Talvivaara 13: Pullat ja rusinat

Voiko statistiikka kertoa, milloin valvoja ja valvottava pelaavat samaan pussiin? Jo vain.

Talvivaaran ympäristölupa on uusittu toukokuun lopussa, ja nyt yhtiö nähtävästi saa noukkia parhaat palat sekä vanhasta että uudesta luvasta. Kainuun ELY-keskus on äärimmäisen matalalla profiililla antanut 14.8. päätöksen (pdf1), joka liittyy Talvivaaran 8.3. antamaan ympäristönsuojelulain 62 pykälän mukaiseen hätätilailmoitukseen (pdf2). Tällöin alvivaara ilmoitti juoksuttavansa vesiä ohi kipsisakka-altaansa, jonkinlaiseen hätätilaan vedoten.

Aiempia Talvivaara-kirjoituksia: täällä[Edit: kirjoitusta päivitetty18.8. klo 21:02]

Kipsisakka-allas on yksi Talvivaaran monista murheenkryyneistä. Altaan tarkoitus on saostaa pois raskasmetallit kaivoksen jätevesistä. Talvivaaran mukaan sama puhdistusteho saadaan aikaan ohittamalla kipsisakka-altaat ja puhdistamalla metallit muissa altaissa. Skeptikoiden mukaan näissä altaissa on mm huonot pohjat, ja maapohja saastuu raskasmetalleista. Lisäksi Talvivaara on käyttänyt luvanvastaisesti kipsisakka-altaita vesien säilömiseen, mikä aiheutti marraskuun 2012 ja huhtikuun 2013 vakavat allasvuodot. Koska asiasta on menossa sekä onnettomuus- että poliisitutkintoja, tässä vaiheessa on turha spekuloida kuka on oikeassa. Se selviää kyllä aikanaan.

Statistiikkaa

Mielenkiintoisempaa on se, miten kipsisakka-allasasiaa on käsitelty, ja mitä käsittelyajoista voi ehkä päätellä. Olen jo aiemmin esittänyt erittäin skeptisiä arvioita Kainuun ELY-keskuksen toiminnasta (Talvivaara 7: Porsaanreikien nerokkuudesta, Talvivaara 9: Kaiken turhuudesta, Talvivaara 10: Ympäristölupa ja järjestelmävika). Nyt yksinkertainen statistiikka lisää kyynisyyttä entisestään.

Alla olevassa taulukossa on listattu Talvivaaran tekemät kymmenen hätätilailmoitusta ja niiden reagointiaikoja. Samaa perusdataa käytettiin Suomen Luonnon kirjoituksessa aiheesta. KaiELYn käsittelyajat vuorokausina ovat sarakkeessa D. Muiden ilmoitusten käsittelyajat ovat järjestyksessä 10, 18, 21, 30, 31, 40, 42, ja 55 päivää. Uusinta päätöstä pohdittiin 160 päivää.

Taulukko: Hätätilailmoitusten käsittelyajat KaiELY:ssä

Otos on liian pieni jotta siihen voisi todellisuudessa soveltaa normaalijakaumia, mutta muiden ilmoitusten keskiarvo on 30 päivää ja standardipoikkeama 15 päivää. Kipsisakan käsittelyaika olisi siis yli 8 standardipoikkeamaa suurempi kuin keskiarvo. Sattuman todennäköisyys on vähemmän kuin yksi 500 miljardista. Todellisuudessa tuo lasku ei ole tilastollisesti validi, mutta silmäkin sen sanoo: 160 päivää hätätilailmoituksen käsittelyyn on täysin poikkeuksellinen.

Tämä on jo Talvivaarankin oikeusturvan vastaista: jos kyseessä on aito hätätilanne, ei valvontaviranomainen voi mitenkään kuluttaa melkein puolta vuotta päätöksen antamiseen!

Hallinto-oikeus on tosin jo todennut, että useimmat Talvivaaran “hätätilanteet” eivät ole todellisia (4.3.2013 ja 2.5.2013 päätökset). Talvivaaran kymmenen hätätilanneilmoitusta ovat rikkoneet kaikki Suomen ennätykset: normaalisti noin 1% yrityksistä vuodessa joutuu ylipäätään tekemään tällaisen ilmoituksen.

