Työelämän kertausharjoitukset

Ylen uutinen 4.9.2013: “Oulun Nokian ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Tiina Nortamo kertoo, että Peltolan toimipisteessä vierailleet Microsoftin Steve Ballmer ja Stephen Elop rauhoittelivat työntekijöitä ja kertoivat, että toiminta jatkuu Oulussa kuten ennenkin.

Nortamo oli aivan oikeassa. Irtisanomiset jatkuivat tuttua vuosittaista rataansa Microsoftin menneen viikon julkistuksella. Pitkään odotettu ja vielä enemmän pelätty ovien sulkeminen on nyt Oulun osalta edessä entisen Nokian Matkapuhelinten toiminnan päättyessä. Työpaikan menettää tällä kertaa vajaa 500 henkeä.

Continue reading Työelämän kertausharjoitukset

Sosiaalipummit

Yritän määritellä:

Sosiaalipummi on henkilö, joka elää toisten työn tuloksilla rahansiirtojen kautta näiden sitä tahtomatta.

“Pummi” tulee nimenomaan tuosta “tahtomatta” osasta, “sosiaali” viittaa yhteiskunnan maksamiin etuihin. Pelkkä pummi ei kuitenkaan taida tarkoittaa muiden kuin yhteiskunnan maksamilla tulonsiirroilla eläviä, vaikka siinäkin tapauksessa työt tekee joku muu.

Rakennetaan seuraavaksi jana jolla kulkiessa ainakin tukien määrä, hyväksyttävyys, tulonsiirrot ja tuottavuus muuttuvat:

– Sosiaalipummi

– Tulonsiirtojen saaja

– Osin tulonsiirroilla elävä

– Omillaan pärjäävä pienituloinen

– Keskituloinen jonkin verran asiantuntemusta vaativissa tehtävissä

– Isopalkkainen huippuasiantuntija, jolla omistuksia

– Johtaja jolla omistuksia

– Omaisuutensa hoidolla tulonsa saava sijoittaja

– Toisten hoitamalla omaisuudellaan elävä

Yksittäisten kohtien välillä voi ajatella olevan välimuotoja. Keskivaiheilla tehdään eniten tuottavaa työtä, kun taas päissä ohjaillaan muiden tekemää työtä. Keskellä voisivat sijaita vaikka sairaanhoitaja ja rakennusinsinööri. Tulojen voi helposti ajatella kasvavan kun siirrytään eteenpäin janalla, vaikka onhan toki ihan mahdollista omistaa juuri sen verran, että omistusten tuloilla juuri ja juuri elää.
Continue reading Sosiaalipummit

Rosatom

Ydinvoiman toimittamiseen ei riitä kyky rakentaa toimiva voimala, turvallisuus on pystyttävä osoittamaan. Kuvasta 1 on nähtävissä miksi Rosatom ei tähän voi pystyä. Korruptio on Venäjällä suhteellisen yleistä ja myös Rosatom on sille alttiina. Siksi ei ole mahdollista luottaa sen tai alihankintaketjun tuottamaan dokumentaatioon, osiin tai materiaaliin.

Corruption perseption indexKuva 1. Riittävä syy olla tilaamatta Ydinvoimalaa Rosatomilta. (wikipedia)

Ydinvoimaa, kuten mitä tahansa korkean turvallisuustason järjestelmää rakennettaessa ja suunniteltaessa merkittävä osa työpanoksesta ja kustannuksista muodostuu dokumentaatiosta ja laadunvarmistuksesta. Luistamalla näistä vaatimuksista voidaan samat osat tuottaa halvemmalla.  Korruptio puolestaan mahdollistaa väärennösten peittelyn ja heikkotasoisten osien toimittamisen. Ilmailussa väärennetyt osat ovat aiheuttaneet onnettomuuksia ja vaaratilanteita.

Rosatom (Rosatom State Atomic Energy Corporation) on Venäjän valtion hallitsema voittoa tavoittelematon yhtiö. Siksi Rosatom ei voimalatoimittajana ole kotimaassaan riippumattoman valvonnan kohteena. Tämä on omiaan heikentämään luottamusta sen toimintaan.

