Ehdokasnumerologiaa

 

Kuntavaalien yksi jännitysmomentti on se, että minkäköhän ehdokasnumeron saa.  Numerothan arvotaan ensi torstaina.  Asialla ei ole minkäänlaista merkitystä mihinkään, mutta niin sitä vain itsekin pohtii, ihminen kun on irrationaalinen psykofyysinen entiteetti. Jotta saisin niskaotteen irrationaalisesta puolestani, tein viikonloppuna pienen simulaation, jolla asiaa voisi koittaa ennustaa. Ehdokasnumerojen jakauma ei nimittäin ole millään tavalla satunnainen, vaikka toisin voisi kuvitella!

(Kommentti 14.5.: ehdokasnumeroni on nyt lopulta 424, mikä tarkoittaa että olisin menettänyt kaikki rahani jos olisin tämän blogin mukaisesti lyönyt vetoa. Mutta siihen oli noin 60% todennäköisyys. Vuoden 2029 vaaleissa vasta aletaan nähdä, osaanko hommani).

Turun Sanomien mukaan ehdokkaita on yhteensä 670, ja listoja on kaikkiaan 14. Täyden sadan ehdokkaan listat on viidellä puolueella (Vihreät, SDP, Vasemmistoliitto, PS, Kokoomus+KD). Pienempiä listoja ovat RKP (71), Liike Nyt (21), SKP (8), Piraatit (4), Kristallipuolue (4), Liberaalit (2), Kansalaispuolue (1) ja Avoin puolue (1).

Continue reading Ehdokasnumerologiaa

Miten datamössö saadaan kuntalaisten palvelukseen?

 

Jos kunnissa halutaan tehdä hyviä päätöksiä, päättäjillä pitää olla käytössään hyvää dataa. Valitettavasti kaikki maailman data on lähtökohtaisesti epämääräistä mössöä. Siitä ei saa mitään hyödyllistä irti ilman massiivista työmäärää.  Turku ei ole poikkeus — ei hyvässä eikä huonossa.  Ongelmiin ei ole helppoja ratkaisuja, mutta jotakin suuntaviivoja voin esittää.

Olen päässyt näkemään Turun datatilannetta sekä luottamushenkilönä että pari vuotta pätkätyöntekijänä (tarkemmin täällä). Tieto lisää tuskaa: luottamushenkilönä kuvittelen kovastikin ymmärtäväni, miten älykästä kaupunkia pitäisi johtaa. Todellisuutta nähneenä  joudun pitämään luottamushenkilöintoani aika naiivina.  Asioiden tekeminen on oikeasti vaikeaa.

Kuntapäättäjänä olisi kovin mukavaa, jos elämä olisi kuin amerikkalainen elokuva: päättäjät sulkeutuvat pimennettyyn tilannehuoneeseen, jossa suurille ruuduille heijastetaan värikkäinä karttoina reaaliaikainen tilanne siitä mitä juuri nyt tapahtuu, ja tekoäly kertoisi mitä juuri nyt pitäisi tehdä.

Todellisuudessa, jos kuntapolitiikka olisi elokuva, se olisi lähinnä jokin ankea 80-luvun kotimainen leffa. Datasta on puutetta, ja se vähäkin on köyhää ja väritöntä. Toisaalta, silloin kun datasta ei ole puutetta, sitä pursuaa niin paljon ja niin epämääräisessä muodossa, että kukaan ei sitä voi hallita.

Sekä päättäjien että kansalaisten olisi hyvä ymmärtää ainakin kolme asiaa.

Continue reading Miten datamössö saadaan kuntalaisten palvelukseen?

Onko “tiedolla johdettu kaupunki” vain sanahelinää?

“Tiedolla johtaminen” on suosittu sana, mutta onko se kuntien tapauksessa vain bullshit-bingon voittorivin elementti? Ehkä, muttei todellakaan täysin. 

Keskustelin aiheesta Viitteen vaalipaneelissa tiistaina, kun asiasta hiukan jotain tiedän. Kesästä 2017 helmikuuhun 2019 toimin Turun joukkoliikennelautakunnassa. Helmikuusta 2019 helmikuuhun 2021 taas sain töitä Turun kaupungilla älyliikenneprojektissa (minkä takia jääviyssyistä jätin lautakunnan). Olen siis havainnoinut kaupungin tiedolla johtamista sekä luottamushenkilönä että työntekijänä.

Pidän tiukasti kiinni siitä, että entisiä työnantajia ei koskaan haukuta. Ei siihen tässä tapauksessa ole syytäkään. Projektit olivat mielenkiintoisia ja ihmiset mukavia.   Koska kaupungin toiminta kuitenkin on lähtökohtaisesti julkista, voin aivan hyvin arvioida, miltä tiedolla johtaminen näyttää sisältäpäin ja konkretian tasolla.

Vahvuus: hyvää yritystä on, ja monella suunnalla.  Heikkous: kokonaiskuva puuttuu.

Kaupunki on luonteeltaan aika erikoinen organisaatio: periaatteessa se on tiukka ja moderni päällikköorganisaatio, jossa ylimpien päättäjien linjaukset toteutetaan mukisematta. Samaan aikaan se on ameebamainen organisaatio, jossa osa perinteistä ja asenteista johtaa tsaarinajalta, ellei jopa ruotsinvallan ajalta. Helppoa ei ole.