Aikasarjaa

Miksi näin on menetelty? Toinen aikasarja antaa mahdollisia vihjeitä. Päivämääriä pystyy nopeasti poimimaan mm Talvivaaran omasta ilmoituksesta (pdf2). (Lyhenteet: PSAVI Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, KaiELY Kainuun ELY-keskus, VHaO Vaasan hallinto-oikeus)

  • [Elokuu 2008: Kipsisakka-allas vuotaa. Edit 18.8. klo 20:51]
  • [18.3.2010 Kipsisakka-allas vuotaa uudelleen. Edit 18.8. klo 20:51]
  • 9.7.2010   TLV hakee lupaa kipsisakka-altaan ohijuoksutukseen (on jo aloittanut?)
  • 31.3.2011 Poikkeuslupa myönnetään (PSAVI)
  • 30.3.2012 Poikkeuslupa evätty (VHaO). Ohijuoksutus jatkuu valitusajan (?)
  • 3.5.2012 TLV tekee hätätilailmoituksen ohijuoksutuksesta
  • 14.6.2012 Hätälupa annetaan (KaiELY, käsittelyaika 42 päivää)
  • 4.3.2103 Hätälupa kumotaan (VHaO)
  • 7.3.2013 TLV tekee uuden hätätilailmoituksen, ohijuoksutusta jatketaan
    • KaiELY on hiljaa (85 päivää)
  • 31.5.2013 Uusi ympäristölupa (AVI), ohijuoksutus sallitaan
    • KaiELY on edelleen hiljaa (75 päivää)
  • 14.8.2013 KaiELY päättää olla tekemättä päätöstä koska uuden ympäristöluvan perusteella mitään ongelmaa ei enää ole.

Kipsisakka-allasta ei mitä ilmeisimmin ainakaan vuoden 2010 jälkeen ole käytetty ollenkaan ympäristöluvan mukaisella tavalla. Poikkeuksia on haettu, ne on annettu, aikanaan kumottu, ja sitten taas on haettu uusilla perusteilla. Miksi näin, sen rikostutkinta aikanaan selvittänee.

Oli syy mikä tahansa, KaiELY:n viimeisin toiminta on numeroiden perusteella erikoista. Mikä voisi selittää 85+75 päivän viivyttelyn?

Ehkä tämä: Keväällä 2013 on ollut tiedossa, että AVI antaa uuden ympäristöluvan joskus kevään tai alkukesän aikana. Sen sisällöstä tai aikataulusta ei kuitenkaan ole ollut ainakaan laillista tietoa kenelläkään ulkopuolisella. KaiELY ei siis ole voinut lähteä siitä oletuksesta, että uusi ympäristölupa sallisi ohijuoksutuksen. Käytännössä on kuitenkin yksinkertaisin oletus, että juuri näin se on olettanut.

Mikään muu ei oikein selitä sitä, että se on antanut Talvivaaran olla luvanvastaisessa tilanteessa 85 päivää. Toki maalis-toukokuu 2013 on ollut äärimmäisen kiireellistä aikaa ennen muuta Talvivaaran toisen kipsisakka-allaskatastrofin takia, mutta hätätilailmoituksiin on silti reagoitava mahdollisimman nopeasti jo turvallisuuden ja valvottavan oikeusturvankin takia.

Luvanjälkeinen 75 päivän hiljaisuus selittynee suurelta osin kesälomista. Lisäksi KaiELY on tehnyt tulkinnan, että luvanvastainen toiminta maalis-kesäkuussa ei olekaan enää ongelma, jos lupa muuttuu kesäkuun lopussa. Silloin päätöksellä ei myöskään ole ollut enää kiire.

Pikantti yksityiskohta

On mielenkiintoinen yksityiskohta, että päätös on annetty 14.8.2013, eli samana päivänä kuin Talvivaaran osavuosikatsaus. Jos tarkoitus olisi peittää päätös julkisuudelta mahdollisimman hyvin, päivä olisi sattumalta hyvin valittu.

Yhteenveto

Jotta oltaisiin tasapuolisia, KaiELY:n toimintaa voi inhimillisesti ymmärtää. Maalis-kesäkuu 2013 on ollut jatkuvaa painajaista. Kipsisakka-altaan vuoto huhtikuussa 2013 on teettänyt työtä vuorotta. Kipsisakka-altaasta oli siinä vaiheessa väännetty kättä jo kolme vuotta ilman minkäänlaista edistymistä, eikä asia ole ollut yhtä akuutti kuin muut Talvivaaran ongelmat. Tilannne on karannut käsistä, eikä valtio ole antanut ELY-keskukselle tarpeeksi lisäresursseja vaikka kriisi on ollut pitkään tiedossa. Jotakin on ollut pakko priorisoida.

Ennakkotapaus on silti hämärä. Takautuvaa syyllisyyttä ei oikeusvaltiossa voi olla; tuomiot annetaan sen lain perusteella, joka oli voimassa tekohetkellä. Voidaanko KaiELYn päätöksen perusteella ainakin suuryrityksiin kuitenkin soveltaa “takautuvan syyttömyyden” periaatetta: jos laki ehtii muuttua, aiemmin laiton toiminta muuttuu samalla lailliseksi?

Aivan noin suoraviivainen asia ei ole, koska KaiELY ei ole mikään syyttäjäviranomainen, ja koko kipsisakka-altaan kuvio on painajaismaisen sekava. Silti tilanne vaikuttaa erikoiselta. Olisi toivottavaa, että joku uskottava viranomainen selvittäisi asiaa syvemmin.

