Hyvinvointia hankinnoilla, osa 2: Resepti hyviin hankintoihin

Tämä kirjoitus (julkaistu Viitteen tiedepuolue-blogina) on toinen osa Varsinais-Suomen tieteen ja teknologian vihreiden Hyvinvointia hankinnoilla -sarjassa, jonka ensimmäisessä osassa kävimme läpi hankintojen merkitystä hyvinvointialueiden toiminnan laadun ja taloudellisuuden kannalta.

Kuten ensimmäisessä osassa huomasimme, hankinnoilla on valtava merkitys hyvinvointialueen eri palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden varmistamisessa. Hyvän hankinnan tekemiseen tarvitaan kahdenlaista osaamista: substanssiosaamista siitä asiasta, jota ollaan hankkimassa sekä hankintaosaamista, joka painottuu enemmän teknisiin asioihin, pisteytyksiin ja lainsäädännön hyödyntämiseen oikealla tavalla. Julkiset hankinnat on oma asiantuntijuuden alansa siinä missä hoitotyö, lastensuojelu tai savusukelluskin. Sen asiantuntijoiden osaamista tuleekin hyödyntää vahvasti hyvinvointialueen hankintoja tehtäessä.

Monesti julkiset hankinnat on keskitetty hankintaorganisaatioille. Yksinkertaiset ja rutiininomaiset hankinnat sujuvatkin näiltä hyvin – esimerkiksi toimistotarvikkeisiin ja kalusteisiin ei usein liity sen erityisempiä vaatimuksia jolloin ne saadaan hankittua helposti puitesopimusten kautta. Tämä saattaa vähentää joustavuutta, mutta toisaalta puitesopimusten kautta saadaan isossa mittakaavassa säästöjä ja varmistetaan hankintalainsäädännön noudattaminen.

Yksilöllisemmissä hankinnoissa, kuten hankittaessa palvelukokonaisuuksia tai toimialaan liittyvää laitetta, tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota käyttäjien tarpeisiin. Jos hankintayksikkö tekee hankinnat käyttäjiä kuulematta, voidaan saada pienessä mittakaavassa esimerkiksi vääränkokoisia ruiskuja joissa lääkeainetta menee hukkaan, tai toisaalta isossa mittakaavassa suhteettoman kallis IT-järjestelmä kun pieni ja ketterä ratkaisu olisi ollut kustannustehokkaampi ja paremmin tarpeeseen sopiva. Siksi hankintaan tulisi suhtautua nimenomaan muuta organisaatiota tukevana toimialana, jonka toiminta tulee integroida kokonaisuuteen. Vain näin voidaan varmistaa, että hankittu tuote lopulta palvelee käyttötarkoitustaan.

Hyvässä hankinnassa käytetään monipuolisesti laatukriteereitä, joilla voidaan varmistaa että hankitaan oikeanlainen tuote tai palvelu, jossa laatu, ominaisuudet ja hinta kohtaavat tarpeen. Hankinnassa painotetaan hinnan rinnalla vastuullisuutta, laatua ja kestävyyttä, sekä esimerkiksi toimittajan ja toimitusketjujen toiminnan eettisyyttä, paikallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä ja huomioidaan oikealla tasolla toimitusvarmuus asettamatta tarpeettomasti kilpailuun osallistumista vaikeuttavia ehtoja. Myös hinnan arvioinnin määrittely vaatii monissa tapauksissa ammattitaitoa: väärin määritellyissä kriteereissä saatetaan joutua jättämään huomiotta esimerkiksi lisätöiden tuntihinnat – kohtalokas virhe, joka saattaa tulla ostajalle kalliiksi.

Hankinnoissa tulee myös huolehtia, että erilaisilla yrityksillä on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin osittamalla hankinnat sopivan kokoisiksi. Paikallisia pieniä yrityksiä ei voi suoraan suosia kriteereissä, eikä hankkeita voi keinotekoisesti pilkkoa pieniksi paloiksi. Liian usein jätetään kuitenkin käyttämättä luontevia tapoja määritellä hankintojen laajuus niin, että myös pienille yrityksille jää mahdollisuus osallistua kilpailutukseen ainakin osatarjouksella.

Varsinaisen valintakriteeristön lisäksi hankinnan keskeisiä osia ovat varsinaisen hankintasopimuksen teko ja sopimuksen aikainen valvonta. Laadun valvonta ja nopea poikkeamiin reagoiminen on tärkeää ennen muuta sellaisissa palveluissa, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten henkeen ja terveyteen.

Kuten huomaamme, hankintojen tekeminen ei näennäisestä helppoudestaan huolimatta ole lainkaan yksinkertaista. Tämän takia hyvinvointialueen on niin tärkeää perustaa hyvin resursoitu hankintayksikkö, jonka toimintatapoihin juurrutetaan alusta lähtien hankintojen tekeminen yhdessä käyttäjien kanssa. Näin saadaan aikaan laadukkaat hyvinvointipalvelut kustannustehokkaasti verovaroja vastuullisesti käyttämällä.

Jyri-Petteri Paloposki ja  Jakke Mäkelä

Jakke Mäkelä: Olen fysiikan tohtori, toimin data-alalla, ja olen Varsinais-Suomen Vihreiden ehdokas tammikuun 2022 aluevaaleissa. Lisää tietoa aluevaaliteemoistani löydät täältä.