Periaatteessa tiedolla johtamíseen tarvitaan silti vain kaksi asiaa:

  1. Jonkun täytyy osata kysyä
  2. Jonkun täytyy osata vastata 

Ainakaan Turussa kakkoskohta ei ole suurin haaste, vaikka haaste onkin. Tietoa on paljon. Ongelma lähinnä on että se on suurelta osin hiljaista tietoa, jota kerätään sirpaleisesti ja satunnaisesti. On tyypillistä, että jos tietty asiantuntija on vaikkapa kesälomalla, kaupungissa kukaan ei niinä viikkoina tiedä siitä asiasta mitään. 

Tämä ei johdu laiskuudesta tai huonosta työmoraalista. On vaikea siirtää tietoa, jos kukaan ei osaa sanoa mitä tietoa pitäisi siirtää, miksi, miten, kenelle ja mitä kautta. Tähän tilaan kaupungin tiedolla johtamisen projekteilla on kuitenkin luontainen taipumus ajautua. Ja miksikö? Kysyjät eivät osaa kysyä.

On muodinmukaista haukkua tästä ylintä virkajohtoa, eikä se aina täysin perusteetonta ole. Mutta luottamushenkilönä vastuuttaisin vahvasti myös luottamushenkilöitä. Jos luottamustoimessa haluaa päästä helpolla, on todella helppoa päästä helpolla — jos ei tee mitään, ei sitä kukaan huomaa. 

Toisaalta luottamustoimessa on mahdollista saada hyvinkin paljon aikaan, jos on valmis näkemään vaivaa. Erityisesti lautakuntien puheenjohtajilla on todella paljon valtaa, mutta myös rivijäsen pystyy saamaan aikaan nimenomaan esittämällä oikeita kysymyksiä. 

En pidä ollenkaan mahdottomana, että kaupunkejakin jossakin vaiheessa pystyttäisiin johtamaan tiedolla. Vielä ei siinä olla, mutta siihen päästään nopeammin jos luottamushenkilöt osaavat puskea oikeaan suuntaan.

Lue ajatuksistani lisää täältä ja kuntavaali-ideoistani täältä.  Tiivis ehdokasesittelyni on täällä

Mesoskaalan ympäristöteot: 100 keinoa torjua ilmastonmuutosta kunnissa

Ympäristö pelastetaan kunnissa. Valtio ja EU  tekevät ympäristön suojelemiseksi suuria asioita. Yksittäiset ihmiset tekevät pieniä asioita. Kunnat sen sijaan voivat tehdä keskisuuria eli mesoskaalan asioita.  Koska kunnissa tehdään niin paljon asioita, näiden vaikutus kertautuu nopeasti. Siksi Turunkin kunnallisilla ilmastotoimilla on todellista merkitystä.

(Lukuina: Turun asukasmäärä on noin 170,000.  Kaupunki on 10,000 työntekijällään ylivoimaisesti alueen suurin yksittäinen työnantaja. Toiminnan nettomenot  ovat miljardin euron luokkaa, mikä on samaa suurusluokkaa kuin suurimman yksityisen työnantajan Meyerin telakan liikevaihto vuonna 2018. Turun investointimenot ovat noin sata miljoonaa euroa. Kaupungin tekemisillä on siis todellinen merkitys, ei missään tapauksessa pelkästään symbolinen).

Tätä mesoskaalaa on hankala hahmottaa kokonaisuutena, koska se ei oikeastaan ole mikään kokonaisuus. Pikemminkin se koostuu hyvin erilaisista asioista joita tehdään eri puolilla kuntaa.  Tämä hahmottuu selvästi, kun katsoo Vihreiden tuottamaa esimerkkilistaa sadasta ilmastotoimesta, joita kunnat voivat tehdä.  Minkään kunnan ei ole järkevää toteuttaa kaikkia, mutta kaikkien on toteutettava osa niistä. Alla omia poimintojani listasta.

Turun mesoskaalan ympäristöteot

Continue reading Mesoskaalan ympäristöteot: 100 keinoa torjua ilmastonmuutosta kunnissa

Turku on monikielinen: Vihreä kampanja kymmenellä kielellä / Turku is multilingual: A Green campaign in ten languages

 

Turku on monikielinen kaupunki, ja tämä tullaan huomioimaan myös Vihreiden kuntavaalikampanjassa.   Turku is a multilingual city, and the 2021 campaign of the Greens will reflect this. See below for the English version of the text.

Viimeisimmät löytämäni tarkat tilastot ovat vuodelta 2018 ja vuodelta 2019. Käytännössä joka kymmenes meistä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia — ja näitä kieliä on yli sata. 

Tähän seikkaan voi suhtautua kahdella tavalla: kauhistellen, tai todeten. Jätän kauhistelun muiden puolueiden asiaksi. Itseäni — ja Vihreitä ylipäätään — kiinnostaa enemmänkin se, miten tämän faktan kanssa pitää käytännönläheisesti elää. 

Continue reading Turku on monikielinen: Vihreä kampanja kymmenellä kielellä / Turku is multilingual: A Green campaign in ten languages

Translate »