Ehdolla Turkuun: Päättämisen illuusioton luottopakki

Kesäkuu 2020 oli vain vuosi sitten, mutta koronaturtumuksessa se tuntuu yhtä kaukaiselta kuin kesäkuu 1920.  Kesäkuussa 2020 minut nimettiin  Turun Vihreiden kuntavaaliehdokkaaksi, ja kirjoitin silloin alustavasti ajatuksistani ja vaaliteemoistani. Huomaan olevani edelleen samaa mieltä.

MILLAINEN PÄÄTTÄJÄ OLISIN?

Vaikka maailma on vuodessa muuttunut, lähtökohta ei.   “Vaikeina aikoina ihmiset tarvitsevat eturintamaan päättäjiä, jotka pystyvät luomaan positiivisen ja innostavan vision tulevaisuudesta, olivat nykyhetken faktat kuinka vaikeita tahansa. Koska päätöksenteko on oikeasti tiimityötä, nämä innostavat päättäjät tarvitsevat luottopakeikseen illuusiottomia päättäjiä, jotka pystyvät  analysoimaan faktoja kiihkottomasti ja luomaan inhorealistisen tilannekuvan siitä, missä oikeasti mennään. That’s me.”

Kulunut vuosi on vain vahvistanut ajatustani, että juuri tuo on oma roolini päättäjänä, jos päättäjänä pääsen jatkamaan. Varavaltuutettuna ja  Turun Vihreän kunnallisjärjestön varapuheenjohtajana olen tehnyt mitä milloinkin pitää jonkun jossakin tehdä — hankkinut ehdokkaita, muokkaillut tekstejä,  kiroillut helteessä vaalimökkiä kasatessa, yrittänyt organisoida sataa liikkuvaa osaa (ehdokasta) tilanteessa jossa ainuttakaan ehdokasta ei voi tavata kasvotusten, tehnyt suunnitelmia ja repinyt ne sitä mukaan kun tilanne on muuttunut (en ole enää varma, onko meillä Plan E vai Plan F menossa). Kiehtovan kaoottista. Pidän tästä.

(Disclaimer: Olen toki vain pieni osa koneistoa. Tekemässä on ollut ehkä rautaisin ydinjoukko jonka olen koskaan tuntenut: kanssaehdokkaani Riina Lumme (ehdokas 419), Kari Jakobsson (397), Emmi Lehtinen (416)  ja  Teemu Ellä (377),  sekä työntekijäpuolella Olli Välke, Minna Leka, ja Emil Kusnetsoff. Ilman hyvää tiimiä kukaan ei ole mitään).

Continue reading Ehdolla Turkuun: Päättämisen illuusioton luottopakki

Turun ilmastopolitiikka vuonna 2039?

Jos kirjoittaisin ilmastopoliittisen runon, sen nimi olisi “Oodi ydinvoimalle”. Niin tärkeänä pidän tätä teknologiaa maailmalla ilmastonmuutoksen torjunnassa. Aihe vain ei ole kovin ajankohtainen juuri Turun 2021 kuntavaaleissa… paitsi jos ajatellaan tilannetta usean valtuustokauden päähän. Turun ilmastotavoitteet ovat vuodessa 2029, mutta sen jälkeenkin on kehityttävä.  Pienydinvoimaloita ei voi kokonaan sulkea pois.

Miksi ydinvoima on vaihtoehto?

Olen kirjoittanut aiheesta vuosien varrella paljonkin, jopa niin paljon että vuonna 2017 tajusin että on paljon muitakin tärkeitä asioita. Blogikirjoitukseni “Pakkomielteet ja energiapolitiikka” on edelleen täysin kurantti katsaus aiheeseen, ja siihen kannattaa tutustua. Myös vuoden 2017 linja pitää:  Periaatteistani en tingi: energiakysymys on tärkein yksittäinen ilmastokysymys, ja siinä ei pidä sallia huuhaata.  Käytännössä olen kuitenkin kirjoittanut aiheesta jo niin paljon, että lisäjankkaus ei tuota lisäarvoa. Linkki vanhoihin kirjoituksiin saa lähtökohtaisesti riittää.  On aika laajentaa fokusta, ja käsitellä jatkossa muitakin asioita.

