All posts by Jakke Mäkelä

Physicist, but not ideologically -- it's the methods that matter. Background: PhD in physics, four years in basic research, over a decade in industrial R&D. Interests: anything that can be twisted into numbers; hazards and warnings; invisible risks. Worries: Almost everything, but especially freedom of speech, Internet neutrality, humanitarian problems, IPR, environmental issues. Happiness: family, dry humor, and thinking about things.
Työttömyys

Onko satatuhatta työtöntä satatuhatta luuseria?

Työministeri on haastattelussa todennut, että puolet Suomen työttömistä on hyvin vaikeasti työllistettävissä.  101,000 ihmistä on ollut yli vuoden työttöminä, ja 120,000 on tälläkin hetkellä erilaisissa työllisyys- ja kuntouttamistoimenpiteissä.

“Nämä ihmiset – vaikka työpaikkoja avautuu, vienti lähtee vetämään, investoinnit alkaa liikkumaan – niin ilman kuntoutusta, työkykyä parantavia toimia, koulutustoimia, he eivät selviä työmarkkinoilla.”

Uskon (aidosti) että ministerin tarkoitus on hyvä ja huoli on aito.  On silti täysin epäselvää, onko hän oikeassa. Mihin tutkimuksiin tämä väite perustuu?  Tällä hetkellä työttömyysasioissa tunnutaan laajalti luottavan perinteiseen Accordion Research -metodologiaan (vedetään lukuja hanurista).

Todennäköisesti väite perustuu tilastoihin, joita on tehty ennen nykyistä lamaa (tai taantumaa, ellei uskalla sanoa rumaa sanaa suoraan). Vielä 2000-luvun lopussa työllistymismahdollisuudet alkoivat hyvin nopeasti romahtaa vuoden työttömyyden jälkeen.

Mutta yhteiskuntakin oli silloin aivan toinen. Syyskuussa 2008 pitkäaikaistyöttömiä on noin 41,000, ja määrässä ei ollut suurta kasvua (jos ei kutistumistakaan).  Syyskuussa 2014  pitkäaikaistyöttömiä oli 92,600, ja nyt puoli vuotta myöhemmin yli 100,000. Määrä on siis noussut yli 60,000:lla, ja kasvaa edelleen räjähdysmäisesti.

Tarkoittaako tämä, että vanhaan kunnon suomalaiseen yhteiskuntaan on yht’äkkiä ilmestynyt 60,000  uutta luuserialkoholistia? Ei tarkoita. Se tarkoittaa, että vanhaa kunnon suomalaista yhteiskuntaa ei enää ole.

Sen sijaan elämme nyt yhteiskunnassa jossa 100,000:lle ihmiselle yksinkertaisesti ei kertakaikkiaan ole täysjärkisiä töitä — ja todennäköisesti tämä luku tulee kasvamaan ja olemaan pysyvä.

Numeroita rakastavan tärkein taito on osata ymmärtää, milloin numeroiden merkitys muuttuu. Vuonna 2008 oli dataa jonka avulla voitiin käyttää yhtä vuotta syrjäytymisriskin rajana. Silloin ihmiset jäivät työttömiksi, ja työllistyivät, ja oli mahdollista arvioida todennäköisyyksiä sen perusteella kuinka nopeasti työllistyivät.

Nyt juuri kukaan ei työllisty vapaille markkinoille, joten emme voi tietää onko vuosi edelleen riskiraja, vai onko raja nyt kaksi vuotta, vai onko riskirajaa ollenkaan. Kun ei ole dataa, ei voi tietää. Pitkäaikaistyötön tarkoittaa nyt aivan eri asiaa kuin vuonna 2008.

Silloin on suorastaan vaarallista käyttää päätösten pohjana vanhoja tilastoja.  Nykyinen kriisi ei tule ratkeamaan ainakaan sillä, että vuoden työttömyyden jälkeen mekaanisesti pakotetaan nämä 60,000 uutta luuseria leikkimään piirileikkiä kuntoutuskeskuksessa.

