Työtarjousten matematiikkaa

[Edit: korjattu lukuja klo 1035. Alkuperäisessä karkea ja törkeä laskuvirhe.]

Huomasin hienon Facebook-päivityksen, jossa yritettiin arvioida paljonko aikaa TE-keskukset kuluttavat työtarjousrumbaan.  Pikaisella laskennalla päädyttiin siihen, että niihin kuluu 100 henkilötyövuotta. Aloin penkoa hiukan tarkemmin. Arvio näyttää  oikealta.

[Huom! Alkuperäisessä kirjoituksessa karkea ja törkeä laskuvirhe, ja arvioksi tuli 400-600 virkailijaa. Pahoittelen mokaa. Suuri tämäkin luku on].

Työtarjousten hyöty on vähintäänkin kyseenalainen. Ainakin yhden artikkelin mukaan ne johtavat työnantajien kannalta lähinnä turhiinn pakkohakemuksiin, eivätkä viranomaiset seuraa onko niillä todellista vaikuttavuutta.

Työtarjousten määrästä näyttää esiintyvän kahdenlaista lukua, mutta ainakin Ylen mukaan  niitä lähetettiin  563 000 (myös lukua 435 000 esiintyy muualla).

työtarjoukset työtarjous 2013-2015 (1)

 

Ei ole tietoa siitä, kuinka kauan yhden työtarjouksen tekemiseen, lähettämiseen, ja vahtimiseen menee.  Alle kymmenessä minuutissa on tuskin mahdollista saada aikaan mitään järkevää, ellei virkailija sitten summamutikassa arvo paikkoja ja ihmisiä (mikä on sinällään täysin mahdollista). Toisaalta yli 20 minuuttia olisi tehotonta. Paras arvio on 10-15 minuuttia. Yksi virkailija pystynee tekemään 4-6 laadukasta tarjousta tunnissa.

Keskimääräinen työaika kunnissa on noin 1500 tuntia vuodessa (valtiolla ja yksityisillä noin 1600).  Tehdään TE-keskusten kannalta paras mahdollinen tulkinta, ja oletetaan että virkailijoilla ei mene aikaa esimerkiksi palavereihin tai koulutuksiin. Tällöin yksi virkalija pystyisi tekemään 6000-9000 tarjousta vuodessa. Äärimmäisen tehokkaalla ja tehdasmaisella toiminnalla voisi ehkä päästä kymmeneen tuhanteen. Silloin tarjoukseen ei pysty kovinkaan suurta laatua laittamaan.

Tällöin  alempi 430 000 työtarjousta vaatisi yli 40 henkilötyövuotta, ylempi 563 000  lähes 60. [Huom! Alkuperäisessä versiossa virheellisesti kymmenkertaiset luvut]

Kun otetaan huomioon että tuohon tahtiin ei käytännössä kykene kukaan, ja virkailijoilla on myös palavereita ja koulutuksia, sadan virkailijan arvio on varmasti hyvin lähellä.

Tämä tarkoittaa, että Suomessa työskentelee koko  ajan hyvinkin sata virkailijaa, joiden ainoa tehtävänkuva on suoltaa näitä tarjouksia. Tunnista toiseen.  Päivästä toiseen. Viikosta toiseen. Kuukaudesta toiseen. Voi perustellusti kysyä, mitä järkeä tässä on.

On toki mahdollista, että tarjousten teko on automatisoitu niin, että ne eivät juurikaan vaadi ihmisen työpanosta. Silloin voi perustellusti kysyä, mitä järkeä tässä on.

Kirjoittaja on ollut akateeminen pätkä- ja silpputyöläinen  ja ajoittaistyötön vuodesta 2012, oltuaan sitä ennen menestyjä. Lisää asiaa työttömyydestä, osa vakavaa osa ei: Työttömyys. Lisää matematiikkaa, osa vakavaa osa ei: WeirdMath

600px-Ilia_Efimovich_Repin_(1844-1930)_-_Volga_Boatmen_(1870-1873)

Tältäkö tuntuu olla TE-keskuksen työtarjousosastolla töissä?

Työttömien rankaisun matematiikkaa

 

Hallitus aikoo kiristää työn vastaanottovelvoitetta ja muutoinkin tiukentaa työttömien kontrollia. Taustalla on selkeästi ajattelu, että juuri työstä kieltäytyminen on syynä siihen, että  Suomen 361 000 työttömälle on tarjolla vain 16 000 työpaikkaa. Vastuuministeri on todennut, että  Tuossa oli tilastoa, että yli satatuhatta erilaista sanktioita on annettu työstä kieltäytymisestä eri syistä ja kyllä meidän on näihinkin tietysti puututtava.

Satatuhatta on vaikuttava luku. Mistä se itse asiassa koostuu, ja  kuinka suuri ongelma kieltäytyminen sitten itse asiassa on? Viime vuoden sanktiolista on sinällään karua katsottavaa (lähde Uusi Suomi).

tyottomyys-nayttokuva_2016-04-18_kello_10-56-00

 

Näiden lukujen tulkinta ei kuitenkaan ole helppoa. Jaetaan sanktiotyypit kuuteen kategoriaan A-E, joista siis A on työstä kiletäytyminen ja E työstä eroaminen.

Continue reading Työttömien rankaisun matematiikkaa

Työttömien mahduttamisesta (perjantaikirjoitus)

 

“Miten Suomen 368 100 työtöntä työnhakijaa saadaan tungettua niihin 16 878 avoimeen työpaikkaan?” parahti eräs tuttavani hiljattain.  Voin lohduttaa, että tämä näyttäisi olevan työttömyysongelmista pienin. Jokaiseen työpaikkaan pitäisi siis saada 22 työtöntä. Tämä onnistuu helposti.

