Talvivaara 27: Olisiko Talvivaaran konkurssi akuutti ympäristökatastrofi?

 

Talvivaara-asiantuntijaksi nimetty henkilö on Ylen haastattelussa todenut seuraavaa: “Talvivaaran kaivosyhtiön mahdollinen konkurssi saattaisi olla alueen luonnolle katastrofi. Näin pelkää Talvivaaraa tutkinut tekniikan tohtori N.N.:  On suuri riski, että ympäristöasiat jäävät hoitamatta ja ne ovat kuitenkin asioita, tämä vesien hallinta, mitä siellä pitää joka päivä hoitaa.”

Julkaistu Uuden Suomen blogissa 8.11.2013

Onko asiantuntijan arvio ymmärrettävä niin, että konkurssitilanteessa toiminta kaivoksella pysähtyy kuin seinään? Työntekijät kävelevät kotiin, sähköt käännetään pois päältä, jätevesialtaisiin kertyy pikkuhiljaa miljoonia kuutioita lisää  jätevettä kunnes sitten vuosien päästä padot pikkuhiljaa murtuvat ja metallitulva saastuttaa luonnon?

Asiantuntijan todellinen osaaminen on toistaiseksi testaamatta (ks “Mikä on olkinukkeargumentti“). Käytännössä tässä nimenomaisessa tapauksessa on kaksi skenaariota.

A. Väite on totta, koska valtio on passiivinen ja antaa ympäristön pilaantua

Asiantuntijan arvio voi teoriassa jopa pitää paikkansa, jos oletetaan että valtio olisi mahdollisessa konkurssitilanteessa täysin passiivinen tekijä, joka ei voi muuta tehdä kuin antaa katastrofin tapahtua.

On vaikea tietää, puhuuko asiantuntija velkasaneerauksesta vai konkurssista. Arvioidaan molemmat.

Yrityssaneeraus: Asianajajaliiton web-sivujen mukaan “Yrityssaneerausmenettelyn tavoite on taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen tervehdyttäminen ja velkajärjestelyn aikaansaaminen. Tarkoitus on välttää pohjimmiltaan kannattavan yritystoiminnan ajautuminen konkurssiin. Menettely perustuu yrityssaneerauslakiin 25.1.1993/57.”

Konkurssi: Oikeus.fi mukaan “Konkurssi on menettely, jossa velallisen koko omaisuus käytetään yhdellä kertaa hänen velkojensa maksuksi suhteellisesti kunkin velan suuruuden mukaan.”

Uskottava se on: lakipykälässä ei mainita mitään siitä, että yrityssaneerausta voisi käyttää ympäristövahinkojen estämiseen tai korvaamiseen. Konkurssilainsäädännössäkin velkojan etu on ainoa etu.

Toki meneillä olevat vahingonkorvausprosessit vaikuttavat varmasti siihen, miten konkurssipesää jaetaan. Mutta tämän mallin mukaan valtiolla ei olisi vaikutusmahdollisuuksia enää ollenkaan. Solidium on omistaja, ei velkoja. Jos valtio esittää vahingonkorvausvaatimuksia, jono on pitkä.

B. Väite ei ole totta, koska valtio on aktiivinen ja ottaa jälkihoidon tehtäväkseen

Helposti unohtuu, että konkurssitilanteessakin viranomaisilla on valtaa. Tässä tapauksessa myös taloudellinen vipuvarsi. Talvivaaralla on 31 miljoonan euron vakuus kaivoksen sulkemista varten, nimenomaan konkurssitilanteita ajatellen.

Valvontaviranomaisilla (Kainuun ELY-keskus) on suvereeni valta päättää, millä tavalla ja riskeillä alasajo tapahtuu. Kainuun ELY-keskuksen toiminta on tosin ollut lievästi sanoen huteraa, mutta parempaakaan osaamista Suomessa ei ole. Jos altaat todella ovat tuollainen riski (ja luultavasti ne ovat), niiden tyhjentäminen on ykkössijalla.

Mistä löytyvät osaavat työntekijät? Valtio ei tietenkään voi pakottaa ketään töihin ilmaiseksi. Sen sijaan asiallisia työntekijöitä saa maksamalla asiallista palkkaa.

On jokseenkin selvää, että tämä 31 miljoonaa ei riitä ympäristövaurioiden korjaamiseen. Se ei välttämättä riitä kokonaan edes tehtaan alasajoon,  koska mitoitus on tehty oletuksella että tehdasta on hoidettu asianmukaisesti. Sen sijaan asiantuntijan esittämä akuutti katastrofi sillä voidaan estää.

Kumpi skenaario pitää paikkansa?

En osaa sanoa, koska en väitä itseäni asiantuntijaksi. Konkurssilakia en tunne käytännössä ollenkaan. Tuo 31 miljoonaa sen sijaan on tiedossa, samoin viranomaisten toimintavaltuudet.

Onko tällä asialla merkitystä? On siinä mielessä, että mihin tahansa ja kenen tahansa esittämään kiristykseen ei ole syytä alistua. Jos skenaario B pitää paikkansa, ja asiantuntijan arvio on tässä ollut harhainen, millä luottamuksella pitäisi suhtautua asiantuntijan muihin väitteisiin? En tiedä.

Talvivaaralla on jo tarpeeksi monia todellisia riskejä, joilla se pystyy kiristämään suomalaisia. Ei sen tarvitse enää kehitellä tällaisia ylimääräisiä uhkakuvia.

 

Lisäys: Ks Vihreän langan artikkeli aiheesta.

Lisäys 2: Ks asiantuntijan haastattelu Ilta-Sanomissa.

Laajempaa teknistä ja historiallista taustaa löytyy mm täältä:http://www.zygomatica.com/talvivaara/).   Kirjoittaja kuuluu Suomen Luonnonsuojeluliittoon, mutta spekulaatiot, mielipiteet, tulkinnat ja virheet ovat puhtaasti omia.