Tässä kuitenkin avoimuuden nimissä tiivis katsaus asiaan.

Continue reading Turun ilmastopolitiikka vuonna 2039?

Ehdokasnumerologiaa

 

Kuntavaalien yksi jännitysmomentti on se, että minkäköhän ehdokasnumeron saa.  Numerothan arvotaan ensi torstaina.  Asialla ei ole minkäänlaista merkitystä mihinkään, mutta niin sitä vain itsekin pohtii, ihminen kun on irrationaalinen psykofyysinen entiteetti. Jotta saisin niskaotteen irrationaalisesta puolestani, tein viikonloppuna pienen simulaation, jolla asiaa voisi koittaa ennustaa. Ehdokasnumerojen jakauma ei nimittäin ole millään tavalla satunnainen, vaikka toisin voisi kuvitella!

(Kommentti 14.5.: ehdokasnumeroni on nyt lopulta 424, mikä tarkoittaa että olisin menettänyt kaikki rahani jos olisin tämän blogin mukaisesti lyönyt vetoa. Mutta siihen oli noin 60% todennäköisyys. Vuoden 2029 vaaleissa vasta aletaan nähdä, osaanko hommani).

Turun Sanomien mukaan ehdokkaita on yhteensä 670, ja listoja on kaikkiaan 14. Täyden sadan ehdokkaan listat on viidellä puolueella (Vihreät, SDP, Vasemmistoliitto, PS, Kokoomus+KD). Pienempiä listoja ovat RKP (71), Liike Nyt (21), SKP (8), Piraatit (4), Kristallipuolue (4), Liberaalit (2), Kansalaispuolue (1) ja Avoin puolue (1).

Continue reading Ehdokasnumerologiaa

Miten datamössö saadaan kuntalaisten palvelukseen?

 

Jos kunnissa halutaan tehdä hyviä päätöksiä, päättäjillä pitää olla käytössään hyvää dataa. Valitettavasti kaikki maailman data on lähtökohtaisesti epämääräistä mössöä. Siitä ei saa mitään hyödyllistä irti ilman massiivista työmäärää.  Turku ei ole poikkeus — ei hyvässä eikä huonossa.  Ongelmiin ei ole helppoja ratkaisuja, mutta jotakin suuntaviivoja voin esittää.

Olen päässyt näkemään Turun datatilannetta sekä luottamushenkilönä että pari vuotta pätkätyöntekijänä (tarkemmin täällä). Tieto lisää tuskaa: luottamushenkilönä kuvittelen kovastikin ymmärtäväni, miten älykästä kaupunkia pitäisi johtaa. Todellisuutta nähneenä  joudun pitämään luottamushenkilöintoani aika naiivina.  Asioiden tekeminen on oikeasti vaikeaa.

Kuntapäättäjänä olisi kovin mukavaa, jos elämä olisi kuin amerikkalainen elokuva: päättäjät sulkeutuvat pimennettyyn tilannehuoneeseen, jossa suurille ruuduille heijastetaan värikkäinä karttoina reaaliaikainen tilanne siitä mitä juuri nyt tapahtuu, ja tekoäly kertoisi mitä juuri nyt pitäisi tehdä.

Todellisuudessa, jos kuntapolitiikka olisi elokuva, se olisi lähinnä jokin ankea 80-luvun kotimainen leffa. Datasta on puutetta, ja se vähäkin on köyhää ja väritöntä. Toisaalta, silloin kun datasta ei ole puutetta, sitä pursuaa niin paljon ja niin epämääräisessä muodossa, että kukaan ei sitä voi hallita.

Sekä päättäjien että kansalaisten olisi hyvä ymmärtää ainakin kolme asiaa.

Continue reading Miten datamössö saadaan kuntalaisten palvelukseen?

Translate »