Työikäisen suomalaisen miehen keskimääräinen painoindeksi on 27.1 kg/m² ja keskipituus 178 cm, jolloin painoksi tulee noin 86 kg. Ilmatäytteisen ihmisen tiheys on tunnetusti suunnilleen sama kun veden (1 Mg/m³), jolloin tilavuus olisi suunnilleen tuo sama 86 litraa.

Varsinainen lihasmassa on huomattavasti raskaampaa. Avoimen kirjallisuuden perusteella on kuitenkin vaikea päätellä, kuinka suuri ihmisen tilavuus on, jos ylimääräinen ilma poistetaan esimerkiksi oksasilppuria käyttäen. Kokemuspohjaisesti oletan, että tilavuus on jossakin 70 litran paikkeilla.  Joka tapauksessa 22 työttömän yhteistilavuus on reilusti alle 2 kuutiometriä.

Nämä 22 työtöntä saadaan siis helposti mahtumaan biotuubiin, jonka pinta-ala on neliömetri ja korkeus 1.5-2 metriä. Tehokkaassa flexi-officessa työntekijätiheys voi helposti nykyään olla 1 per neliömetri. Nuo 368,100 työtöntä mahtuvat siis aivan mainiosti 16,878 työntekijän vaatimaan tilaan.

Tämä on itse asiassa ällistyttävän pieni pinta-ala. Aikoinani olen työskennellyt Salossa teollisuuskompleksissa, jossa oli parhaimmillaan  3000-5000 työntekijää. Meillä oli kuitenkin kohtuuttoman väljät tilat — kubiklen koko oli enemmän kuin 2×2 metriä, ja mm WC:t olivat isot. Kaikki Suomen työttömät saisi aivan helposti mahdutettua tähän yhteen ainoaan kompleksiin — joka käsittääkseni on nykyään vieläpä tyhjillään.

Ongelmia ei pidä turhaan nähdä siellä, missä niitä ei ole. Tämä ratkeaa helposti.

(Kirjoittaja on ollut akateeminen pätkä- ja silpputyöläinen vuodesta 2012. Lisää vastaavia kirjoituksia: Perjantaikirjoitukset. Lisää asiaa työttömyydestä, osa vakavaa osa ei: Työttömyys. Lisää epämääräistä laskentaa: WeirdMath.)

Waring_forside2_product_large

 

 

Viikon bisnesinnovaatio: antihakemuspalvelu (perjantaikirjoitus)

Työttömyystilastoja aiotaan jatkossa siistiä niin, että TE-toimistot lähettävät entistä enemmän ns työtarjouksia. Näiden idea on periaatteessa hyvä: TE-keskus etsii tietokannoistaan työpaikkoja jotka saattaisivat sopia työttömälle, ja vaatii työtöntä hakemaan niihin.

Idean heikkous on se, että TE-keskuksella ei ole ammattitaitoa arvioida, onko työnhakijalla oikeasti edellytyksiä tehdä tehtävää. Jos työtön kuitenkin jättää hakematta, häntä rankaistaan karenssilla. Kuten Sakari Timonen kärkevään tyyliinsä analysoi, kyseessä on ennen muuta uhkavaatimus. Jopa yleensä varsin neutraali Yle puhuu suoraan työttömien rankaisemisesta.

Viime vuonna työtarjouksia lähetettiin 563 478 kappaletta (vuonna 2013 alle 200 000). TE-keskusten käyttämässä mol.fi-palvelussa on tällä hetkellä 17 119 avointa työpaikkaa koko Suomessa, kun taas työttömiä työnhakijoita on tällä hetkellä 368 100 kappaletta.

Pakkohakemusten määrä tulee vain ja ainoastaan kasvamaan, ja mol:issa ilmoittavien työnantajien määrä taas laskemaan. (Käytännössä jokainen rekrytoija jonka kanssa olen puhunut on todennut, että mol:issa on mahdoton mainostaa juuri tämän pakkohakemusvyöryn takia. Kaupallisissa palveluissa kuten Oikotie tai Monster tulee toki satoja epätoivoisia hakemuksia, mutta täysin vastentahtoiset puuttuvat).

Continue reading Viikon bisnesinnovaatio: antihakemuspalvelu (perjantaikirjoitus)

Mikä taikasana helpottaisi työttömien tilannetta eniten?

Taikasana on “valituskelpoisuus”.  Vuorokausi sitten kirjoittamani blogikirjoitus “Miksi työttömyys halvaannuttaa 4” on saanut varsin paljon huomiota. Kirjoituksessa väitin, että uusin hallituksen esitys saattaa antaa työvoimaviranomaisille oikeuden tehdä hallinnollisella päätöksellä kymmenistä tuhansista silpputyöläisistä pakkoyrittäjiä vailla sosiaaliturvaa.

Koska itsekriittisyys on eniten arvostamani tylyyden laji, olen kirjoittanut jo toisen kirjoituksen, jossa osin kyseenalaistan omat näkemykseni.  Esityksessä on ilman muuta positiivisiakin piirteitä, ennen muuta nykyisten yrittäjien kannalta. Sensijaan en edelleenkään näe, mikä estäisi pakkoyrittäjätulkinnan.  Toisaalta en ole enää aivan varma, olenko varma oikein mistään.

Miksi näin?

Continue reading Mikä taikasana helpottaisi työttömien tilannetta eniten?

Translate »