Koska suuren voimalan kauppasumma on merkittävä, se riittää yksinään syyksi käyttää painostusta päämäärien, kuten rakennusprojektin etenemisen, varmistamiseen. Venäjän valtio omistaa Rosatomin, joten poliittinen painostus on mahdollista mikäli törmätään samanlaisiin ongelmiin kuin Arevan fiaskossa. Historia näyttää Suomalaisten poliitikkojen olleen alttiita tuollaiselle painostukselle ja Venäjän olleen siihen kykenevä.

Säteilyturvakeskusta on käsittääkseni yleensä pidetty luotettavana viranomaisena ja lehtijutuista päätelty linja Teollisuuden voiman Olkiluoto 3 tapauksessa näyttää olleen tiukasti tehtävänkuvauksen mukainen, mikä entisestään lisää uskoa sen toimintaan. Toisaalta entisen pääjohtajan loikka mahdollisen tulevan toimittajan leipiin vaikuttaa omituiselta.

En laskisi sen varaan — koska tämän voimalakaupan kohdalla ei ole pakko —  että edes suomalainen virkahenkilö pystyy poliittisen painostuksen ja taloudellisen korruption oloissa säilyttämään puolueettomuutensa.

Ks myös Jakke Mäkelän kirjoittama jatkopohdinta: Rosatom 2

 

Laki on niinkuin se luetaan?

Suomen perustuslaista löytyy pohtimisen arvoinen pykälä luonnonsuojelijoille. Perustuslain 20 § perusteella “Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.” Kuka on “kaiki”? Minä en ainakaan, enkä tunne ketään muutakaan sen nimistä. Lain mukaan voimme siis tiputtaa hanskat.

Tiukan laintulkinnan perusteella luonnonsuojeluun osallistuminen voisi olla jopa perustuslain vastaista: kaikin on mahdoton ottaa vastuuta, jos hänellä ei ole myös valtaa päättää miten toimitaan.

Ei voi olla yhteensattuma, että on olemassa japanilainen romaanihenkilö nimeltä Deishuu Kaiki, jonka kuvaus henkii sitä musertavaa painetta, jota tällainen vastuu painaa: “Kaiki is a middle aged man with a very gloomy and dark appearance. He is seen always wearing a funeral suit and has a sleepy, melancholic look with baggy skin beneath his eyes.” 

Tällä miehellä on vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä.
Tällä miehellä on vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä.

Vastuu on selvästi luonut myös kyynisyyttä. “Kaiki is an individual who prides himself in having no pride…. Kaiki has a very gloomy personality and subscribes to the view that there is nothing in the world that is inherently true. The only absolute in life for him is money.”  Toisaalta, kenellepä meistä ei olisi?

Oli miten oli, näyttää hämmentävästi siltä, että luonnonsuojelu on perustuslain vastaista lähes kaikille, paitsi siis kaikille.  Uskottava se on. Laki on sokea ja armoton, ja se luetaan niinkuin kirjoitetaan.

Sitä en osaa sanoa, missä raja täsmälleen menee. Saimaannorppakebab saattaisi ehkä olla liioittelua. Toisaalta, kun asia ei kerran ole meidän vastuullamme, vaikea sitä on mennä kieltämäänkään.

Kiitän Pertti Sundqvistiä tämän erikoisen juridisen porsaanreiän löytämisestä.

 

Kuinka monta lihapullaa on reilua?

Valtakunnan ylimmälläkin tasolla on viime viikkoina keskusteltu ahneudesta. Peruskysymystä on matkan varrella väännetty suuntaan jos toiseen kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Mitä näkökulmaa itse kukin lopulta haluaa korostaakaan.

Kokeillaanpa vähän toisenlaista ajatuskoetta. Sitä kannattaisi varmaan kokeilla jossain koulussa ihan oikeasti ja kuunnella palautetta oppilailta. Vaikka joku päivä rooleja vaihtaenkin, mitä elävässä elämässä tuskin tapahtuisi.

Otetaan lähtökohdaksi luokkahuoneellinen alakoululaisia. Heitä on yhteensä 20. Se on fakta, koska tieto löytyy Internetistä suomalaisten äitien keskustelupalstalta.
Mietitään seuraavaksi millä tavalla koululaiset saadaan ruokittua.