Itselläni ei ole harmainta aavistusta, millä se ratkeaisi. Toisaalta tarvinneeko ollakaan: juuri tällaisella mekaanisella asenteella Suomi yrittää koko ajan työttömyyttään hoitaa, ja itse olen kesäkuun alussa virallisesti pitkäaikaistyötön. Jolloin, määritelmän mukaan, tasan 73 vuorokauden kuluttua en enää selviä kuin piirileikistä, eikä mielipiteellänikään ole enää niin väliä.  Rullaati rullaati rullaati rullaa, hip hip hip hei.

Lisää näkemyksiä työttömyydestä täällä.

Piirileikki_hi

 

 

 

yhteiskunta

Mitä Nokialaisille nyt kuuluu?

1 Comment

 

Tämä blogi on jyrkän epäpoliittinen, mutta jos politiikka antaa mahdollisuuden kerätä dataa, mahdollisuus kannattaa hyödyntää. Yksi blogin kirjoittajista on ehdolla eduskuntaan, ja halusi Nokia-taustansa vuoksi kampanjaansa varten selvittää, mitä Nokialta irtisanotuille varsinais-suomalaisille oikein on tapahtunut.

Kirjoittajat: Jakke Mäkelä ja Niko Porjo

Teimme melko yksinkertaisen nettikyselyn, jota jaettiin viraalisesti ja kampanjakeinoin.  Kyselyn vastaukset analysoitiin tieteellisin perustein, ja analyysi pidetään täysin erillään mahdollisista poliittisista johtopäätöksistä. Tässä esitellään statistiikka, joka kyselyssä paljastui. Kyselyn vapaakenttien sisältöä analysoidaan erikseen hieman myöhemmin.

JustDoICT-verkosto Turussa on hieman aiemmin tehnyt vastaavantyyppisen selvityksen, eri kysymyksenasettelulla. Seuraavassa vaiheessa tulemme vertailemaan ryhmän tuloksia omiimme.  Tässä raportoidaan vain oman selvityksemme tulokset.

YHTEENVETO

Tulosten perusteella Nokialta irtisanotut jakautuvat kahteen ryhmään. Noin kolmasosa ei ole kokenut työttömyyttä ollenkaan, ja sen päälle noin neljäsosa on ollut alle 6 kk työttömänä. Sen sijaan muilla työttömyysjaksot ovat olleet varsin pitkiä. Keskimääräinen henkilö on ollut työttömänä lähes 12 kk, eli on joutunut pitkäaikaistyöttömäksi.

Eri työntekijäryhmien välillä on eroja. Johtoasemassa olleet ovat olleet työttöminä keskimäärin peräti 18 kk, kun taas tehtaalta irtosanottujen työttömyysaika on ollut 12 kk. Asiantuntijoilla vastaava aika on 8 kk. Johtotehtävissä toimineiden tulot ovat myös tippuneet merkittävimmin (lähes puolella palkka on tippunut vähintään 20%).

Ikä vaikuttaa erittäin vahvasti; yli 45-vuotiailla on hyvin merkittävä riski päätyä pitkäaikaistyöttömiksi (mediaaniaika 24 kk vs nuorempien 11 kk).

Yrittäjyys ei ole houkutellut; vain 9% on päätynyt yrittäjäksi, ja vain 2% tehdastyöntekijöistä. Asiantuntijoista noin 25% on nyt yrittäjiä, mikä on ylivoimaisesti suurin luku. Asiantuntijayrittäjät ovat patentoineet tavallista enemmän, eli vaikuttaa siltä että nimenomaan hitech-yrittäjyys on vahvoilla tässä joukossa.

KYSELY

Kyselyn kysymykset löytyvät täältä (Kysely.pdf).  Osa kysymyksistä osoittautui jälkikäteen hieman huonosti asetelluiksi, ja tulosten arvioinnissa on siis oltava tarkkana. Kyselyssä oli myös vapaakenttiä, jotka analysoidaan erikseen.

