Tag Archives: työttömyys

Työttömien mahduttamisesta (perjantaikirjoitus)

 

“Miten Suomen 368 100 työtöntä työnhakijaa saadaan tungettua niihin 16 878 avoimeen työpaikkaan?” parahti eräs tuttavani hiljattain.  Voin lohduttaa, että tämä näyttäisi olevan työttömyysongelmista pienin. Jokaiseen työpaikkaan pitäisi siis saada 22 työtöntä. Tämä onnistuu helposti.

Työikäisen suomalaisen miehen keskimääräinen painoindeksi on 27.1 kg/m² ja keskipituus 178 cm, jolloin painoksi tulee noin 86 kg. Ilmatäytteisen ihmisen tiheys on tunnetusti suunnilleen sama kun veden (1 Mg/m³), jolloin tilavuus olisi suunnilleen tuo sama 86 litraa.

Varsinainen lihasmassa on huomattavasti raskaampaa. Avoimen kirjallisuuden perusteella on kuitenkin vaikea päätellä, kuinka suuri ihmisen tilavuus on, jos ylimääräinen ilma poistetaan esimerkiksi oksasilppuria käyttäen. Kokemuspohjaisesti oletan, että tilavuus on jossakin 70 litran paikkeilla.  Joka tapauksessa 22 työttömän yhteistilavuus on reilusti alle 2 kuutiometriä.

Nämä 22 työtöntä saadaan siis helposti mahtumaan biotuubiin, jonka pinta-ala on neliömetri ja korkeus 1.5-2 metriä. Tehokkaassa flexi-officessa työntekijätiheys voi helposti nykyään olla 1 per neliömetri. Nuo 368,100 työtöntä mahtuvat siis aivan mainiosti 16,878 työntekijän vaatimaan tilaan.

Tämä on itse asiassa ällistyttävän pieni pinta-ala. Aikoinani olen työskennellyt Salossa teollisuuskompleksissa, jossa oli parhaimmillaan  3000-5000 työntekijää. Meillä oli kuitenkin kohtuuttoman väljät tilat — kubiklen koko oli enemmän kuin 2×2 metriä, ja mm WC:t olivat isot. Kaikki Suomen työttömät saisi aivan helposti mahdutettua tähän yhteen ainoaan kompleksiin — joka käsittääkseni on nykyään vieläpä tyhjillään.

Ongelmia ei pidä turhaan nähdä siellä, missä niitä ei ole. Tämä ratkeaa helposti.

(Kirjoittaja on ollut akateeminen pätkä- ja silpputyöläinen vuodesta 2012. Lisää vastaavia kirjoituksia: Perjantaikirjoitukset. Lisää asiaa työttömyydestä, osa vakavaa osa ei: Työttömyys. Lisää epämääräistä laskentaa: WeirdMath.)

Waring_forside2_product_large

 

 

Viikon bisnesinnovaatio: antihakemuspalvelu (perjantaikirjoitus)

Työttömyystilastoja aiotaan jatkossa siistiä niin, että TE-toimistot lähettävät entistä enemmän ns työtarjouksia. Näiden idea on periaatteessa hyvä: TE-keskus etsii tietokannoistaan työpaikkoja jotka saattaisivat sopia työttömälle, ja vaatii työtöntä hakemaan niihin.

Idean heikkous on se, että TE-keskuksella ei ole ammattitaitoa arvioida, onko työnhakijalla oikeasti edellytyksiä tehdä tehtävää. Jos työtön kuitenkin jättää hakematta, häntä rankaistaan karenssilla. Kuten Sakari Timonen kärkevään tyyliinsä analysoi, kyseessä on ennen muuta uhkavaatimus. Jopa yleensä varsin neutraali Yle puhuu suoraan työttömien rankaisemisesta.

Viime vuonna työtarjouksia lähetettiin 563 478 kappaletta (vuonna 2013 alle 200 000). TE-keskusten käyttämässä mol.fi-palvelussa on tällä hetkellä 17 119 avointa työpaikkaa koko Suomessa, kun taas työttömiä työnhakijoita on tällä hetkellä 368 100 kappaletta.