Muita tilastoja selattuani käännän nuoren oppilaan päivittäiseksi lihapullatarpeeksi tasan 6, sen he keskimäärin saavat ja ilmeisesti siten myös tarvitsevat. Koska kaikki eivät ole samankokoisia ja heidän liikkumisensa vaihtelee sekä osa menestyy muita paremmin koulussa, osa tulee tai saa tulla toimeen vähemmällä. Toiset tietenkin tarvitsevat enemmän. Keskimäärin hyvä ei siis voi olla kaikille hyvä. Aivan kuten puolijoukkueteltassa pakkasessa kaikilla on keskimäärin hyvä olla, kun jalat ovat tulessa ja pää jäässä.

Koko luokalliselle pitää siis tarjota 120 lihapullaa päivässä, mitkä koulun ruokala valmistaa ja tarjoilee. Tietenkin keittäjien, rehtorin kuten muidenkin opettajien tulee syödä, mutta jätetään heidät tässä tarkastelussa omien eväittensä varaan.

Mutta miten pyörykät tulisi sitten lopulta jakaa, että se olisi reilua ja oikein?

Otetaan vähän tilastoja avuksi ja lasketaan helpot tapaukset alta pois. Tavallisimpia tallaajia joukossa on noin 70 prosenttia koordinaatistoonkin piirretyn Carl Friedrich Gaussin mukaan nimetyn kuvion mukaisesti – oli sen itsensä historiallinen tausta ja kehitys mitä tahansa. Neljälletoista oppilaalle annetaan siis kullekin 6 lihapullaa, tai oikeammin seitsemälle 7 ja toisille seitsemälle 5. Eihän jako nyt aivan tasan voi mennä heilläkään. Kumminkin näin on saatu jaettua 84 lihapullaa.

Neljä oppilasta käy luokkaa yli-ikäisinä jo toista tai jopa kolmatta kertaa. He ovat selvästi liian vanhoja ja väsyneitä ollakseen tehokkaita taapertajia. Heistä yksi on hoitanut asiansa niin onnettomasti, että saa luvan tyytyä yhteen lihapullaan. Mokoma ei voi ansaita yhtään enempää, itse on kuoppansa kaivanut ja omaa syytään siihen pudonnut. Joskus hän lahjoo yhdellä päivittäisellä pyörykällään luokkakavereitaan auttamaan läksyissä ja voimien vähetessä koulukirjojen kantamisessa, jotta hänkin ehkä joskus saisi useamman lihapullan. Yhdellä lihapullalla kun ei nälkä lähde, joten ero täysin tyhjään vatsaan ei lopulta ole kovin iso.

Muille kolmelle annetaan 2, 3 ja 4 lihapullaa, yksi heistä on sentään aiempina vuosina osoittanut lahjakkuutta ja tunnollista opiskelua. Tähän mennessä on ruokittu 18 oppilasta ja enää on kaksi jäljellä. Lihapullista on nyt jaettu yhteensä 94.

Yksi oppilaista on niin ahkera, että tekee läksyjä ruokatunnin aikanakin eikä tavallisesti ennätä edes syödä. Opettajakin tietää tämän ja antaa hänelle yhden pullan hotkaistavaksi opiskelun lomassa. Tässä taaperossa on tulevaisuus. Hän opiskelee tarmokkaasti kohti parempaa huomista, jotta kahdenkymmenen vuoden koulutuksen jälkeen saisi lihapullia ja perunoita itselle ja tulevalle perheelleen, ainakin kahdeksan! Hänestä voi tulla lakimies, lääkäri tai ties millainen kansakuntaa valaiseva kynttilä. Tai jopa ydinfyysikko, missä epäsosiaalisuuskaan ei olisi haitaksi.

