Mielipide: Bioenergia ei voi olla tulevaisuuden ratkaisu

Perustelimme kahden vihrekollegan kanssa, miksi pienten modulaaristen SMR-ydinreaktorien mahdollisuuksia pitää selvittää myös Turun kaukolämmitykseen. Suomen kaupunkeja ei voi pelkällä bioenergialla lämmittää, jos haluamme myös että Suomessa on metsiä. On pakko etsiä kiireellä muita ratkaisuja. SMR:t voisivat olla yksi. Julkaistu Turkulaisen mielipide-osastolla 8.3.2018.

Turku Energian Lämpö-yksikön johtaja Jari Kuivanen hämmästeli 7.3. Turkulaisessapienydinvoimaloihin liittyvää valtuustoaloitetta. On erinomainen asia, että keskustelu on nyt käynnistynyt. Kuivasen hämmästely on osin ymmärrettävää, koska Naantalin monipolttoainelaitos todellakin on omalla teknologia-alueellaan — bioenergiaan perustuvat suuret polttolaitokset — erittäin hyvä ja erittäin nykyaikainen laitos. Ongelmaksi muodostuu se, että tämä teknologia ei voi olla tapa, jolla Suomi tulevaisuudessa lämmitetään.

Suomessa on edelleen vallalla ajattelutapa, jossa oletetaan että kaikki bioenergia on automaattisesti hyvä ja ympäristöystävällinen ratkaisu.  Valitettavasti näin ei ole. Biopolttoaine voi olla hyvinkin kestävää, jos se koostuu aidosti muun käytön jätteistä, tämä muu käyttö ei tuhoa metsiä kovin suuria määriä, eikä polttoainetta jouduta kuljettamaan kovin pitkiä matkoja. Pienissä hajautetuissa ratkaisuissa bioenergia voi puoltaa paikkaansa, ja olla toimiva ratkaisu niin taloudellisesti, ilmastollisesti kuin ympäristöllisestikin.

Naantalin kaltainen massiivinen keskitetty bioenergian poltto on kuitenkin aivan toinen kysymys.

Jotta metsien hakkuujätteitä olisi tarpeeksi paljon massapoltettavaksi, täytyy myös metsähakkuiden olla massiivisia. Jo nyt on tiedossa, että Naantaliin joudutaan laivaamaan polttoainetta muualta. Jos muualle Suomeen rakennetaan massiivisia biopolttolaitoksia, tilanne muuttuu vielä paljon vaikeammaksi.

Vaikka biopolttolaitokset eivät itse suoraan polttaisikaan metsiä, polttoaineen hankkimiseksi joudutaan jossakin hakkaamaan metsiä. Tätä julmaa totuutta ei pysty kiertämään mitenkään. Metsien hakkaaminen tuhoaa biodiversiteettiä. Lisäksi tutkijat ovat käytännössä yksimielisiä siitä, että suurimittaisella puun polttamisella ei voida hillitä ilmastonmuutosta tehokkaasti ja ajoissa.

On jokseenkin selvää, että juuri avattua Naantalin polttolaitosta ei tulla sulkemaan piakkoin. Ratkaisu on tehty, ja sen kanssa eletään useita vuosia. Sen sijaan on tärkeää, että uusia polttohankkeita ei Varsinais-Suomessa enää aloiteta eikä nykyisiä laajenneta. Energian tarvetta on lähtökohtaisesti saatava pienentymään joustoilla ja rakennusten energiatehokkuudella. Mikäli tässä ei onnistuta, tai esimerkiksi teollisuuden prosessilämmön tarve lisääntyy, ratkaisun on oltava jokin muu kuin biopolttoaineet. Nimenomaan siksi on selvitettävä, voisiko tämä ratkaisu Turussakin olla esimerkiksi SMR-voimalat.

Matti Vähä-Heikkilä (vihr.)
kaupunginvaltuutettu
Turku

Jakke Mäkelä
varapuheenjohtaja
Tieteen ja teknologian Vihreät ry
Turku

Tuomo Liljenbäck
Vihreiden puoluehalllituksen jäsen
Turku

Lööppien taakse: Onko tuulivoima edullisinta energiaa vai ei?

Lappeenrannan yliopisto julkaisi viime viikolla raportin, jossa arvioitiin eri energialähteiden hintoja. Lähes kaikki Suomen mediat tarttuivat innokkaina raporttiin.  Pieni pintaraapaisu kuitenkin osoitti jotain hämmentävää. Enemmistö lehtijutuista ilmoitti että tuulivoima on nyt todistetusti edullisin;  kuitenkin osa ilmoitti että ydinvoima; ja osa tuntui olevan sitä mieltä että tuulivoima paitsi että ehkä ydinvoima.

Alla on otos otsikoista. Nämä kaikki viittaavat siis samaan tutkimukseen. Nyt kysymys: mitä näiden otsikoiden perusteella tutkimus on väittänyt tuulivoimasta?

Kymen Sanomat (myös mm Etelä-Saimaa) Ensimmäistä kertaa näin: tuulivoimasähkön tuottaminen on edullisinta

Yle: Kustannusvertailu: Maalla sijaitseva tuulivoima edullisin tapa tuottaa sähköä.

Tekniikka & Talous: LUT tutki: Tuulivoima on edullisinta energiaa – monta syytä menestykseen, ydinvoima tiukasti kannoilla

Tekniikan Maailma: Tutkimus: Tuulivoima on edullisinta – paitsi jos otetaan huomioon todelliset tuotantokustannukset, jolloin ydinvoima on edullisinta

Imatralainen (myös Lappeenrannan uutiset): Tuulivoima on edullisin – Lappeenrannan yliopisto vertaili sähkön tuotantotapoja

Talouselämä:  Muualla EU:ssa ydinvoimaloiden hinta nousee, mutta Suomessa se laskee – miten Suomesta tuli ydinvoiman halpamaa?

