavat sotkeentua megalomaanisesti lähivuosina, ja kaikkeen pitää varautua. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen budjetti on kahden miljardin kokoluokkaa, ja se vastaa lähes puolen miljoonan ihmisen terveydenhuollosta. Kovin pahoja virheitä ei saisi tapahtua, mutta pieniä tapahtuu varmasti.

Tällaisessa tilanteessa tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät dataa, osaavat analyyttisesti pilkkoa massiviisia kokonaisuuksia pienemmiksi, eivätkä mene paniikkiin. Se on ominta osaamisaluettani niin ammatillisesti kuin politiikkaharrastuksessakin (ks analyysejäni liittyen esim kuntadatan visualisointiinraitiotiehen, joukkoliikenteeseen, tiedolla johtamiseen, autoilun terveysriskeihin, ja ilmastopolitiikkaan).

Vaikka olen kriittinen sitä kiirettä kohtaan jolla uudistusta tehdään, pidän uudistusta tarpeellisena, jopa välttämättömänä.   Terveydenhuollon kriisin tunnistavat kaikki, jotka ovat missään tekemisissä julkisen terveydenhuollon kanssa. Nykyisellä toimintamallilla kriisi ei tule ratkeamaan. Nyt maksajilla (eli kunnilla) ei ole mitään tapaa tietää, mitä erikoissairaanhoito tulee maksamaan — joku sairastuu, ja se maksaa jotakin, ja kunta maksaa sen mitä käsketään. Pieni kunta voisi teoriassa ajautua selvitystilaan jo muutaman syöpäpotilaan hoidon takia.

Kriisi koskee selvimmin maakunnan pieniä ja ikääntyviä kuntia, mutta myös Turkua. Turun väestö vanhenee kovaa vauhtia, ja kymmenen vuoden kuluttua tilanne tulee olemaan dramaattisesti nykyistäkin vaikeampi. Ilman leveämpiä hartioita tulevaisuus olisi huomattavan haastava. Kun hartiat ovat koko maakunnan levyiset, tilanne on paljon parempi.

Uudistuksen tärkein tehtävä onkin tuoda palvelut tasapuolisesti sinne missä niitä oikeasti tarvitaan, riippumatta kuntarajoista.  Tarpeen määrittelyyn tarvitaan dataa, dataa ja dataa. Siksi aluevaaliuudistus onkin ennen muuta tietohallintouudistus. Kokemukset julkisen sektorin tietohallinto-osaamisesta eivät anna olettaa, että tämä menisi aivan täysin sukkana läpi heti ensimmäisellä kerralla.

Uudistuksesta kuitenkin selvitään, kunhan prioriteetit ovat selvät. Ykkösprioriteetti on se, että kukaan ei kuole tai vammaudu uudistuksen takia. Tämä kannattaa sanoa ääneen ja pitää tiukasti ohjenuorana, koska riski on olemassa, vaikka se luultavasti onkin pieni. Tietojärjestelmien ei tarvitse mennä kovin pahasti solmuun, että lähetteitä jää lähettämättä tai kriittinen tieto kulkematta.

Muut prioriteetit ovatkin sitten kaikki suunnilleen yhtä tärkeitä.

    • Vuoden 2023 alussa täytyy tietää oikeasti, mitä ollaan tekemässä. Silloin nimittäin täysi vastuu siirtyy hyvinvointialueille.
    • Vuoteen 2025 mennessä täytyy olla ainakin suuntaviivat siitä, miten hyvinvointialueiden rahoitusta lähdetään suunnittelemaan pidemmällä aikavälillä. Toistaiseksi rahoitus tulee suoraan valtiolta, mutta tämä ei nähdäkseni ole pidemmän päälle kestävää. Rahan ja vastuun täytyy seurata toisiaan, joten ennen pitkää alueilla täytyy olla verotusoikeus.
    • Koko ajan pitää varmistaa, että ihmisten kohtelu on tasapuolista ja perustuu heidän todellisiin tarpeisiinsa. Jokaisella kunnalla on omat erityisintressinsä joita pyritään suojelemaan, vaikka muut kärsisivät.  Aluevaltuustossa kuitenkin edustetaan koko aluetta, ei omaa kuntaa tai omaa erityisryhmää. Tarpeet ja toimenpiteet voidaan määritellä ainoastaan tiukan datapohjaisuuden kautta.

Olen Varsinais-Suomen Tieteen ja teknologian vihreiden puheenjohtaja, ja toimin Vihreiden edustajana Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnassaOlin ehdolla myös kesän 2021 kuntavaaleissa, ja näkemykseni niissä ovat relevantteja myös aluevaaleissa: Kuntavaalit 2021

Turun ilmastopolitiikka vuonna 2039?

