Miten datamössö saadaan kuntalaisten palvelukseen?

 

Jos kunnissa halutaan tehdä hyviä päätöksiä, päättäjillä pitää olla käytössään hyvää dataa. Valitettavasti kaikki maailman data on lähtökohtaisesti epämääräistä mössöä. Siitä ei saa mitään hyödyllistä irti ilman massiivista työmäärää.  Turku ei ole poikkeus — ei hyvässä eikä huonossa.  Ongelmiin ei ole helppoja ratkaisuja, mutta jotakin suuntaviivoja voin esittää.

Olen päässyt näkemään Turun datatilannetta sekä luottamushenkilönä että pari vuotta pätkätyöntekijänä (tarkemmin täällä). Tieto lisää tuskaa: luottamushenkilönä kuvittelen kovastikin ymmärtäväni, miten älykästä kaupunkia pitäisi johtaa. Todellisuutta nähneenä  joudun pitämään luottamushenkilöintoani aika naiivina.  Asioiden tekeminen on oikeasti vaikeaa.

Kuntapäättäjänä olisi kovin mukavaa, jos elämä olisi kuin amerikkalainen elokuva: päättäjät sulkeutuvat pimennettyyn tilannehuoneeseen, jossa suurille ruuduille heijastetaan värikkäinä karttoina reaaliaikainen tilanne siitä mitä juuri nyt tapahtuu, ja tekoäly kertoisi mitä juuri nyt pitäisi tehdä.

Todellisuudessa, jos kuntapolitiikka olisi elokuva, se olisi lähinnä jokin ankea 80-luvun kotimainen leffa. Datasta on puutetta, ja se vähäkin on köyhää ja väritöntä. Toisaalta, silloin kun datasta ei ole puutetta, sitä pursuaa niin paljon ja niin epämääräisessä muodossa, että kukaan ei sitä voi hallita.

Sekä päättäjien että kansalaisten olisi hyvä ymmärtää ainakin kolme asiaa.

Continue reading Miten datamössö saadaan kuntalaisten palvelukseen?

Politiikka kaaoksenhallintana

Politiikka, jokaisella politiikan tasolla, on ennen muuta kaaoksenhallintaa. Maailmassa tapahtuu jatkuvalla syötöllä täysin  järjettömiä asioita. Päättäjän tärkein ominaisuus on kyky pysyä rauhallisena, hahmottaa mitkä älyttömyydet ovat oikeasti tärkeitä ja mitkä vain somekohinaa, ja reagoida niihin harvoihin oikeasti tärkeisiin päättömyyksiin ilman, että päämäärä ja kokonaiskuva katoavat.

Tätä rauhallisuutta pysty vahvistamaan sillä, että hankkii aina mahdollisimman paljon tietoa asioista. Siksi olen itse mukana politiikassa. Olen 48-vuotias fysiikan tohtori Turusta. Filosofiani on äärimmäisen pelkistetty: ajan järjen käyttöä yhteisissä asioissa.  Päätökset on tehtävä faktapohjaisesti ja analyyttisesti.  Vihreät ovat tässä suhteessa todella paljon mainettaan parempia, ja siksi olen Vihreissä viihtynytkin — ja Viitteessä erityisesti.

Continue reading Politiikka kaaoksenhallintana

Päättämisen illuusioton luottopakki

Vaikeina aikoina ihmiset tarvitsevat eturintamaan päättäjiä, jotka pystyvät luomaan positiivisen ja innostavan vision tulevaisuudesta, olivat nykyhetken faktat kuinka vaikeita tahansa. Koska päätöksenteko on oikeasti tiimityötä, nämä innostavat päättäjät tarvitsevat luottopakeikseen illuusiottomia päättäjiä, jotka pystyvät  analysoimaan faktoja kiihkottomasti ja luomaan inhorealistisen tilannekuvan siitä, missä oikeasti mennään. That’s me. Siksi olen taas Vihreiden ehdokkaana Turun kuntavaaleissa. (Muut jo nimetyt tiimiläiset löydät täältä).

Turun ja koko Suomen tilannekuva on juuri tällä hetkellä niin sumea, että näissä oloissa on melko tyhjää lähteä tekemään kovin tarkkoja vaalilupauksia.  Vain yksi asia on varma: ensi kaudesta tulee raskas ja vaikea. Se sopii minulle.

Continue reading Päättämisen illuusioton luottopakki

Kohti uutta

Jokaisessa hopeareunuksessa on pilvensä.  Hopeareunus: olen saanut työtarjouksen josta ei voinut kieltäytyä.  Toimin seuraavat kolme vuotta Turun kaupungin Smart and Wise Turku -hankkeessa, ja johdan älyförin pilottiprojektia.  Pilvi:  koska kyseessä on kaupungin joukkoliikenneprojekti, olen jatkossa esteellinen toimimaan joukkoliikennelautakunnassa. Olenkin jättänyt eronpyynnön lautakunnasta.

Mikä älyföri?

Kaikessa yksinkertaisuudessaan se on kuljettajaton Föri:  autonomisesti ilman kuskia liikkuva jokilautta. Tuon tarkempaa määritelmää on vaikea antaa antaa, koska vastaavaa ei ole vielä missään.  Ajatusta on Turussa pohdittu jo useita vuosia, ja  konseptin ympärillä on vuosien varrella tehty paljon hyvää selvitystyötä.  Ideoita on paljon. Nyt täytyy sitten päättää mikä on oikeasti mahdollista ja kannattavaa, ja toteuttaa se.

Continue reading Kohti uutta

Nottingham: Turku vuonna 2050?

Jokaisen turkulaisen päättäjän kannattaisi vierailla Nottinghamissa: se on kaupunki, jota Turun täytyy muistuttaa 2050-luvulla, jos Turku toivoo olevansa vielä silloin osa Suomen kasvukolmiota. Tämän yhteyden tajusin Turun joukkoliikennelautakunnan perehtymismatkalla Englannissa.

Nottinghamissa on nyt reilut 300,000 asukasta, ja maakunnan alueella reilu 800,000. Asukkaista lähes 60,000 on opiskelijoita. Keskusta on melkoisen ahdas. Kaupungissa on paljon turismia. Se on entinen teollisuus- ja kaivoskaupunki, joka nyttemmin on siirtynyt enemmän teknologia-alalle. Samantyyppisiin lukemiin Turun seudunkin pitäisi tähdätä 2050-luvulla, vaikka maakuntamme pienemmäksi jääneekin. Continue reading Nottingham: Turku vuonna 2050?

Translate »