Pakkohakemusten määrä tulee vain ja ainoastaan kasvamaan, ja mol:issa ilmoittavien työnantajien määrä taas laskemaan. (Käytännössä jokainen rekrytoija jonka kanssa olen puhunut on todennut, että mol:issa on mahdoton mainostaa juuri tämän pakkohakemusvyöryn takia. Kaupallisissa palveluissa kuten Oikotie tai Monster tulee toki satoja epätoivoisia hakemuksia, mutta täysin vastentahtoiset puuttuvat).

Continue reading Viikon bisnesinnovaatio: antihakemuspalvelu (perjantaikirjoitus)

Mikä taikasana helpottaisi työttömien tilannetta eniten?

Taikasana on “valituskelpoisuus”.  Vuorokausi sitten kirjoittamani blogikirjoitus “Miksi työttömyys halvaannuttaa 4” on saanut varsin paljon huomiota. Kirjoituksessa väitin, että uusin hallituksen esitys saattaa antaa työvoimaviranomaisille oikeuden tehdä hallinnollisella päätöksellä kymmenistä tuhansista silpputyöläisistä pakkoyrittäjiä vailla sosiaaliturvaa.

Koska itsekriittisyys on eniten arvostamani tylyyden laji, olen kirjoittanut jo toisen kirjoituksen, jossa osin kyseenalaistan omat näkemykseni.  Esityksessä on ilman muuta positiivisiakin piirteitä, ennen muuta nykyisten yrittäjien kannalta. Sensijaan en edelleenkään näe, mikä estäisi pakkoyrittäjätulkinnan.  Toisaalta en ole enää aivan varma, olenko varma oikein mistään.

Miksi näin?

Continue reading Mikä taikasana helpottaisi työttömien tilannetta eniten?

Lisäpohdintaa re HE 94/2015

Omat mielipiteensä pitää aina osata kyseenalaistaa välittömästi. Olen saanut eilisen hallituksen esitykseen HE 94/2015 liittyvän kirjoituksen pohjalta erittäin hyvän ja asiallisen vastakirjoituksen, joka pakottaa miettimään oliko tulkintani sittenkään oikea.

Kirjoituksessani epäilin, että lakiesitys muuttaisi suuren joukon nykyisiä silpputyöläisiä pakkoyrittäjiksi. Tämä koskisi ennen muuta laskutuspalveluiden käyttäjiä.

Vastineen on kirjoittanut Suomen Yrittäjien edustaja Facebook-sivuillaan (koko teksti on myös liitetty alle). Tässä omat tulkintani ja pohdintani.

Lisäys 25.11. Myös Suomen Ekonomit sekä Suomen journalistiliitto ovat esittäneet skeptisiä näkemyksiä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että esityksen vaikuttavuususarviot ovat jääneet vähintäänkin puolitiehen.

Continue reading Lisäpohdintaa re HE 94/2015

Miksi työttömyys halvaannuttaa, osa 4: Hallituksen esitys 94/2015

Paholainen elää yksityiskohdissa.  Hallituksen esitys 94/2015 näyttää päällisin puolin yhtä tylsältä ja tekniseltä kuin mikä tahansa hallituksen esitys.

“Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia ja työttömyysturvalakia. ….  Maksuvelvollisuuden uudesta määrittelystä johtuen työttömyysturvalakiin ehdotetaan vähäisiä muutoksia, joista merkittävin on yrittäjämääritelmän muuttaminen. Samoin työttömyysetuuksien rahoituksesta annettuun lakiin ehdotetaan vähäisiä, lain toimeenpanoa helpottavia muutoksia.”

Ja niin edespäin.  Näyttää siltä, että vain kaksi tahoa on tajunnut lukea esityksen läpi analyyttisesti, ja yrittänyt ymmärtää mitä se oikeasti tarkoittaa.  Kummallakin on oma lehmä ojassa, koska niille tästä muutoksesta saattaa olla suoraa haittaa. Silti ne ovat oikeassa.

Continue reading Miksi työttömyys halvaannuttaa, osa 4: Hallituksen esitys 94/2015