Jäljellä on enää 25 lihapullaa ja se kaikkein ansioitunein tapaus. Hän saa määrätä mitä muiden tulee tehdä, edustaahan hän luokan mielipidettä muiden puolesta. Täysin laillisesti ja hyväksytysti, demokraattisesti valittuna. Hänet on reilulla äänestyksellä valittu asemaansa, jota hän on todistettavasti hoitanut. Hänen kuvansa näkyy koululehden palstalla ja rehtori kysyy hänen mielipidettään koko kouluunkin liittyvissä asioissa. Hän ei luottamustointensa takia ennätä usein olla luokassa, mutta hän on paikkansa ansainnut. Onneksi hän ennättää sentään vierailla ruokatunneilla. Valittiinhan juuri hänet kahdesta mahdollisesta henkilöstä kenen tahansa joukosta ylivoimaisella enemmistöllä tähän tehtävään!

Kaikkiaan kaksi (!) luokkakaveria ehdotti juuri häntä (!) juuri tähän tehtävään ja kaikista kymmenestä äänestäneestä jopa neljä äänesti häntä vastaehdokkaan jäädessä vain kolmeen ääneen. Hänellä on siis valtakirja sekä kaikki taidot ja kyvyt viedä luokkaa eteenpäin. Loput 25 lihapullaa kuuluvat ehdottomasti hänelle. Hän tietää sen itsekin ja kannustaa kaikkia muita ahkeraan opiskeluun ja olla riitelemättä lihapullien määrästä.

Mutta voi, luokassa on nyt ongelma. Ansioitunein oppilas on ollut niin hyvä, pätevä ja sopiva, että häntä pyydetään edustamaan koko koulua tärkeissä kokouksissa. Ja eihän 25 lihapullaa sellaiseen tehtävään riitä, tarvitaan ainakin 52. Mutta mistä moiset puuttuvat 27 pyörykkää sitten löytyvät?

Kaikki eivät ole samaa mieltä, että yhdelle pitäisi antaa niin monta lihapullaa, mutta kun asiasta on sovittu ja tärkeät konsultitkin ovat määritelleet tason oikeaksi ja hyväksi, ratkaisu on kertakaikkiaan löydettävä. Onneksi voidaan kuitenkin lainata naapuriluokista ja muista kouluista lisää lihapullia, ettei neljä tai viisikin koulupäivää viikossa vievä tehtävä häiriinny. Juuri hänhän kertoo kaikkialla mitä koulun arjessa tapahtuu ja miten aivan kaikkien koulujen ja muidenkin laitosten toimintaa tulisi kehittää. Hän tietää myös montako opettajaa tarvitaan yhtä oppilasta kohti ja millaiset lait ja säännöt koulussa tulee olla.

Oikea lukumäärä lainattuja lihapulliakin palautetaan kyllä aikanaan takaisin, jos ei muuten niin puoliksi leikkaamalla.

Laskutoimituksen apuna on käytetty suomalaisesta arjesta löytyviä tietoja. Tämän alaluokan lihapullajako on siis toteutettu perustellummin kuin monet isojen aikuisten meritointijärjestelmät.

Ai niin, mutta eihän tämä kirjoitus ole oikeasti reilu. Osa oppilaista kun saattaa olla kasvissyöjiä tai allergisia lihapullissa piileville lisäaineille.

Mutta ei moni muukaan asia ole aina reilua.

 

 

P.S. Lisätehtävänä laskea luokan lihapullajaon tilastolliset tunnusluvut ja vakuuttua jaon olevan reilu ja oikein.

 

Kirjoituksen aihepiiriin mitenkään liittyviä tai muutenkaan vaikuttaneita linkkejä mm.:

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194763005289/artikkeli/sastamalan+kohurehtori+sai+huomautuksen+-+ojensi+oppilaita+lainvastaisella+tavalla+.html

http://www.meidanperhe.fi/keskustelut/alue/12/viestiketju/134301/_miten_monta_oppilasta_on_lapsenne_eka_luokalla_
http://www.stat.fi/til/tjt/2010/02/tjt_2010_02_2012-01-25_kat_001_fi.html
http://www.stat.fi/til/tvt/2011/tvt_2011_2012-12-19_kat_001_fi.html
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/54997-jyri-hakamiehen-siirto-palkka-nousee-15-100-eu-kk
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/52814-mita-kaytannossa-tarkoittaa-vanhusten-07n-hoitajamitoitus
http://www.vaalitutkimus.fi/fi/kiinnittyminen/puolueiden_jasenmaarien_kehitys.html

 

Translate »