Nyt saa olla ylpeä kotikaupungistaan: Turusta löytyi kuin löytyikin neljätoista ihmistä jotka suostuivat ajamaan pyörällä silmät kiinni. Blindspin-projektin ensimmäiset kenttätestit on nyt siis tehty. Kiitämme vapaaehtoisia. Testijärjestelmä on edelleen päivystystilassa mikäli joku muu haluaa osallistua, mutta tällä datamäärällä pääsemme jo eteenpäin.

//In English: surprisingly easily, we managed to find fourteen volunteers who were willing to ride a bicycle with their eyes shut. We are now ready to continue to the data analysis.//

Vapaaehtoisten rekrytointi oli loppujen lopuksi helpompaa kuin kuvittelimme, koska käytimme ystäviä ja sukulaisia. Tässä melko tyypillinen rekrytointidialogi: “Haluatko tulla ajamaan pyörää silmät kiinni?”  “Onko se vaarallista?”  “Ei ole.”  “Noo, voin mä silti tulla.”

Loppujen lopuksi kokeet eivät siis olleet vaarallisia — ainuttakaan läheltäpititilannetta ei koettu, eikä useimpien kohdalla tarvinnut edes pelätä. Ajajalle laitettiin päälle erityisvalmisteiset lasit, joiden läpinäkyvyyttä säädeltiin kahvassa olevalla kytkimellä. Normaalitilassa laseista ei nähnyt läpi. Kytkintä napauttamalla lasit sai läpinäkyviksi puolen sekunnin ajan, jonka jälkeen ne menivät taas pimeiksi. Jos kytkintä piti pohjassa, lasit olivat koko ajan läpinäkyviä. Kaikki kontrolli oli siis koko ajan koehenkilöllä. Siksipä käytännössä kaikki pitivät koetta turvallisemman tuntuisena kuin olivat luulleet.

Koejärjestely. Kuva: Niko Porjo

Kokeessa mitataan lopulta kahta muuttujaa jokaisena ajanhetkenä: nopeutta sekä okkluusioaikaa (eli aikaa jonka kuski uskalsi ajaa sokkona).  Tulosten pureskelussa menee oma aikansa. Alla on kuitenkin täysin prosessoimatonta raakadataa muutamalta ajajalta. X-akselilla on nopeus, y-akselilla okkluusioaika (eli aika, jonka henkilö ajoi sokkona). Sinisellä on merkitty mediaani, punaisella 85%. Tunnusluvut on laskettu +- 1 m/s levyisille kaistoille.

Alimpana on datapisteiden määrä kullakin kaistalla. Jotta tunnusluvut olisivat luotettavia, määrän pitäisi mielellään olla 40 tai enemmän. Läheskään aina se ei ole, joten datoja joudutaan käsittelemään vielä monella tapaa.

Näiden perusteella ei vielä kannata spekuloida johtopäätöksistä, mutta alustavasti jotain voi sanoa. Yli 10 kmh nopeuksilla tulokset ovat lähes kaikilla samankaltaisia: okkluusioaika pienenee tai pysyy lähes vakiona. Alle 10 kmh vauhdeilla taas esiintyy suurempaa vaihtelua, mutta varsin monella okkluusioaika on pienempi. Juuri tämä on ollut työhypoteesina: pienillä nopeuksilla näköistia tarvitaan tasapainon pitämiseen.

Mikäli tulos lopulta pitää paikkansa, se viittaisi siihen että huomion herpaantuminen on ongelma sekä pienillä että suurilla nopeuksilla. Seuraamukset tottakai ovat pahemmat suurilla nopeuksilla; kuitenkin törmääminen esimerkiksi kävelevään lapseen voi olla negatiivinen asia jo hyvinkin pienillä nopeuksilla.

Koska tarkoitus on julkaista ammattimaisessa tiedelehdessä, emme välttämättä kirjaa tähän blogiin kaikkia välivaiheita ennen julkaisua. Teemme kuitenkin yhteenvedon mittaustuloksista mahdollisimman pian, kunhan saamme tehtyä tarvittavat laaduntarkastukset.

Lisätietoa: Blindspin project page.