TULOKSET

Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 139 ihmistä, joista 92 asuu Varsinais-Suomen alueella. Tässä selvityksessä käytetään vain varsinais-suomalaisten tuloksia. Näistä henkilöistä vain 2 oli lähtenyt Nokialta ennen vuotta 2005, ja poistettiin. Nämä tulokset siis koskevat vuosia 2005-2014.

Vastaajat jaettiin neljään luokkaan:

  • Tehtaan ja logistiikan työntekijät 45 kpl
  • Alemmat toimihenkilöt 9 kpl
  • Asiantuntijat 20 kpl
  • Keski- tai ylempi johto 11 kpl

Irtisanomisvuodet ovat alla. 54 ihmistä (60%) on sanottu irti vuonna 2012 tai sen jälkeen.

VuosiTyöttömyysaika

Kyselyssä tiedusteltiin, kuinka monta kuukautta henkilö on ollut työttömänä Nokialta lähdön jälkeen. Vain 31% ei ole ollut ollenkaan työttömänä. Noin 22% ihmisistä oli vain muutaman kuukauden työttömänä, mutta noin 46% irtisanotuista on ollut työttömänä vähintään 6 kk.

Small-kk

Jos on ylipäätään ollut työttömänä, työttömyyden mediaani on ollut 11.5 kk.  Kun pitkäaikaistyöttömän raja on 12 kk, voidaan todeta että puolet työttömiksi joutuneista on samantien riskissä joutua pitkäaikaistyöttömiksi.

Toisaalta vaikuttaa siltä, että lyhyitä pätkiä on onnistuttu saamaan. Vain 14% (13/90) on ollut varmuudella koko ajan pysyvästi työttömänä. Kysymyksenasettelu kuitenkin epäonnistui hieman, ja tämä luku on luultavasti suurempi.

Työttömyyksien kestossa on eroja.   Tehtävänkuva ei merkittävästi vaikuttanut todennäköisyyteen päästä samantien uuteen työhön.  Kuitenkin, jos henkilö ei päässyt heti töihin, ryhmien mediaaneissa on eroja. Johto on työllistynyt huonoiten (mediaan 18 kk työttömänä), asiantuntijat parhaiten (7 kk). Tehdastyöntekijöillä mediaani on 12 kk.

Small-bystatus

Palkkakehitys

Palkan muutosta mitattiin 7-asteisella mittarilla (yli 40%, 20-40%, alle 20%). Asteikko on melko karkea, mutta eroja nähdään lähinnä suurimmissa pudotuksissa (palkka pudonnut yli 20%).  Tehdastyöntekijöistä 24% on kokenut näin suuren tiputuksen, alemmista toimihenkilöistä 11%, asiantuntijoista 35%, johdosta 45%. Ero on tilastollisesti merkittävä. Asiantuntijoissa ja johdossa on siis eniten niitä, joiden palkka on tippunut huomattavasti; johdosta näitä on lähes puolet.

Small-tulot

Yrittäjyys

Vain 8 henkilöä 90:sta on ryhtynyt yrittäjiksi (9%). Näistä yhden tulot ovat pysyneet samana, neljän (50%) tippuneet ainakin 20%. Loput eivät ilmoittaneet tulojaan.

Ryhmissä on merkittäviä eroja. Yrittäjistä 5 oli asiantuntijatehtävissä, muissa ryhmissä kussakin 1. Näistä asiantuntijayrittäjistä 4 oli patentoinut.   Asiantuntijoista 25% on päätynyt yrittäjiksi, johdosta 9%, tehdastyöntekijöistä 2%.

Small-tulot

Ikä

Vastaajista 20 (22% oli yli 45-vuotiaita). Yli 45-vuotiaista 20% (5/20) oli saanut töitä välittömästi, versus 35% alle 45-vuotiaista. Ero on tilastollisesti merkittävä.

