Category Archives: Uncategorized

Talvivaara 61: Kolmasosa Euroopan suurimmasta nikkeliesiintymästä hukkaan?

Terrafamen (Talvivaaran) heinäkuun osavuosikatsauksessa oli pieni tekninen detalji, joka onkin itse asiassa elämää suurempi detalji.

“Terrafamen liiketoimintamallissa on oletettu 70 prosentin kokonaissaanti liuotuksessa, ja rakennettujen kasojen toiminnan perusteella voidaan ennakoida, että tavoitteeseen päästään.”

Mitä yhtiö tässä itse asiassa suomeksi sanottuna oikein sanoo?

Se ilmoittaa tuhlaavansa kolmasosan Euroopan suurimmasta nikkeliesiintymästä. 

Continue reading Talvivaara 61: Kolmasosa Euroopan suurimmasta nikkeliesiintymästä hukkaan?

Talvivaara 59: Onko 130 miljoonaa vuodessa paljon rahaa?

Onko 2.5 miljoonaa euroa paljon? Riippuu kontekstista. Talvivaaran (nyk Terrafame) yhteydessä ei varsinaisesti. Entä 2.5 miljoonaa euroa viikossa? Pienellä ynnälaskulla tämä tarkoittaa noin 130 miljoonaa vuodessa.  Tämä alkaa jo Talvivaarankin tasolla näyttää jonkinlaiselta rahasummalta, mutta sekin riippuu: mitä sillä rahalla saa? Talvivaaran tapauksessa sillä saa hiukan vesiä puhdistettua.

Tämä tieto löytyy 10.11.2014 konkurssiasiamiehelle laaditusta lausunnosta.  Lausunto ei ole ollut julkisuudessa, mutta se ei ei ole salainenkaan — siitä on vain oltu hiljaa (kiitän Pertti Sundqvistiä sen kaivamisesta esille).  Toivottavasti lausunto on kuitenkin ollut niiden saatavilla, jotka ovat rahoituksista päättäneet. Se on  nimittäin käytännössä ainoa julkinen lähde, joka antaa kunnon suuruusluokka-arvioita siitä, mihin veronmaksajien rahat nyt ehkä menevät.

Continue reading Talvivaara 59: Onko 130 miljoonaa vuodessa paljon rahaa?

Mikä taikasana helpottaisi työttömien tilannetta eniten?

Taikasana on “valituskelpoisuus”.  Vuorokausi sitten kirjoittamani blogikirjoitus “Miksi työttömyys halvaannuttaa 4” on saanut varsin paljon huomiota. Kirjoituksessa väitin, että uusin hallituksen esitys saattaa antaa työvoimaviranomaisille oikeuden tehdä hallinnollisella päätöksellä kymmenistä tuhansista silpputyöläisistä pakkoyrittäjiä vailla sosiaaliturvaa.

Koska itsekriittisyys on eniten arvostamani tylyyden laji, olen kirjoittanut jo toisen kirjoituksen, jossa osin kyseenalaistan omat näkemykseni.  Esityksessä on ilman muuta positiivisiakin piirteitä, ennen muuta nykyisten yrittäjien kannalta. Sensijaan en edelleenkään näe, mikä estäisi pakkoyrittäjätulkinnan.  Toisaalta en ole enää aivan varma, olenko varma oikein mistään.

Miksi näin?

Continue reading Mikä taikasana helpottaisi työttömien tilannetta eniten?

Työn ilosta (perjantaikirjoitus)

Kun työttömyysputkeni on nyt keskeytynyt — joskin vain lyhyeksi aikaa — on ollut aikaa palautella mieleen, miten töissä oikein jaksaakaan. Palautui mieleen aika, jolloin pendelöin työpaikkaan toisessa kaupungissa. Julkista liikennettä ei ollut, joten pakko oli käyttää kimppakyytejä. Melkein tunti tympeää junnaamista suuntaansa. Joskus viiden vuoden jälkeen alkoi käydä todella tympeäksi.

(Tämä oli muuten työpaikka, jossa muutenkin säilyin psyykkisesti ehjänä, tai ainakin -ähkönä, käyttämällä psykofyysisiä keinoja. Joka aamu, ovesta astuessani, sanoin mielessäni: “Tässä maailmankuulu tutkimusinsinööri astuu maailmankuulun tuotekehityslaitoksen ovesta sisään tekemään maailmankuulua tuotekehitystä.” Ja sitten sellaista tehtiin. )

Continue reading Työn ilosta (perjantaikirjoitus)

Modifikaatio eduskuntavaalijärjestelmään

 

Nykyistä eduskuntavaalijärjestelmää on pidetty äänikynnyksen(kin) osalta ongelmallisena.  Pienimpien puolueiden on vaikea saada ääntään kuuluviin koska ihmiset eivät äänestä puoluetta joka ei todennäköisesti saa ehdokasta läpi. Toisaalta ns. piilotettu äänikynnys voi olla korkea. Tämän korjaamiseksi äänestysalueita onkin muokattu.

En ole ihan varma miten paljon äänestämiseen vaikuttaa äänen mahdollinen hukkaan meno, mutta lauantai päivän ratoksi kehittelin omaa muunnosta d’Hondtista. Tätä ei ole kauhean pitkälle mietitty, mutta laitan kuitenkin näkyviin koska luulen ensimmäisen vastalauseen olevan että se on liian vaikea ymmärtää sillä käytetäänhän siinä peräti rationaalilukuja! Kertooko tuollainen luulo enemmän kirjoittajan arroganssista, Suomalaisen koulutuksen tilasta vai matematiikan kertakaikkisesta vaikeudesta ja hyödyttömyydestä jääköön lukijan arvioitavaksi.

Continue reading Modifikaatio eduskuntavaalijärjestelmään