Jos kirjoittaisin ilmastopoliittisen runon, sen nimi olisi “Oodi ydinvoimalle”. Niin tärkeänä pidän tätä teknologiaa maailmalla ilmastonmuutoksen torjunnassa. Aihe vain ei ole kovin ajankohtainen juuri Turun 2021 kuntavaaleissa… paitsi jos ajatellaan tilannetta usean valtuustokauden päähän. Turun ilmastotavoitteet ovat vuodessa 2029, mutta sen jälkeenkin on kehityttävä.  Pienydinvoimaloita ei voi kokonaan sulkea pois.

Miksi ydinvoima on vaihtoehto?

Olen kirjoittanut aiheesta vuosien varrella paljonkin, jopa niin paljon että vuonna 2017 tajusin että on paljon muitakin tärkeitä asioita. Blogikirjoitukseni “Pakkomielteet ja energiapolitiikka” on edelleen täysin kurantti katsaus aiheeseen, ja siihen kannattaa tutustua. Myös vuoden 2017 linja pitää:  Periaatteistani en tingi: energiakysymys on tärkein yksittäinen ilmastokysymys, ja siinä ei pidä sallia huuhaata.  Käytännössä olen kuitenkin kirjoittanut aiheesta jo niin paljon, että lisäjankkaus ei tuota lisäarvoa. Linkki vanhoihin kirjoituksiin saa lähtökohtaisesti riittää.  On aika laajentaa fokusta, ja käsitellä jatkossa muitakin asioita.

Tässä kuitenkin avoimuuden nimissä tiivis katsaus asiaan.

Continue reading Turun ilmastopolitiikka vuonna 2039?

Kuka on todellinen suomalainen?

Kuntavaalit lähestyvät, ja trollit heräilevät pesäkoloistaan. Omassa kampanjassani olen saanut olla rauhassa, mutta ulkomaalaistaustaiset Vihreät kanssaehdokkaani ovat saaneet huomata tämän. Ulospäin se ei paljon näy, koska tukiryhmäläiset osaavat jo päivystää aina kun ehdokas jotain julkaisee. Somekanavat näyttävät siisteiltä. (English version: click here)

Niistä piilotetaan yleisörinät, perinpohjaiset selitykset siitä miten suomalaiseksi ei tulla muuttamalla vaan syntymällä, ja käytännössä-tappouhkaukset-mutta-juridisesti-ei-ihan (yksi kevään suosikkivinkki näyttää olevan se, että Aurajoessa on mukavaa uiskennella). Käsittämätöntä paskaa siis.

Kuka sitten on todellinen suomalainen?  Oma vastaukseni: aivan kuka tahansa, joka

    • Asuu Suomessa
    • Haluaa asua Suomessa jatkossakin, ja osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan parhaansa mukaan.
    • Haluaa opetella suomen kielen niin hyvin, että pärjää täällä
    • Hyväksyy tärkeimmät suomalaiset perusarvot kuten tasa-arvo, syrjimättömyys, ja erimielisten kunnioittaminen.

Siinä se. Ihonvärillä ei ole väliä, äidinkielellä ei ole väliä, uskonnolla ei ole väliä. Sillä on väliä, mitä haluaa tehdä. (Lisäys: Suomen kielen sijaan voi joskus tulla kyseeseen myös ruotsi tai esimerkiksi viittomakieli).

Kuntavaaleissa määritelmä on itse asiassa vielä tätäkin paljon löysempi. (Löydät määritelmät suomeksi täältä  ja muilla kielillä täältä).  Äänioikeus on suoraan jokaisella EU-maan kansalaisella joka asuu täällä, asumisen pituudesta riippumatta. Muun valtion kansalaisen täytyy olla asunut täällä yhtäjaksoisesti kaksi vuotta.  Kuntavaaleissa halutaan lähtökohtaisesti kuulla kaikkien niiden ääntä, jotka osallistuvat kunnan elämään. Se on oikein.

Maahanmuuttoa voi katsoa ainakin kahdesta näkökulmasta: humanitäärinen ja käytännöllinen. Humanitäärinen näkökulma on tärkeä: meillä on velvollisuus auttaa, kun muiden ihmisten maailma romahtaa. Lähtökohtaisesti pidän kyllä paikan päälle annettua apua parhaana vaihtoehtona: ideaalimaailmassa autetaan ihmiset jaloilleen omissa kotimaissaan. Mutta jos koko kotimaasta ei ole mitään jäljellä, tämä ei ole realismia. Vaikkapa Syyria, Somalia, Irak tai Afganistan eivät kovin nopeasti tule nousemaan. 

Käytännöllinen puoli on silti aivan yhtä tärkeä. Turku ja Suomi ylipäätään eivät tule pärjäämään ilman maahanmuuttoa. Meitä odottaa eläkepommi, jolle ei ole maksajia. Syntyperäisten suomalaisten määrä vähenee koko ajan. En osaa nähdä tätä yhtään minkäänlaisena tragediana, kunhan tilalle sitten saadaan ei-syntyperäisiä suomalaisia. 

