All posts by Jakke Mäkelä

Physicist, but not ideologically -- it's the methods that matter. Background: PhD in physics, four years in basic research, over a decade in industrial R&D. Interests: anything that can be twisted into numbers; hazards and warnings; invisible risks. Worries: Almost everything, but especially freedom of speech, Internet neutrality, humanitarian problems, IPR, environmental issues. Happiness: family, dry humor, and thinking about things.
Talvivaara

Talvivaara 58: Miten vaikuttaa ilmastonmuutos?

7 Comments

Talvivaaran (nyk Terrafamen) kaivosfiaskossa on yksi aspekti, jota tietääkseni kukaan ei ole analysoinut kunnolla: miten ilmastonmuutos vaikuttaa kaivoksen tulevaisuuteen? Bioliuotus on osoittautunut äärimmäisen herkäksi sään vaihteluille, ja kaivoksen eliniäksi on arvioitu ainakin 30 vuotta. Alla esitän arvion, että nimenomaan viime vuosien kaltaisten äärisateiden todennäköisyys voi jopa kymmenkertaistua. Miten yhtiö on varautunut siihen?

Kysymys nousi esiin taas ennen joulua, kun yhtiö joutui  juoksuttamaan sulfaattipitoisia vesiä luontoa johtuen mm “yllättävistä sateista”.  Valvontaviranomainen eli Kainuun ELY-keskus teki varsin ainutlaatuisen päätöksen: viranomainen kielsi juoksutukset, mutta  suositteli niitä siitä huolimatta. Business as usual Kainuussa siis.

Sateet ovat tätä ennen yllättäneet yllättävästi ainakin marraskuussa 2012 (Talvivaara 1,  Talvivaara 2, Talvivaara 3),  sen jälkeen joulukuussa 2013  (Talvivaara 36), ja sitten helmikuussa 2015 (Talvivaara 52). Onkin oikeastaan vain yksi mielenkiintoinen kysymys: milloin tulee seuraava odottamaton odottamaton yllätystilanne?

Continue reading Talvivaara 58: Miten vaikuttaa ilmastonmuutos? →

Perjantai, Tiede

Joulutarina: maailman masentavin instrumentti

Joulun kunniaksi kerron maailman masentavimmasta ja lannistavimmasta tiedelaitteesta.

Pääsin aiemmin tänä vuonna työpätkällä tutustumaan Brewer-spektrofotometriin. Brewer on auringon ultraviolettimittausten Ferrari ja Rolls Royce yhtä aikaa. Niitä on koko maailmassa käytössä korkeintaan  sata.

Tiiviisti: jos olet ultraviolettisäteily, Brewer tietää sinusta kaiken. Se pystyy muutamassa minuutissa skannaamaan puolen nanometrin tarkkuudella alle 290 nm aallonpituudesta (UVB) aina yli 340 nm taajuuteen (lähes näkyvää valoa).  Laitteiston pystyy automatisoimaan lähes täysin.

Laite täytyy kuitenkin osata kalibroida. Ja tässä vaiheessa huoneeseen astuu ankeuttaja. Käytännön tasolla kalibrointi voidaan tehdä riittävällä tarkkuudella. Filosofisella tasolla se kuitenkin epäonnistuu aina.

Continue reading Joulutarina: maailman masentavin instrumentti →

Riskit, yhteiskunta

Vastaanottokeskukset ja tulipalot: satakertainen riski?

Yle julkisti juuri hätkähdyttävän karttakuvan vastaanottokeskusten tulipaloista. Tulipaloja on ollut  alle kolmessa kuukaudessa (25.9.- 10.12.) välisenä aikana 10 kappaletta,  joista tuhopolttoja tai niiden yrityksiä varmuudella ainakin seitsemän.

Luku vaikuttaa kammottavan suurelta. Mutta rauhoittavatko tilastot? Usein rauhoittavat; tällä kertaa eivät. [Lisäys 12.12.: alle vuorokausi tämän kirjoittamisen jälkeen paloi myös Asikkalassa].

Continue reading Vastaanottokeskukset ja tulipalot: satakertainen riski? →

Tiede, yhteiskunta

Mikä on apurahatutkimuksen hyötysuhde?

4 Comments

Säätiöiden apurahat tieteelle ja tutkimukselle ovat yksikäsitteisesti hyvä asia.  Varsinkin moni humanistinen tutkimus tai väitöskirja jäisi kokonaan tekemättä ilman niitä. Mutta ne ovat ennen muuta yksittäisten tutkijoiden pelastus. Mitä tapahtuisi, jos kokonaiset tutkimuslaitokset joutuisivat rakentamaan rahoitustaan niiden varaan?

Suomi alkaa mahdollisesti olla lähellä tätä tilannetta, kun tieteen julkista rahoitusta koko ajan karsitaan. Onko se järkevää?

Continue reading Mikä on apurahatutkimuksen hyötysuhde? →

yhteiskunta

Säästyykö 150 miljoonaa?

Ylen uutisen mukaan hallitus aikoo säästää 150 miljoonaa euroa nostamalla esimerkiksi terveyskeskusten palvelumaksuja yhdellä rysäyksellä 30%. Näin suurta kerta nostoa ei ole historian aikana käytännössä tehty. Silti vaikutuksista ei ole tehty vaikuttavuusarviointia.

En kuvittele pystyväni tekemään itse sellaista, koska minulta puuttuu data joka ministeriöillä oletettavasti on käytössä. Teen kuitenkin kertaluokka-arvioita.

Continue reading Säästyykö 150 miljoonaa? →