Talvivaara 35: Suomen Teollisuussijoitus Oy supersankarina?

“Jos etsitään huonoa ja äärimmäisen liioiteltua analogiaa, niin tällä ehdotuksella pikkupaikkakunnan terveyskeskuksesta halutaan tehdä huippuyksikkö, joka vastaa kaikista maakunnan sydänkirurgisista operaatioista. Ilman lisärahoitusta. Tai sitten annetaan lisärahoitusta, joka kuitenkin virallisesti käytetään vanhusten hoidon parantamiseen, ei missään nimessä sydänkirurgiaan.”

Hallitus on esittämässä pikavauhtia kriisirahoitukseen liittyvää lakimuutosta, jota minua kyynisempi saattaisi nimittää Lex Talvivaaraksi (tai ehkä Lex Telakkateollisuudeksi — molemmista on spekuloitu, mutta faktaa ei ole). Sinällään tällainen kriisirahasto voi jopa olla hyvä idea.  Laittomat valtiontukiaisetkaan eivät ole ongelma, koska niitä harrastavat kaikki. Enemmän ihmetyttää se, että nämä rahat olisivat pois pk-yrityksiltä, joille ne on alunperin tarkoitettu. [Edit: on esitetty huomio, että todennäköisin kohde näille rahoille olisivat kuitenkin telakkateollisuuden alihankkijat.  Mikäli näin, se vähentäisi kirjoituksen kärkeä tuolta osin huomattavasti. Lakiehdotus on kuitenkin kirjoitettu hyvin avoimeksi]

Muutosta (ks TEM:n sivu; koko lakiehdotus, ks Teollisuussijoitus) on alettu valmistella 28.11., se on annettu eduskunnalle 11.12, ja epäilemättä tullaan puskemaan läpi ennätysvauhdissa 15.1. mennessä. On toki mahdollista, että sillä ei ole mitään tekemistä Talvivaaran velkasaneerauksen kanssa (joka osaltaan käynnistyi 29.11., ja jonka lopullinen päätös käytännössä tehdään tammikuussa). Pika-aikataulu kuitenkin ihmetyttää.

“Hallitus esittää, että Suomen Teollisuussijoitus Oy:n tehtävää tarkennettaisiin niin, että nykyisen pääomasijoitustoiminnan harjoittamisen lisäksi yhtiö toteuttaisi ja hallinnoisi teollisuuspoliittisin perustein tehtäviä sijoituksia ja osakehankintoja. ….  Yhtiön tarkoitus laajennettaisiin kattamaan suomalaisen teollisuuden rakenteellisen uudistumisen edistämisen.”

“Kohdeyhtiöiksi soveltuvat mm. yhtiöt, jotka arvioidaan kansallisesti merkittäviksi esimerkiksi strategisen osaamisen turvaamisen ja kehittämisen kannalta.” Tätä päämäärää olen jopa valmis pitämään järkevänä, ja sellaiseen olisi hyvä ollakin jokin väline. Kysymys lähinnä kuuluukin, onko ST täysjärkinen väline.

Aika ei riitä kaivamaan taustoja sen tarkemmin, mutta nopeita pikalaskelmia sentään pystyy tekemään siitä, mitä tämä itse asiassa Suomen Teollisuussijoitus Oy:n kannalta tarkoittaisi.

ST:n avainlukujen mukaan yhtiöllä on hallinnoitavaa noin 800 MEUR, ja suoraan tai epäsuorasti tuettuja yrityksiä noin 510. Tulos 2012 on 7 MEUR. Yhtiö on toiminut vuodesta 1995, ja valtio sijoittanut siihen kaikkiaan 470 MEUR. Toiminta on siis tuottanut vuosien varrella voittoa, niin kuin pitääkin.

Hiukan tarkempia lukuja löytyy ST:n sijoitustoiminnan sivuilta.  Sijoitusten kokonaissumma on 720 miljoonaa euroa. Se on sijoitettuna n. 80 pääomasijoitusrahastoon ja n. 80 suoraan kohdeyritykseen. Jos puolet ja puolet, niin se tekisi noin 360 MEUR/80 yritystä eli 4 MEUR per yritys.

Uusi tehtävä olisi tarkoitettu teollisuuden rakennemuutoksiin.  “Perusteena voisi olla tarve täydentää ja katalysoida yksityistä rahoitusta yritystoiminnan kehittämiseksi tai vakauttamiseksi.” Sinällään järkevää, mutta mitä tarkoittanee?

Termiä “teollisuuspoliittinen peruste” ei avata varsinaisesti auki, vaan siitä määrättäisiin myöhemmin asetuksilla, tai sitten vain hallitus päättää mikä on teollisuuspoliittista. (Liittyykö se työllisyyteen? Mahdollisen alasajon kerrannaisvaikutuksiin?)

Samaan aikaan rahoituksen on oltava markkinaehtoista ja tuotettava voittoa.  “Kaikkiin sijoituksiin sekä osakehankintoihin liittyisi tuottotavoite. Valtio voi kuitenkin teollisuuspoliittisin perustein hyväksyä sen, että sijoituksen tuotto-odotukset toteutuvat myös pidemmällä aikavälillä.” Siis hyväksytään kuitenkin tuotto-odotuksia joita todellisessa markkinaehtoisessa rahoituksessa ei hyväksyttäisi?

Millaisista summista sitten voisi olla kyse? Rakennemuutosten rahoittaminen ei ole halpaa. Jos oletetaan, että tällä rahoituksella tarkoitettaisiin esimerkiksi Talvivaaraa tai telakoita, niin molemmissa akuutti rahantarve on ollut 40-50 miljoonaa.