Datanörtti ehdolla aluevaltuustoon

Olen ehdolla aluevaltuustoon, Vihreänä Varsinais-Suomessa. En siksi että kokisin olevani selkeästi pätevin ehdokas — faktat eivät sellaista väitettä tue. Mutta uskon kyllä olevani tuhannen pätevimmän varsinais-suomalaisen joukossa. Ja kun ehdokkaita kaiken kaikkiaan tulee olemaan yli viisisataa, niin tilastollisesti katsoen uskon olevani oikeassa seurassa ainakin 50% todennäköisyydellä.

Mitä aluevaltuusto sitten tekee, ja miksi sinne tarvitaan juuri kaltaiseni datanörtti?

Aluevaaleihin on neljä kuukautta, ja vielä tässä vaiheessakaan kukaan ei todellisuudessa tiedä mitä aluevaltuusto tekee.   Valtavaa alueuudistusta tehdään nyt niin nopeasti että asiat saattavat sotkeentua megalomaanisesti lähivuosina, ja kaikkeen pitää varautua. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen budjetti on kahden miljardin kokoluokkaa, ja se vastaa lähes puolen miljoonan ihmisen terveydenhuollosta. Kovin pahoja virheitä ei saisi tapahtua, mutta pieniä tapahtuu varmasti.

Tällaisessa tilanteessa tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät dataa, osaavat analyyttisesti pilkkoa massiviisia kokonaisuuksia pienemmiksi, eivätkä mene paniikkiin. Se on ominta osaamisaluettani niin ammatillisesti kuin politiikkaharrastuksessakin (ks analyysejäni liittyen esim kuntadatan visualisointiinraitiotiehen, joukkoliikenteeseen, tiedolla johtamiseen, autoilun terveysriskeihin, ja ilmastopolitiikkaan).

Vaikka olen kriittinen sitä kiirettä kohtaan jolla uudistusta tehdään, pidän uudistusta tarpeellisena, jopa välttämättömänä.   Terveydenhuollon kriisin tunnistavat kaikki, jotka ovat missään tekemisissä julkisen terveydenhuollon kanssa. Nykyisellä toimintamallilla kriisi ei tule ratkeamaan. Nyt maksajilla (eli kunnilla) ei ole mitään tapaa tietää, mitä erikoissairaanhoito tulee maksamaan — joku sairastuu, ja se maksaa jotakin, ja kunta maksaa sen mitä käsketään. Pieni kunta voisi teoriassa ajautua selvitystilaan jo muutaman syöpäpotilaan hoidon takia.

Kriisi koskee selvimmin maakunnan pieniä ja ikääntyviä kuntia, mutta myös Turkua. Turun väestö vanhenee kovaa vauhtia, ja kymmenen vuoden kuluttua tilanne tulee olemaan dramaattisesti nykyistäkin vaikeampi. Ilman leveämpiä hartioita tulevaisuus olisi huomattavan haastava. Kun hartiat ovat koko maakunnan levyiset, tilanne on paljon parempi.

Uudistuksen tärkein tehtävä onkin tuoda palvelut tasapuolisesti sinne missä niitä oikeasti tarvitaan, riippumatta kuntarajoista.  Tarpeen määrittelyyn tarvitaan dataa, dataa ja dataa. Siksi aluevaaliuudistus onkin ennen muuta tietohallintouudistus. Kokemukset julkisen sektorin tietohallinto-osaamisesta eivät anna olettaa, että tämä menisi aivan täysin sukkana läpi heti ensimmäisellä kerralla.

Uudistuksesta kuitenkin selvitään, kunhan prioriteetit ovat selvät. Ykkösprioriteetti on se, että kukaan ei kuole tai vammaudu uudistuksen takia. Tämä kannattaa sanoa ääneen ja pitää tiukasti ohjenuorana, koska riski on olemassa, vaikka se luultavasti onkin pieni. Tietojärjestelmien ei tarvitse mennä kovin pahasti solmuun, että lähetteitä jää lähettämättä tai kriittinen tieto kulkematta.

Muut prioriteetit ovatkin sitten kaikki suunnilleen yhtä tärkeitä.

    • Vuoden 2023 alussa täytyy tietää oikeasti, mitä ollaan tekemässä. Silloin nimittäin täysi vastuu siirtyy hyvinvointialueille.
    • Vuoteen 2025 mennessä täytyy olla ainakin suuntaviivat siitä, miten hyvinvointialueiden rahoitusta lähdetään suunnittelemaan pidemmällä aikavälillä. Toistaiseksi rahoitus tulee suoraan valtiolta, mutta tämä ei nähdäkseni ole pidemmän päälle kestävää. Rahan ja vastuun täytyy seurata toisiaan, joten ennen pitkää alueilla täytyy olla verotusoikeus.
    • Koko ajan pitää varmistaa, että ihmisten kohtelu on tasapuolista ja perustuu heidän todellisiin tarpeisiinsa. Jokaisella kunnalla on omat erityisintressinsä joita pyritään suojelemaan, vaikka muut kärsisivät.  Aluevaltuustossa kuitenkin edustetaan koko aluetta, ei omaa kuntaa tai omaa erityisryhmää. Tarpeet ja toimenpiteet voidaan määritellä ainoastaan tiukan datapohjaisuuden kautta.

Olen Varsinais-Suomen Tieteen ja teknologian vihreiden puheenjohtaja, ja toimin Vihreiden edustajana Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnassaOlin ehdolla myös kesän 2021 kuntavaaleissa, ja näkemykseni niissä ovat relevantteja myös aluevaaleissa: Kuntavaalit 2021

Translate »