Me voimme ehdottomasti edellyttää maahanmuuttajiltamme myös vaivannäköä ja sopeutumista. Ilman hyvää kielitaitoa Suomessa ei pärjää, ja kieltä on opittava. Joissakin kulttuureissa on piirteitä, jotka eivät Suomeen sovi — esimerkiksi naisten alistamisesta ja homofobiasta on vain päästävä yli ja sopeuduttava. Mutta jokainen, joka tämän vaivan suostuu näkemään, on hyväksyttävä suomalaiseksi muiden joukossa. 

Lisätietoa: Turun Vihreät international page (tietoa 18:lla kielellä).  Olen Turun Vihreiden ehdokas vuoden 2021 kuntavaaleissa, numerolla 424. Lisää ajatuksiani löydät täältä.

Who is a real Finn?

The municipal elections are approaching, and the trolls are emerging from their caves. My own campaign has been left in peace, but almost all foreign-born Green candidates have major problems. Because the problems have been anticipated, they have been largely prevented. Most candidates have friends who help clean up their social media accounts.  (Finnish version: click here).

There is a lot of harassment: generally hostile comments, long explanations about how only white Finns are real Finns and the rest should get out, and death-threats-that-are-not-quite-death-threats. (In Turku, a popular suggestion seems to be that the candidates should take a swim in the Aura river. A threat? Yes. Provable? No).  Even though these comments get cleaned up, this is total shit.

So who is a real Finn? My own answer: Absolutely anyone who

    • Lives in Finland
    • Wants to live in Finland in the future, and to participate in our society
    • Wants to learn Finnish well enough to manage life here
    • Accepts the most important Finnish values: equality, lack of discrimination, respect for those who disagree.

That is all. Skin color is not an issue, mother tongue is not an issue, religion is not an issue. The only issue is what the person wants to do. (Comment: instead of Finnish, the language to be learned could be Swedish, or for example sign language).

In the municipal elections, the criteria are even looser than mine. (You can read the criteria in English here and in multiple other languages here). In principle, every EU citizen who lives here is eligible to vote. Non-EU citizens must have lived here for at least two years to be eligible. The idea is that in the municipal elections everyone should have a vote if the participate in the local life. This is a good idea.

There are at least two ways to look at immigration: as a humanitarian issue, and as a practical one. The humanitarian approach is important. We need to help those whose world has collapsed. In general, I would prefer to help people where they live. In an ideal world, we would help people rebuild their lives in their own countries. However, this is not possible if there is no country there. Places like Syria, Somalia, Iraq or Afghanistan simply do not seem to be stabilizing anytime soon.

The practical approach is equally important. Turku, and Finland in general, is not going to function for very long without immigration. We are facing rising pension costs but too few people to pay for them. The number of native-born Finns is starting to decrease. I do not see this as any kind of a tragedy, as long as we can get enough non-native-born Finns.

We can definitely expect immigrants to work hard and to adapt, just like we expect everyone else to do. It is necessary to learn the language to function in society. Some cultures have traditional elements that are simply not acceptable in Finland — homophobia and oppression of women simply have no place here, for example. But everyone who makes the effort to adapt is definitely welcome here as a Finn among Finns.

For more information: the Turku Greens international page has information in 18 languages.  I am a Green candidate in the Turku municipal electrions, with number 424. My introduction in English is here. You can find information and blog posts in English  here

 

Ehdokasnumerologiaa

 

Kuntavaalien yksi jännitysmomentti on se, että minkäköhän ehdokasnumeron saa.  Numerothan arvotaan ensi torstaina.  Asialla ei ole minkäänlaista merkitystä mihinkään, mutta niin sitä vain itsekin pohtii, ihminen kun on irrationaalinen psykofyysinen entiteetti. Jotta saisin niskaotteen irrationaalisesta puolestani, tein viikonloppuna pienen simulaation, jolla asiaa voisi koittaa ennustaa. Ehdokasnumerojen jakauma ei nimittäin ole millään tavalla satunnainen, vaikka toisin voisi kuvitella!

(Kommentti 14.5.: ehdokasnumeroni on nyt lopulta 424, mikä tarkoittaa että olisin menettänyt kaikki rahani jos olisin tämän blogin mukaisesti lyönyt vetoa. Mutta siihen oli noin 60% todennäköisyys. Vuoden 2029 vaaleissa vasta aletaan nähdä, osaanko hommani).

Turun Sanomien mukaan ehdokkaita on yhteensä 670, ja listoja on kaikkiaan 14. Täyden sadan ehdokkaan listat on viidellä puolueella (Vihreät, SDP, Vasemmistoliitto, PS, Kokoomus+KD). Pienempiä listoja ovat RKP (71), Liike Nyt (21), SKP (8), Piraatit (4), Kristallipuolue (4), Liberaalit (2), Kansalaispuolue (1) ja Avoin puolue (1).

Continue reading Ehdokasnumerologiaa

Translate »