Tämä olisi vähintään kymmenen kertaa suurempi kuin ST:n normaali sijoitus. Toisella tapaa laskettuna se on kymmenesosa valtion koko 20 vuoden aikana sijoittamasta 470 MEUR rahasta.

Nyt siis oltaisiin kuukaudessa muuttamassa rauhallinen ja pitkäjänteinen (suorastaan tylsä) pk-yrityksiä tukeva tasaista voittoa tekevä valtionyritys kriisiaikojen panssarinyrkiksi, joka joustavasti ja suurella riskillä voi sijoittaa kymmeneksen koko elinkaarensa sijoituksista yrityksiin, jotka saattavat joskus tuottaa rahat takaisin, tai sitten eivät.

Lakiehdotuksessa toki rauhoitellaan, että kun rahaa sijoitetaan teollisuupoliittisesti, niin “samalla huolehditaan kuitenkin siitä, että uusi teollisuuspoliittinen tehtävä ei vähennä Teollisuussijoituksen kautta pk-yrityksille tarjottavia pääomasijoitustoiminnan varoja. …. Tähän tehtävään käytettävissä oleva rahoitus ei pienenisi, sillä teollisuuspoliittisin perustein toteuttavia hankkeita olisi vain hyvin poikkeuksellisesti ja tarvittaessa valtio voisi myös harkita yhtiön pääomittamista.

Kaunis ajatus, mutta onko se johdonmukainen? Jos kertarykäisy on kymmenen kertaa normaali sijoitus, ja riskeeraa merkittävän osan koko yrityksen kaikesta omaisuudesta, ja voi tapahtua koska tahansa, niin miten se ei olisi muilta pois?  Jos valtio taas todella lisäisi tarvittaessa omaa sijoitustaan TS:ään kattamaan nämä hyperriskit, niin on vaikea nähdä miten se ei sitten olisi epäsuoraa valtionavustusta.

Lakiehdotuksessa toki todetaan,  että “Teollisuussijoituksen tehtävän laajentaminen teollisuuspoliittisin perustein toteutettaviin järjestelyihin ei muodostaisi valtiontukiohjelmaa eikä toimintamandaatin laajentaminen aiheuttaisi notifiointitarvetta.”  Miksei?

Lopuksi vielä “Teollisuussijoitukselle annettava uusi tehtävä ei myöskään vaikuttaisi yhtiöön nykyiseen toimintaan eli suomalaisen pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edistämiseen.” Jos yllä olevat laskelmani ovat edes oikeassa hehtaariluokassa, niin aivan suoraan voi kysyä: miten niin ei?

Jos etsitään huonoa ja äärimmäisen liioiteltua analogiaa, niin tällä ehdotuksella pikkupaikkakunnan terveyskeskuksesta halutaan tehdä huippuyksikkö, joka vastaa kaikista maakunnan sydänkirurgisista operaatioista. Ilman lisärahoitusta. Tai sitten annetaan lisärahoitusta, joka kuitenkin virallisesti käytetään vanhusten hoidon parantamiseen, ei missään nimessä sydänkirurgiaan.

Laittomissa valtiontukiaisissa ei sinällään ole mitään epänormaalia koska niitä harrastavat kaikki, ja megateollisuuden tappioiden sosialisointi on myös normaalia poliittista toimintaa, mutta tässä ehdotuksessa hieman loukkaavalta tuntuisi että maksajiksi laitettaisiin pk-yritykset.

Laajempaa teknistä ja historiallista taustaa nimenomaan Talvivaarasta löytyy mm täältä: http://www.zygomatica.com/talvivaara/).   Kirjoittaja kuuluu Suomen Luonnonsuojeluliittoon, mutta spekulaatiot, mielipiteet, tulkinnat ja virheet ovat puhtaasti omia.

Published by

Jakke Mäkelä

Physicist, but not ideologically -- it's the methods that matter. Background: PhD in physics, four years in basic research, over a decade in industrial R&D. Interests: anything that can be twisted into numbers; hazards and warnings; invisible risks. Worries: Almost everything, but especially freedom of speech, Internet neutrality, humanitarian problems, IPR, environmental issues. Happiness: family, dry humor, and thinking about things.

3 thoughts on “Talvivaara 35: Suomen Teollisuussijoitus Oy supersankarina?”

  1. Entäpäs, jos tällä halutaankin säilyttää vain telakoiden käyttämien alihankkijoiden osaaminen Suomessa? Alihankkijat ovat työllistäneet merkittävän osan laivatilauksen “henkilötyövuosista”. Telakkaahan ei yksinään voi pelastaa muu kuin kokonaan uusi omistaja ja siihen Solidium olisi oikeampi väline.

    Olipa tuo sitten telakkaan tai kaivokseen suunnattu, niin merkittävin rajoite on vaatimus kannattavasta toiminnasta. Kumpikaan ei ole tällä hetkellä kannattava ilman tukiaisia.

    1. Sanoisin että on 50-50 kummasta on kyse. Laskelma ja johtopäätökset eivät sinällään muutu kummassakaan tapauksessa.

    2. Toisaalta joo, jos rahat menisivät juuri noille pienille alihankkijoille, niin silloin asia olisi eettisesti paljon perustellumpi ja paremmin myös ST:n osaamisen mukaista. Tuntuisi silti aika oudolta että tuosta vaan muututaan paperinpyörittäjistä palomiehiksi, mutta ei ihan niin oudolta.

Comments are closed.

Translate »