Maaseudun Tulevaisuus: Sähköntuotannon hintavertailussa tuulivoima edullisin ensimmäistä kertaa

Mielenkiintoisimman vertailun antaa Lännen Media, jonka lehdissä täsmälleen sama leipäteksti on otsikoitu hyvin eri tavoin.

Lännen Media (mm , Turun Sanomat,  Satakunna Kansa, Kainuun Sanomat, Ilkka, Pohjalainen, Lapin Kansa, Kaleva) Vertailu: tuulivoimasta on tullut edullisin tapa tuottaa sähköä Suomessa

Lännen Media: Aamulehti . Tuulivoima on edullisin tapa tuottaa sähköä Suomessa – jos siirtoa ja varastointia ei oteta huomioon

Eli onko tuulivoima edullisinta, vai eiko se ole? Mikä näistä medioista on väärässä?

Continue reading Lööppien taakse: Onko tuulivoima edullisinta energiaa vai ei?

Hälytysvalojen vilkuntaa

Energia-asioissa ei pidä luottaa yhteenkään simulaatioon, joka väittää väittävänsä jotakin tulevaisuudesta.  Ainakaan ei pidä luottaa sokeasti. IEA:n tuorein puhtaan energian seurantamalli on kuitenkin niin hätkähdyttävä, että jokaisen ilmastosta kiinnostuneen tulisi perehtyä siihen.

Mallin suurin ansio on se, että toisin kuin lähes kaikki muut lähteet, se katsoo kokonaisuutta: sähkö, energian varastointi, liikenne, betoni, teollisuus, valaistus, kevyt liikenne, raskas liikenne, rakennusten energiatehokkuus, laivateollisuus, jne jne.

Kokonaisuus on mallissa jaettu 26 eri sektoriin, joiden pitäisi kaikkien olla vihreällä, jos ilmaston lämpeneminen aiotaan pysäyttää edes kahteen asteeseen vuoteen 2025 mennessä. Oranssilla olevissa olevat ovat menossa oikeaan suuntaan, mutta ei tarpeeksi. Punaisella olevat menevät väärään suuntaan.

Continue reading Hälytysvalojen vilkuntaa

Pallo hukassa energiassa?

Menestystä haluavan orastavan paikallispoliitikon ei koskaan pitäisi myöntää olevansa pallo hukassa. Aivan sama. Myönsin sen eilen, kun olin  Hyvää Energiaa Turussa-paneelissa Vihreiden edustajana.   Paneelin tarkoituksena oli selvittää, mitä mahdollisuuksia Turussa olisi konkreettisesti tukea ja tuottaa lähienergiaa (kiinteistökohtaista aurinkoenergiaa, avointa kaukolämpöä, lämpöpumppuja, jne jne).

Minulle se ei ollut selvää ennen paneelia, eikä ole edelleenkään.

Continue reading Pallo hukassa energiassa?

Teraloop: onko idea fysikaalisesti realistinen?

Startupien on oltava radikaaleja, innovatiivisia, ja optimistisia. Kukaan ei pahastu, jos startup on hiukan liiankin optimistinen. Mutta missä menee raja? Innovaation ja innostumisen vastavoimana on oltava itsekuri ja itsekritiikki. Mitä tapahtuu, jos nämä puuttuvat?

Startup nimeltä Teraloop on esittänyt varsin ällistyttäviä ajatuksia. Uusiutuvien energialähteiden suurin ongelma on niiden ajoittaisuus: energiaa on pystyttävä varastoimaan niiksi ajoiksi, kun ei tuule tai aurinko ei paista. Tähän mennessä ei kerta kaikkiaan ole ollut tekniikoita, joilla pystyttäisiin varastoimaan gigawattitunneittain energiaa moneksi päiväksi kustannustehokkaaseen hintaan. Teraloop väittää löytäneensä ratkaisun, liikuttamalla suuria massoja renkaan muotoisella radalla maan alla.

[Edit klo 12: Journalismin puolella aiheesta ovat jo kirjoittaneet ainakin Vihreä Lanka sekä Tiedetuubi] [Edit klo 18: Vihreä Lanka sai selville, että Tekes on tosiaankin myöntänyt yhtiölle 260,000 euron lainan].

Fysiikkaa vähänkään tuntevissa idea on herättänyt ensin ällistystä, sitten mielenkiintoa ja lopulta syvää epäuskoa. Idea ei välttämättä varsinaisesti riko fysiikan lakeja, mutta se ei vaikuta millään tavalla realistiselta. Skeptisiä arvioita on jo esitetty Kaj Luukon aiemmassa blogissa.

Erikoisia väitteitä ja erikoisia startupeja on maailma pullollaan, ja asian voisi sinällään jättää sikseen. Tarkempi penkominen kuitenkin osoitti vielä kummallisempia väitteitä. Yhtiö itse sanoo saaneensa Tekesilta tutkimusrahoitusta ja sen lisäksi tekevänsä yhteistyötä VTT:n kanssa.  Käytännössä VTT-yhteistyö viitannee Tekniikka & talouden artikkelissa mainittuun toteutettavuustutkimukseen, joka on tilaustyönä teetetty ulkopuolisella rahoituksella.  Yhtiö on listattu myös yhdeksi Vaasa Entrepreneurship Societyn Top 30 energia-alan startupiksi; VES:n tiedoissa yhtiö ilmoittaa saavansa rahoitusta myös Fortumilta.

Continue reading Teraloop: onko idea fysikaalisesti realistinen?

Translate »