Muita Talvivaara-kirjoituksia: täällä. Muuta ympäristöstä: täällä.

Kirjoittaja kuuluu Suomen Luonnonsuojeluliittoon, mutta spekulaatiot, mielipiteet, tulkinnat ja virheet ovat puhtaasti omia. 

LIITE: TOISENLAINEN TULKINTA [Lisätty 18.8. klo 21:02]

Aihetta erittäin hyvin tunteva henkilö esitti hieman toisenlaisen arvion viranomaisten ajatteluketjusta.

  • Talvivaaran kipsisakka-altaat ovat vuotaneet jo aiemminkin, elokuussa 2008 ja maaliskuussa 2010. Ongelmat voivat periytyä sieltä asti
  • Heinäkuun 2010 ilmoituksessa TLV perusteli, että ohijuoksutus oli parempi vaihtoehto ympäristön kannalta. Raudan saostuksen jälkeen jätevedessä oli vähemmän metalleja kuin kipsialtaan kautta tulleessa vedessä. TLV epäonnistui prosessin ennakoinnissa, mutta tämäntyyppisiä viattomia poikkeamia voi teollisuudessa tulla.
  • Tammikuussa 2011 PSAVI hyväksyi Talvivaaran perustelut. Ohijuoksutus katsottiin ympäristönsuojelun kannalta järkeväksi.
  • Tammikuussa 2012 hallinto-oikeuden hylkäys oli prosessuaalinen: kuuleminen oli jäänyt vajaaksi. Ympäristöasioihin VHaO nimenomaisesti ei ottanut kantaa.
  • Vuosina 2010-2012 Talvivaara on juoksuttanut kipsisakka-altaisiin jätevesiä ilman lupaa. Tälle on vaikea keksiä viatonta selitystä, mutta sitä tutkiikin nyt mm poliisi. Valvonta ainakin on mitä ilmeisimmin pettänyt.
  • Marraskuun 2012 ja huhtikuun 2013 kipsisakka-altaan vuotojen jälkeen tilanne oli viranomaisten kannalta mahdoton: altaisiin ei saanut juoksuttaa enää ylimääräistä vettä, ja vanhoistakin oli päästävä eroon.
  • PSAVI ja KaiELY ovat ensisijaisesti halunneet pienentää ympäristövaikutuksia. Kipsisakka-altaan ohittaminen on loppujen lopuksi tässä vaiheessa vain detalji, varsinkin kun vesien metallipitoisuudet ovat olleet huomattavasti luparajojen alapuolella. On ollut pakko oikoa, koska on pitänyt hoitaa akuuttia katastrofia (ja täytyy edelleen).
  • Lisäksi on huomioitava, että PSAVIn toukokuun 2013 päätös on vasta osittainen, ja kattaa kiireellisimmät asiat. Pääosa päätöksestä tulee vasta joskus syksyllä. Tilanne siis jatkuu vielä, eikä tämä ole viimeinen sana.

Itse pidän tätä selitystä uskottavampana kuin mitään suurta salaliittoa. Talvivaaran toiminta ei suuria pisteitä saa. Viranomaiset ovat kuitenkin joutuneet toimimaan niillä resursseilla ja tiedoilla mitä valtio ja Talvivaara ovat niille antaneet. Päätökset on tehty suuren paineen alla ja julmasti priorisoiden.

Siitä huolimatta lopputulosta tämä päättely ei muuta mihinkään. Vaikka viranomaisten toimintaa voi ehkä inhimillisellä tasolla ymmärtää, näyttää edelleen siltä että Talvivaara pääsee nauttimaan takautuvasta syyttömyydestä. Ja nimenomaan siksi, että se on luonut tarpeeksi suuren kaaoksen.

Lisäksi tässä päättelyketjussa  nuo elokuun 2008 ja maaliskuun 2010 kipsisakka-altaan vuodot oikeastaan herättävät entistä enemmän kysymyksiä. Kun altaat ovat olleet alusta saakka puutteellisia, on Talvivaaran kannalta on ollut tavattoman kätevää huomata heinäkuussa 2010, että ympäristönsuojelun kannalta ne ovat jopa haitallisia. Alkuvuoden 2010 tapahtumia kannattaisikin penkoa huomattavasti tarkemmin kuin tähän asti on julkisuudessa tehty.

Published by

Jakke Mäkelä

Physicist, but not ideologically -- it's the methods that matter. Background: PhD in physics, four years in basic research, over a decade in industrial R&D. Interests: anything that can be twisted into numbers; hazards and warnings; invisible risks. Worries: Almost everything, but especially freedom of speech, Internet neutrality, humanitarian problems, IPR, environmental issues. Happiness: family, dry humor, and thinking about things.

One thought on “Talvivaara 13: Pullat ja rusinat”

Comments are closed.

Translate »