Ikäerot näkyvät erityisen selvästi työttömyysajoissa. Mediaani työttömyysaika yli 45-vuotiailla on 24 kk, kun alle 45-vuotiailla se on 11 kk.  Alle 45-vuotiaat ovat olleet työttöminä keskimäärin 25% ajasta irtisanomisen jälkeen, kun taas yli 45-vuotiaat 67%. Käytännössä siis yli 45-vuotiailla on erittäin suuri riski päätyä pitkäaikaistyöttömiksi.
Small-ikä

Patentointi

Patentteja oli 13/92 ihmisellä (14%). Määrä liian pieni tekemään vahvoja johtopäätöksiä. Työttömyyden kestoon patentointi ei ole vaikuttanut.  Asiantuntijoista noin 45% oli patentoinut, johdosta 27%, muista ryhmistä ei ketään.  Yrittäjistä 4 (50%) oli patentoinut, kaikki asiantuntijoita. Tämä viittaa siihen, että patentointi on vaikuttanut ainakin rohkeuteen ryhtyä yrittäjäksi.

Alueelliset erot

Tutkittiin jakoa kahteen ryhmään: Salo ja ympäryskunnat (51 kpl) ja Turku (34). Paimio laskettiin mukaan Turkuun.  Ainoatakaan merkittävää eroa ei löytynyt.

Hyöty Nokia-urasta

54% vastanneista katsoo, että on pystynyt hyödyntämään Nokia-osaamistaan myöhemmin.  Heti työtä saaneista 19/28 eli 68% katsoo, että Nokia-urasta oli heille hyötyä. Yli 12 kk työttöminä olleista vain 31% katsoo, että Nokia-urasta oli hyötyä.

JOHTOPÄÄTÖKSET

Noin kolmasosa irtisanotuista on saanut välittömästi töitä, ja yhteensä 55% viimeistään puolen vuoden sisällä. Vain noin 14% on ollut työttöminä koko ajan Nokialta lähdön jälkeen. Muut ovat olleet tyypillisesti noin vuoden työttöminä (mediaani). Tyypillinen irtisanottu on ollut noin kolmasosan ajasta työttömänä irtisanomisen jälkeen (mediaani).

Johdolla  on pisimmät mediaaniajat työttömänä (18 kk). Tehdastyöntekijöillä aika 12 kk, asiantuntijoilla n 8 kk. Tässä syytä huomioida yksi asia: asiantuntija- ja johtotasolla paketti tyypillisesti ollut vähintään 12 kk palkka. Tällä voi olla vaikutusta työllistymiseen.

Johdosta lähes puolella tulot ovat tippuneet merkittävästi, asiantuntijoista noin kolmasosalla. Tehdastyöntekijöiden palkat eivät ole tippuneet niin usein.

Asiantuntijat ovat ainoa ryhmä, josta on ryhtynyt merkittävä osa yrittäjiksi (25%). Muissa ryhmissä luku on alle 10%, tehdastyöntekijöissä 2%. Lähes puolet asiantuntijoista oli patentoinut, ja neljäsosa johtotehtävissä olleista. Patentointi näyttää vaikuttaneen siten, että se on rohkaissut yrittäjäksi.

Ikä on hankaloittanut työpaikan saamista välittömästi irtosanomisen jälkeen,  ja työttömysjaksot ovat olleet pidempiä (24 kk vs 11 kk). Asuinkunta ei näytä vaikuttaneen mihinkään tekijään.

kick1(Kuva: Niko Porjo)

Talvivaara

Talvivaara 53: Markkinatalouden raakuus vs fasismin raakuus

[Kirjoitus on maaliskuulta 2015. Nyt kesäkuussa 2015 näyttää kuitenkin siltä, että juuri näin tapahtuu: valtio haluaa emoyhtiön mukaan, koska mikään rehellinen kaupallinen taho ei lähde. Lisäksi valtio joutunee maksamaan käynnistämisen lähes kokonaan, eli ottamaan kaikki riskit].

Helsingin sanomien pääkirjoituksessa kehutaan estoitta Talvivaaran uusinta yritysratkaisuyritystä. Pääkirjoituksessa on yksi jokseenkin ainutlaatuinen kommentti.

“Emon edustajat ovat periaatteessa kaupan kannalla, mutta samalla tehdään selväksi, että uusien ostajien kannattaa antaa jonkinlainen omistusosuus uudesta yhtiöstä vanhoille omistajille. Asia on ymmärrettävä siten, että jos tällainen siivu on tiedossa, prosessissa kukaan ei asetu hankaloittamaan asioita.”

Juuri näin ei missään nimessä markkinataloudessa toimita. Jos yhtiö markkinataloudessa epäonnistuu, omistajat menettävät rahansa, brutaalisti ja armotta.

Mediassa on keskitytty heruttamaan sääliä piensijoittajien menetyksistä paitsi iltapäivälehdistössä myös Ylessä.  Sääli on tässä tapauksessa sairautta. Varsinkin viime vaiheessa piensijoittajat ostivat osaketta pikavoittojen halussa. Mikä laulaen tulee se viheltäen menee, markkinataloudessa.

Emoyhtiön uhkausta ei jostain syystä ole tarkemmin avattu julkisesti, mutta entinen toimitusjohtaja on avannut sitä näin:  “Perän mukaan ilman emoyhtiötä ja tiettyjä emoyhtiön omistuksia kaivosta ei voi käyttää.” 

Uhkaus tuskin voi pitää paikkaansa. Jos emoyhtiö ylipäätään jotakin omistaa, omaisuus (laitteistot tai IPR) myydään konkurssissa. Jos emoyhtiöllä on aidosti ainutlaatuisia osaajia, heidät palkataan hyvällä rahalla uuteen yhtiöön. Käytännössä kyseessä tuntuisi lähinnä olevan vanhan johdon kiristysyritys.

Mitä tapahtuu jos tällainen kiristys menee läpi? Yksinkertaista: emme  silloin elä markkinataloudessa, vaan gangsterivaltiossa. Tarpeeksi suuri oligarkki pystyy saamaan läpi vaatimuksia, joista pk-yrityksen johto naurettaisiin suoraan pihalle — ja valtakunnan päälehti vielä pitää tilannetta hyväksyttävänä.

Oikastaan tilanne voi silloin olla vielä huonompi.

Periaatteessa uusi yhtiö on riippumaton ja voi hyväksyä millaisia ehtoja tahansa.  Käytännössä valtiolla on 15% omistusoikeus Terrafame-yhtiön kautta ja käytännössä tätäkin suurempi mahdollisuus vaikuttaa kaupan ehtoihin.  Jos Terrafame haluaa antaa kädenojennuksen vanhoille omistajille poliittisista syistä, se pystyy kyllä sen tekemään, varsinkin jos ojennus on pois sen 15% osuudesta. Pääomistaja Audleylla on tuskin silloin mitään asiaa vastaan tai sen puolesta.

Ainoa ongelma? Tuo ei ole kovinkaan kaukana jonkinasteisesta fasismista — valtion ja yritysten liittoutumasta.  On ennen muuta muistettava, että emoyhtiön suurin yksittäinen omistaja on valtio.  Solidiumin 120 miljoonaa yhteisiä verorahoja haihtuu konkurssissa.  On ymmärrettävää, jos valtio haluaa suojella omia sijoituksiaan.

Niin se ei kuitenkaan voi tehdä, juuri siksi että se on valtio.  Viime kädessä valtio tekee kaikki pelisäännöt. Näiden sääntöjen on oltava kaikille samat. Suomessa säännöt ovat selvät: valtio voi osallistua teolliseen toimintaan, mutta se ei voi häiritä vapaata kilpailua. Emoyhtiön henkiin jättäminen poliittisista syistä jos mikä olisi vapaan kilpailun sääntöjen rikkomista.

Tästä kaupasta (mikäli se toteutuu) voi olla montaa mieltä. Kannattaa silti tarkkailla ennen muuta sitä, mitä tapahtuu vanhalle emoyhtiölle. Säälimätön konkurssi tarkoittaa, että valtio toimii suurin piirtein normaalien markkinatalouden sääntöjen mukaan. Vanhojen omistajien pelastaminen tarkoittaa… vaikea sanoa mitä täsmälleen, mutta mitään hyvää se ei ainakaan tarkoita.

 Kirjoittaja kuuluu Suomen Luonnonsuojeluliittoon, mutta spekulaatiot, mielipiteet, tulkinnat ja virheet ovat puhtaasti omia. Laajempaa teknistä ja historiallista taustaa löytyy mm täältä: http://www.zygomatica.com/talvivaara/).

quote-fascism-should-more-appropriately-be-called-corporatism-because-it-is-a-merger-of-state-and-benito-mussolini-133350(Kuvalähde: izquotes.com)

 

yhteiskunta, Ympäristö

Kylmää vettä ja energiaa

1 Comment

Aina asiat eivät mene niin kuin toivoisi. Helmi-maaliskuun energia-ankeuttajat ovat olleet WWF Suomi sekä herrat Partanen ja Korhonen.

Suomalainen bioenergia sai kylmää vettä niskaansa, kun WWF Suomi julkaisi arvion Suomen metsien bioenergiapotentiaalista. Arvio on hälyttävä: jos myös metsien biodiversiteetti otetaan huomioon, puuta ei voi käyttää juurikaan nykyistä enempää ainakaan bioenergiaksi.

Tästä raportista on näin ennen vaaleja oltu hipihiljaa, ehkä ymmärrettävästi: jokainen puolue haluaa tällä hetkellä bioenergiaa, kuka ilmastosyistä, kuka taloudellisista syistä, kuka aluepoliittisista syistä. Kukaan ei halua olla ilonpilaaja. WWF:n raporttia on kuitenkin vaikea ohittaa, paitsi tunkemalla päänsä puskaan.

Toinen vaikeasti ohitettava asia on Rauli Partasen ja Janne Korhosen pamfletti   Uhkapeli ilmastolla: Vaarantaako ydinvoiman vastaisuus maailman tulevaisuuden?

Continue reading Kylmää vettä ja energiaa →

Talvivaara

Talvivaara 52: Mitä ei pidä kysyä?

1 Comment

Mitä tarkoittaa “varautumisen laiminlyönti”?

Talvivaaran tilanne on mahdollisimman sekava, ja valtion tiedotus ehkä vielä sekavampaa. Ministeri on julkisesti puhunut mahdollisuudesta, että ympäristönsuojelulain poikkeuspykälää 123 käytettäisiin perustelemaan poikkeusjuoksutukset luontoon.

Oikeusasiantuntijoiden mukaan tämä on vähintäänkin kyseenalainen ajatus.  Ympäristönsuojelulaki muuttui vuonna 2014, ja uuden lain pykälä 123 vastaa vanhan lain pykälää 62.  Talvivaara käytti vuosina 2012-2013 pykälää 62 yli kymmenen kertaa oikeuttamaan erilaisia poikkeustoimia, ja korkein hallinto-oikeus on sittemmin todennut että pykälää ei voi käyttää niin vapasti. Uusi pykälä 123 on jopa tiukempi kuin vanha 62 (ks Talvivaara 50 sekä Talvivaara 51).

Tilanne on kuitenkin epätoivoinen. Todennäköisesti joka tapauksessa ajaudutaan tilanteeseen, jossa ympäristölupaehtojen mukaisesti toimiminen on mahdotonta. Jos ympäristölupaa on pakko rikkoa, miten silloin tulee toimia?

Continue reading Talvivaara 52: Mitä ei pidä kysyä? →